Opistovuodesta vauhtia jatko-opintoihin

ep-lintu

Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja. 

Osalle Etelä-Pohjanmaan Opistoon tuleminen lukion jälkeen oli täysin harkittu päätös, osa teki päätöksensä vasta juuri ennen lukuvuoden alkamista.

– Olimme kuulleet tutuilta, että moni on päässyt opiston avulla kiinni jatko-opintoihin, Veera Suokas ja Marika Udelius kertovat.

Opisto oli lähes kaikille ennestään tuttu opinto-ohjaajan, kouluvierailun tai jonkun läheisen kautta.

– En vielä abivuonna ajatellut tulevani tänne opiskelemaan, mutta keväällä keskustelu opinto-ohjaajani kanssa sai minut vakuuttumaan opistosta ja sen opiskelutarjonnasta, Marika Udelius täsmentää.

Tukea opiskeluun

Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan jonkin avoimen yliopiston kautta, tuntui kansanopisto paremmalta vaihtoehdolta sen tarjoamien opiskelumahdollisuuksien ja ohjauksen kannalta. Lähes kaikilla linjoilla opetukseen sisältyy myös pääsykoevalmennus seuraavan kevään valintakokeisiin. Etuna on myös se, että opistovuoden jälkeen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy.

– Punnitsin muutaman kuukauden kestävän valmennuskurssin ja lukuvuoden mittaisen kansanopintolinjan välillä ja koin, että itselleni on enemmän hyötyä opiskella koko vuosi pääsykokeessa kysyttäviä asioita, kuin itsenäisesti kotona tai lyhyen ajan jollain yksittäisellä kurssilla, kauppatiedettä opiskellut Veera Suokas selventää.

– Vaikka opiskelu kansanopistossa on maksullista, saa siihen opintotuen, ja ainakin itse koin saavani enemmän vastinetta rahoille kuin opiskelemalla omatoimisesti avoimen yliopiston kautta. Toisille se voi sopia paremmin, mutta itse kaipasin enemmän tukea opintoihini, jatkaa liikuntatiedettä opiskellut Marika Udelius.

Jokainen haastatelluista suoritti lukuvuoden aikana avoimen yliopiston opintoja 50-60 opintopistettä, joka on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoihinkin verrattuna iso määrä. Jokaisen toiveena on pystyä hyödyntämään suoritetut opinnot jossain vaiheessa osaksi varsinaista korkeakoulututkintoa.

– Kursseja oli paljon ja aluksi syksyllä opiskelu tuntui raskaalta, kun kaikki oli muutenkin uutta. Opettaja ja opiskelukaverit auttoivat onneksi tsemppaamaan eteenpäin, Lotta Järvi kertoo.

– Kävin samaan aikaan kävin töissä, joten vapaa-aikaa ei ollut ollenkaan liikaa, Marika Udelius jatkaa.

Väylä yliopistoon

Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Tero Lepola pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla suoritettujen opintojen perusteella suoraan Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi lukemaan tietotekniikkaa.

– Tulin Ilmajoelle saakka tietotekniikan opintolinjan perässä, koska tämä oli ainoa kansanopisto, jossa pystyi opiskelemaan kyseistä ainetta. Myös sen tarjoama väylähakumahdollisuus haluamiini opintoihin houkutteli.

Lepola suoritti lukuvuoden aikana tietotekniikan perusopinnot ja lisäksi muita opintoja avoimessa yliopistossa yhteensä yli 60 opintopistettä. Nämä voi hyödyntää nyt suoraan tutkinnossa, kun varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat syksyllä.

– Omalla kohdallani opistovuosi auttoi siis ihan konkreettisesti eteenpäin jatko-opinnoissa.

Varmuus omasta alasta

Vuoden opiskelu kansanopistossa voi jouduttaa opiskelua jopa kaksi vuotta yliopistossa, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät. Toisille suoritetut opinnot tuovat lisäksi varmuuden omasta valinnasta suuntautua tietylle alalle.

– Opistovuoden aikana tuntui, että aloin ymmärtää opetettavia asioita oikeasti, enkä vain opetellut niitä ulkoa. Avoimen yliopiston kursseista sai hyvää itseluottamusta jatko-opintoihin, kun huomasi ja tiesi että soveltuu kyseiselle alalle. Sai varmuuden, että tämä on just se mun juttu ja mikä oikeasti kiinnostaa, Veera Suokas kiittelee.

Jaa sivu

nuori näyttämö

Opisto mukana Nuori näyttämö -hankkeessa 2023-2024

Etelä-Pohjanmaan Opisto osallistuu lukuvuonna 2023-2024 Nuori näyttämö-hankkeeseen, jonka tarkoitus ja idea on tarjota nuorille (13-19 v.) harrastajille mahdollisuus päästä kaupunginteatterin lavalle valmistamallaan esityksellä.  Hanketta varten on valmistettu neljä uutta nuortennäytelmää, joista kukin ryhmä valitsee itselleen teoksen. Hankkeeseen osallistuu harrastajateatteriryhmiä ympäri Suomen, kaikkiaan viidestä kaupunginteatterista.  Kussakin kaupunginteatterissa järjestetään ns. ”karsinnat” toukokuussa 2024. Näissä ”karsinnoissa” esitetään oma teos, ja jokaisesta

epopisto-ravintola-katajanmarja

OopperaMenu katetaan Katajanmarjaan su 18.6.

Ilmajoen Musiikkijuhlien ohessa opiston Ravintola Katajanmarjassa on tarjolla OopperaMenu sunnuntaina 18.6. klo 11:00-13:30. Varaukset viimeistään ke 7.6. opiston toimistolle. Katso menu alla olevasta kuvasta ja tule mukaan herkuttelemaan!

Mun-koti-on-vaihtanut-paikkaa-1

Opiston 131. kevätjuhlaa vietettiin koskettavassa, kaihoisassa ja käärijänvihreässä tunnelmassa

Opiston kevätjuhlapäivän aamu 26.5. oli sateinen mutta opiston rehtori Kyösti Nyyssölän sanoin käärijänvihreä. Juhlaa vietettiin nyt 131. kerran, ja tunnelma oli kaikkine esityksineen ja puheineen koskettava ja kaihoisa. Yhteislauluksi valittu John Lennonin Imagine kaikui Korpisaarisalissa herra Jaakko Mäkisen säestämänä juhlan aluksi. Nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi valmistunut Nita Mäki piti koskettavan ja hauskan opiskelijan puheenvuoron, jossa kertoi

Äitienpäivälounas opistolla su 14.5.

Tuttuun tapaan opiston ravintola Katajanmarjassa on tarjolla maittava ja monipuolinen äitienpäivälounas sunnuntaina 14.5. klo 11:30-14:00. Noutopöydän antimet koostuvat muun muassa seuraavista: nyhtöpossua kastikkeessa, lämminsavulohi, aurabroilerleikkeet, sillikaviaari, lämmin kasvis, perunat sekä salaatti – ja leipäpöytä ja juomat. Jälkiruokana on kahvin ja teen lisäksi passionmousse-täytekakkua, vaahtokarkkeja ja suklaakeksejä. Menun hinta aikuisille on 30€, lapset 5-12 v. 15€

st-pere-de-rodes-luostarissa

Retkiä, runoja ja runsaasti elämyksiä opintomatkalla Espanjan Gironassa

Sunnuntaiaamuna 16. huhtikuuta 2023 Etelä-Pohjanmaan Opiston 16 opiskelijaa vapaan sivistystyön eri linjoilta sekä kaksi opettajaa lähtivät Seinäjoen rautatieasemalta kohti Espanjan Gironaa. Viikon mittainen opintomatka toteutettiin Erasmus+ opiskelijoiden liikkuvuus -hankkeen mahdollistamana, ja opistolla sitä koordinoi englanninopettaja Cristina Catargiu. -Hankkeen tavoitteena oli tutustua vieraaseen kulttuuriin ja kehittää käytännössä kulttuurienvälistä viestintää sekä huomioida yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia suomalaisen kulttuurin

Avoimia työpaikkoja opetuspäiväkoti Pääskysaaressa

Haemme opiston opetuspäiväkoti Pääskysaareen kahta varhaiskasvatuksen opettajaa tai sosionomia sekä kahta varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Päiväkoti Pääskysaari on Korpisaaren Säätiön ylläpitämä yksityinen päiväkoti Ilmajoella, ja se toimii myösopetuspäiväkotina Etelä-Pohjanmaan Opiston lastenohjaajaopiskelijoille. Kasvatuksessa painotammemaaseutuhenkisyyttä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Työtehtävissä on kuuden kuukauden koeaika, rikosrekisteriote vaaditaan, ja aloitus on sopimuksen mukaan. Palkkaus yksityisen sosiaalialan TES. Vapaamuotoiset hakemukset ja CV lähetetään

Elina-ja-Marja-nayttelyn-avajaiset

Kirjoittamattomat-valokuvanäyttely Liakka-talossa 27.3.-31.5.2023

Kenellä on lupa kotiseutuun? Näkyykö kotiseutu ulospäin, vai elääkö se sisällämme tarinoina, arvoina ja kokemuksina? Vai onko kyse siitä, että tuntee olevansa jossain kotonansa? Entä voiko joku kieltää sinua tuntemasta tai elämästä kotiseutuasi? Kirjoittamattomat on näyttely, joka haastaa kävijää pohtimaan näitä kysymyksiä ja luomaan tarinaa, jossa merkityksellistä ei ole se mistä tulemme, vaan se, että

monimuoto-opinnot

Uusia avauksia opiston opintotarjonnassa

Etelä-Pohjanmaan Opisto vastaa lisääntyneeseen monimuotokoulutuksen tarpeeseen avaamalla neljä opintolinjaa monimuoto-opiskelijoita ajatellen. Kasvatustiedettä, psykologiaa, sosiaali- ja terveysalaa sekä luovaa kirjoittamista ja sanataidetta pystyy ensi syksystä alkaen opiskella joustavasti esimerkiksi työn ohessa. – Monimuotototeutus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat edistää opintojaan esimerkiksi työn, aktiivisen harrastuksen tai perhe-elämän rinnalla. Opinnoissa korostuu itsenäinen työskentely. Lähiopetusta on vain neljänä päivänä

Kulkue-Pride

Ilmajoki Pride tarjoili monipuolista ohjelmaa opistolla

Etelä-Pohjanmaan Opistolla järjestettiin 15. maaliskuuta Ilmajoki Pride, joka oli kuluvan vuoden ensimmäinen eteläpohjalainen pride-tapahtuma. Tapahtuman suojelijana toimi Ilmajoen kunnanjohtaja Ari-Pekka Laitalainen. Iltapäivän aikana Liakka-talossa oli monenlaista toimintaa: Lakeuden Sateenkaaren järjestämässä työpajassa askarreltiin muun muassa lippuja ja banderolleja, ja meikkaus- ja maskeerauslinjalaiset tekivät esimerkiksi glitter-meikkejä tai sateenkaaritatuointeja. Auditoriossa nähtiin lisäksi tanssi- ja teatterilinjalaisten vogue-esitys, verkkolehti Pomedian

OKM paneelikeskustelu opiskelijat

Opetus- ja kulttuuriministeriön vieraita opistolla

Opetus- ja kulttuuriministeriön vierailijaryhmä ylijohtaja Petri Lampisen johdolla vieraili opistolla keskiviikkona 15.3. Vierailijat tutustuivat vanhaan päärakennukseen ja osallistuivat auditoriossa ohjelmaan, jota tarjoilivat opiston opiskelijat ja opettajat. Ohjelman aloitti palanen tanssi- ja teatterilinjan sekä opistovuosi, ilmaisulinjan opiskelijoiden Taitekohtaamisia-esityksestä, jota taustoitti opettaja Johanna Stenroos. Opiston kuulumisia vierailijat saivat ottaa vastaan rehtori Kyösti Nyyssölän johdattelemasta paneelikeskustelusta. Vierailijoita kiinnosti