Opistovuodesta vauhtia jatko-opintoihin

ep-lintu

Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja. 

Osalle Etelä-Pohjanmaan Opistoon tuleminen lukion jälkeen oli täysin harkittu päätös, osa teki päätöksensä vasta juuri ennen lukuvuoden alkamista.

– Olimme kuulleet tutuilta, että moni on päässyt opiston avulla kiinni jatko-opintoihin, Veera Suokas ja Marika Udelius kertovat.

Opisto oli lähes kaikille ennestään tuttu opinto-ohjaajan, kouluvierailun tai jonkun läheisen kautta.

– En vielä abivuonna ajatellut tulevani tänne opiskelemaan, mutta keväällä keskustelu opinto-ohjaajani kanssa sai minut vakuuttumaan opistosta ja sen opiskelutarjonnasta, Marika Udelius täsmentää.

Tukea opiskeluun

Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan jonkin avoimen yliopiston kautta, tuntui kansanopisto paremmalta vaihtoehdolta sen tarjoamien opiskelumahdollisuuksien ja ohjauksen kannalta. Lähes kaikilla linjoilla opetukseen sisältyy myös pääsykoevalmennus seuraavan kevään valintakokeisiin. Etuna on myös se, että opistovuoden jälkeen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy.

– Punnitsin muutaman kuukauden kestävän valmennuskurssin ja lukuvuoden mittaisen kansanopintolinjan välillä ja koin, että itselleni on enemmän hyötyä opiskella koko vuosi pääsykokeessa kysyttäviä asioita, kuin itsenäisesti kotona tai lyhyen ajan jollain yksittäisellä kurssilla, kauppatiedettä opiskellut Veera Suokas selventää.

– Vaikka opiskelu kansanopistossa on maksullista, saa siihen opintotuen, ja ainakin itse koin saavani enemmän vastinetta rahoille kuin opiskelemalla omatoimisesti avoimen yliopiston kautta. Toisille se voi sopia paremmin, mutta itse kaipasin enemmän tukea opintoihini, jatkaa liikuntatiedettä opiskellut Marika Udelius.

Jokainen haastatelluista suoritti lukuvuoden aikana avoimen yliopiston opintoja 50-60 opintopistettä, joka on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoihinkin verrattuna iso määrä. Jokaisen toiveena on pystyä hyödyntämään suoritetut opinnot jossain vaiheessa osaksi varsinaista korkeakoulututkintoa.

– Kursseja oli paljon ja aluksi syksyllä opiskelu tuntui raskaalta, kun kaikki oli muutenkin uutta. Opettaja ja opiskelukaverit auttoivat onneksi tsemppaamaan eteenpäin, Lotta Järvi kertoo.

– Kävin samaan aikaan kävin töissä, joten vapaa-aikaa ei ollut ollenkaan liikaa, Marika Udelius jatkaa.

Väylä yliopistoon

Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Tero Lepola pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla suoritettujen opintojen perusteella suoraan Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi lukemaan tietotekniikkaa.

– Tulin Ilmajoelle saakka tietotekniikan opintolinjan perässä, koska tämä oli ainoa kansanopisto, jossa pystyi opiskelemaan kyseistä ainetta. Myös sen tarjoama väylähakumahdollisuus haluamiini opintoihin houkutteli.

Lepola suoritti lukuvuoden aikana tietotekniikan perusopinnot ja lisäksi muita opintoja avoimessa yliopistossa yhteensä yli 60 opintopistettä. Nämä voi hyödyntää nyt suoraan tutkinnossa, kun varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat syksyllä.

– Omalla kohdallani opistovuosi auttoi siis ihan konkreettisesti eteenpäin jatko-opinnoissa.

Varmuus omasta alasta

Vuoden opiskelu kansanopistossa voi jouduttaa opiskelua jopa kaksi vuotta yliopistossa, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät. Toisille suoritetut opinnot tuovat lisäksi varmuuden omasta valinnasta suuntautua tietylle alalle.

– Opistovuoden aikana tuntui, että aloin ymmärtää opetettavia asioita oikeasti, enkä vain opetellut niitä ulkoa. Avoimen yliopiston kursseista sai hyvää itseluottamusta jatko-opintoihin, kun huomasi ja tiesi että soveltuu kyseiselle alalle. Sai varmuuden, että tämä on just se mun juttu ja mikä oikeasti kiinnostaa, Veera Suokas kiittelee.

Jaa sivu

IMG_8761

Lukuvuosi käynnistyi ennätysopiskelijamäärällä

Etelä-Pohjanmaan Opisto avasi uuden lukuvuoden 14. elokuuta Ilmajoella. Päätoimisia opiskelijoita on tänä lukuvuonna 430, enemmän kuin koskaan aiemmin yli 130-vuotiaan opiston historiassa. Heistä reilut 270 on suomenkielisiä ja 160 vieraskielisiä, kansallisuuksia on 15. Opiskelijamäärät kasvoivat erityisesti kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnossa sekä suomen kielen ja kulttuurin opinnoissa. Avajaisjuhlassa rehtori Kyösti Nyyssölä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi taloon

Mona Moisala_rajattu

Avoimen Iltamat 16.8. – Aivojen älytön arki?

Aivomme ovat kovalla koetuksella, kun elämme kiireistä arkea ja täytämme tyhjät hetket koukuttavilla älylaitteilla. Aivotutkija Mona Moisalan luennolla pohditaan, kuinka aivojaan voi suojella liialliselta rasitukselta pienin, arkisin teoin. Jo perinteeksi muodostuneet Avoimen Iltamat järjestetään keskiviikkona 16.8.2023 Kampustalon Seinäjoki-salissa. Voit tutustua koulutusmahdollisuuksiin ja jututtaa opintoneuvojia Kampustalon aulassa klo 17–18, luento-osuus alkaa salissa klo 18. Luennon väliajalla

auringonkukat

Tervetuloa lukuvuoden avajaisiin 14.8.

Etelä-Pohjanmaan Opiston lukuvuoden 2023-2024 avajaiset järjestetään 14.8. klo 12.15 alkaen Liakka-talon Korpisaarisalissa. Avajaisten juhlapuhujaksi on kutsuttu kansanedustaja Mikko Savola. Lisäksi ohjelmassa on rehtori Kyösti Nyyssölän puhe, taide- ja musiikkiesityksiä sekä yhteislaulua. Tilaisuus kestää noin tunnin. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

paula_noronen_web

Alueelliset nuorisotyöpäivät opistolla 10.-11.8.

Alueelliset nuorisotyöpäivät järjestetään jälleen opistolla to-pe 10.-11.8.2023. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston sekä Etelä-Pohjanmaan Opiston järjestämässä tapahtumassa puhujina ovat muun muassa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perhekeskuskoordinaattori Mari Rajamäki, valtiotieteen tohtori, dosentti ja työnohjaaja Antti Maunu sekä nojatuolihaastattelussa kirjailija Paula Noronen, jonka haastattelun teemana on huumori työvälineenä. Ohjelma:  TORSTAI 10.8.2023 13:00 Päivien avausKyösti Nyyssölä, rehtori, Etelä-Pohjanmaan Opisto13:45 Hatkoja ja

alt=””.

Avoimen korkeakoulun opintoinfo 3.8.

Järjestämme infon Etelä-Pohjanmaan Opiston sivutoimisista avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opinnoista Teamsissa 3.8. klo 17-18. Info koskee erityisesti kasvatustieteen, psykologian, erityispedagogiikan sekä sosiaali- ja terveysalan opintoja. Katso opintoinfon tallenne

Spelit

Eteläpohjalaiset Spelit opistolla 28.-29.7.

Eteläpohjalaiset Spelit -kansanmusiikkifestivaali järjestetään pienen tauon jälkeen jälleen Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan Opistolla 28.- 29.7.2023. Ohjelmassa musiikkiesityksiä ja vapaita pelimannisoittoja opiston piha-alueella. Lisäksi Speleissä kilpaillaan SM-tasolla huuliharpun ja mandoliininsoitossa sekä  Spelimestaruuksista 1- ja 2- rivisten haitareiden kisassa. OHJELMA PERJANTAI 28.7.2023 AUDITORIO 18.00 – 18.30 Spelien avajaiset: Spelifanfaari ja musiikkiesityksiä 18.30 – 19.15 Anne-Mari Kanniainen ja Keke Lammassaari

etusivu-maahanmuuttajat

Suomen kielen ja kulttuurin maksuton koulutus kotoutumisajan ylittäneille maahanmuuttajille

Etelä-Pohjanmaan Opisto järjestää kotoutumisajan ylittäneille maahanmuuttajille suomen kielen ja kulttuurin maksuttomia opintoja. Opinnot kestävät yhden lukukauden ajan. Ensimmäinen ryhmä käynnistyy ma 14.8. ja päättyy pe 22.12.2023. Toinen ryhmä alkaa ma 8.1.2024 ja päättyy pe 31.5.2024. Koulutus sisältää 25–30 oppituntia viikossa lähiopetuksena Etelä-Pohjanmaan Opistolla Ilmajoella. Opetus räätälöidään opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on edetä alkeistasolta arkielämässä

Harakka ja mäyrä nettiin

Voimaeläimet-taidenäyttely Ravintola Katajanmarjassa

Kesällä 2023 Etelä-Pohjanmaan Opiston Ravintola Katajanmarjassa on näytteillä ylistarolaislähtöisen taidemaalari Minttu Pakan maalauksia Voimaeläimet-nimisessä näyttelyssä. Hän kertoo teoksistaan näin: ”Maalaan pääasiassa voimaeläimiä ja maalauksista väreileekin kyseisen eläimen energia. Alun alkujaan en edes tiennyt maalaavani voimaeläimiä ihmisille, oletin että rakkaus eläimiini vain haluaa tulla ilmaistuksi taiteen kautta. Myöhemmin minulle on avautunut, että jokainen eläinmaalaus on henkilökohtainen

Etelä-Pohjanmaan Opiston täysi ravintolasali, opiskelijoita ruokailemassa.

Ravintolatyönjohtajan paikka auki opistolla

Etelä-Pohjanmaan Opiston Ravintola Katajanmarjassa on avoinna ravintolatyönjohtajan paikka. Ravintolatyönjohtaja vastaa työntekijöiden työvuoroista, töiden jakamisesta ja elintarvikehankinnoista sekä osallistuu keittiötyöhön. Opistolla on myös päiväkoti, jossa on oma jakelukeittiö. Opisto järjestää myös Sedu Ilmajoentien ruokapalvelut. Ravintoloissa työskentelee yhteensä kuusi vakituista henkilöä ja jonkin verran tuntityöntekijöitä. Työnjohtajan esihenkilönä on ravintolapäällikkö, joka tehtävänsä rinnalla toimii myös kotitalouden opettajana. Koulupäivinä

nuori näyttämö

Opisto mukana Nuori näyttämö -hankkeessa 2023-2024

Etelä-Pohjanmaan Opisto osallistuu lukuvuonna 2023-2024 Nuori näyttämö-hankkeeseen, jonka tarkoitus ja idea on tarjota nuorille (13-19 v.) harrastajille mahdollisuus päästä kaupunginteatterin lavalle valmistamallaan esityksellä.  Hanketta varten on valmistettu neljä uutta nuortennäytelmää, joista kukin ryhmä valitsee itselleen teoksen. Hankkeeseen osallistuu harrastajateatteriryhmiä ympäri Suomen, kaikkiaan viidestä kaupunginteatterista.  Kussakin kaupunginteatterissa järjestetään ns. ”karsinnat” toukokuussa 2024. Näissä ”karsinnoissa” esitetään oma teos, ja jokaisesta