Opistovuodesta vauhtia jatko-opintoihin

ep-lintu

Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja. 

Osalle Etelä-Pohjanmaan Opistoon tuleminen lukion jälkeen oli täysin harkittu päätös, osa teki päätöksensä vasta juuri ennen lukuvuoden alkamista.

– Olimme kuulleet tutuilta, että moni on päässyt opiston avulla kiinni jatko-opintoihin, Veera Suokas ja Marika Udelius kertovat.

Opisto oli lähes kaikille ennestään tuttu opinto-ohjaajan, kouluvierailun tai jonkun läheisen kautta.

– En vielä abivuonna ajatellut tulevani tänne opiskelemaan, mutta keväällä keskustelu opinto-ohjaajani kanssa sai minut vakuuttumaan opistosta ja sen opiskelutarjonnasta, Marika Udelius täsmentää.

Tukea opiskeluun

Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan jonkin avoimen yliopiston kautta, tuntui kansanopisto paremmalta vaihtoehdolta sen tarjoamien opiskelumahdollisuuksien ja ohjauksen kannalta. Lähes kaikilla linjoilla opetukseen sisältyy myös pääsykoevalmennus seuraavan kevään valintakokeisiin. Etuna on myös se, että opistovuoden jälkeen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy.

– Punnitsin muutaman kuukauden kestävän valmennuskurssin ja lukuvuoden mittaisen kansanopintolinjan välillä ja koin, että itselleni on enemmän hyötyä opiskella koko vuosi pääsykokeessa kysyttäviä asioita, kuin itsenäisesti kotona tai lyhyen ajan jollain yksittäisellä kurssilla, kauppatiedettä opiskellut Veera Suokas selventää.

– Vaikka opiskelu kansanopistossa on maksullista, saa siihen opintotuen, ja ainakin itse koin saavani enemmän vastinetta rahoille kuin opiskelemalla omatoimisesti avoimen yliopiston kautta. Toisille se voi sopia paremmin, mutta itse kaipasin enemmän tukea opintoihini, jatkaa liikuntatiedettä opiskellut Marika Udelius.

Jokainen haastatelluista suoritti lukuvuoden aikana avoimen yliopiston opintoja 50-60 opintopistettä, joka on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoihinkin verrattuna iso määrä. Jokaisen toiveena on pystyä hyödyntämään suoritetut opinnot jossain vaiheessa osaksi varsinaista korkeakoulututkintoa.

– Kursseja oli paljon ja aluksi syksyllä opiskelu tuntui raskaalta, kun kaikki oli muutenkin uutta. Opettaja ja opiskelukaverit auttoivat onneksi tsemppaamaan eteenpäin, Lotta Järvi kertoo.

– Kävin samaan aikaan kävin töissä, joten vapaa-aikaa ei ollut ollenkaan liikaa, Marika Udelius jatkaa.

Väylä yliopistoon

Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Tero Lepola pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla suoritettujen opintojen perusteella suoraan Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi lukemaan tietotekniikkaa.

– Tulin Ilmajoelle saakka tietotekniikan opintolinjan perässä, koska tämä oli ainoa kansanopisto, jossa pystyi opiskelemaan kyseistä ainetta. Myös sen tarjoama väylähakumahdollisuus haluamiini opintoihin houkutteli.

Lepola suoritti lukuvuoden aikana tietotekniikan perusopinnot ja lisäksi muita opintoja avoimessa yliopistossa yhteensä yli 60 opintopistettä. Nämä voi hyödyntää nyt suoraan tutkinnossa, kun varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat syksyllä.

– Omalla kohdallani opistovuosi auttoi siis ihan konkreettisesti eteenpäin jatko-opinnoissa.

Varmuus omasta alasta

Vuoden opiskelu kansanopistossa voi jouduttaa opiskelua jopa kaksi vuotta yliopistossa, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät. Toisille suoritetut opinnot tuovat lisäksi varmuuden omasta valinnasta suuntautua tietylle alalle.

– Opistovuoden aikana tuntui, että aloin ymmärtää opetettavia asioita oikeasti, enkä vain opetellut niitä ulkoa. Avoimen yliopiston kursseista sai hyvää itseluottamusta jatko-opintoihin, kun huomasi ja tiesi että soveltuu kyseiselle alalle. Sai varmuuden, että tämä on just se mun juttu ja mikä oikeasti kiinnostaa, Veera Suokas kiittelee.

Jaa sivu

epo_joulutervehdys

Rauhallista joulua ja onnea uudelle vuodelle 2024

Joulun lähestyessä haluamme kiittää menneestä vuodesta ja toivottaa rauhallista joulun aikaa opiskelijoille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille. Onnea ja menestystä uuteen vuoteen 2024! Tänä vuonna perinteisten joulumuistamisten sijaan käytämme varat paikallisen kulttuuritoiminnan ja Ilmajoen Musiikkijuhlien tukemiseen. Toimistomme on jouluna suljettu 22.-26.12. Muuten palvelemme arkisin klo 9-15.

etusivu-maahanmuuttajat

Haemme S2-opettajaa

Haemme joukkoomme S2-opettajaa määräaikaiseen työsuhteeseen 2.1.2024 alkaen. Tehtävänä on opettaa suomen kieltä ja kulttuuria niin kotoutumiskoulutuksessa kuin aikuisten perusopetuksessa. Toimit 11-henkisen tiimin jäsenenä. Opetusta on usealle eri ryhmälle yhteensä noin 22 oppituntia viikossa. Työ sisältää suomen kielen ja kulttuurin opetusta kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Kielen opetuksen lisäksi työhön kuuluvat yhteiskunnalliset- ja kulttuuurisisällöt. Opinto-ohjausta ja erilaista arjen taitojen

teatteri-ja-tanssiesitys-onnellisuuden-kasikirja

Onnellisuuden käsikirja opiston näyttämöllä 29.11.-1.12.

Kuinka tullaan onnelliseksi? Etelä-Pohjanmaan Opiston esitys ”Onnellisuuden käsikirja” haastaa katsojan pohtimaan omaa onnellisuuttaan ja inspiroi löytämään iloa arjen pienistä asioista. Eliel elää mielestään täysin tavanomaista elämää. Jotain tuntuu kuitenkin puuttuvan. Äkkiä hänet temmataan Onnellisuuden tyyssijaan, jota emännöi itse onnen ja sattuman jumalatar Fortuna. Eliel saa käsiinsä suuren Onnellisuuden käsikirjan, jonka sisällöstä hänen täytyy kuitenkin ottaa

Euroscola 1200x800

Opiskelijoita vierailulla EU-parlamentissa Strasbourgissa

Etelä-Pohjanmaan Opiston Toimittajakoulun, oikeustieteen, kauppatieteen ja psykologian opiskelijat vierailevat 16.-18.11. Ranskan EU-pääkaupungissa Strasbourgissa tutustumassa Euroopan parlamenttiin. Kaksipäiväisen matkan aikana opiskelijat ovat vieraana Euroopan parlamentissa, ja heille on järjestetty monenlaista ohjelmaa, muun muassa tapaamisia europarlamentaarikkojen kanssa. Parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsolan terveiset kuullaan videolta. Vierailu liittyy Strasbourgissa järjestettävään Euroscola-ohjelmaan, johon voivat osallistua vähintään 14-vuotiaat opiskelijat kaikista EU:n

etela-pohjanmaan-opisto-ravintola-1

Opiston isänpäivälounas 12.11.

Pian on aika hemmotella isää, vaikkapa valmiiksi katetun pöydän ääressä! Isänpäivälounas tarjolla Ravintola Katajanmarjassa sunnuntaina 12.11.2023 klo 11.30-14.00. Isänpäivämenu SALAATTIPÖYDÄSTÄ Vihersalaattia, rucolaa ja vesimeloniaKauden raastesalaattia ja puolukkaaMaalaisperunasalaattiaSavulohta ja suppilovahverohillokettaTalon salaatinkastiketta PÄÄRUOKA Ylikypsää maatiaispossun potkaaKermamuhennettua perunaaAura-punajuuripaistostaTummaa timjami-herukkakastiketta Talon leipäkori ja levitteetVesi, maito, mehu ja kotikalja JÄLKIRUOKA Kahvia ja täytekakkua Hinta 27€, lapset 5-12v. 13€ (alle 5v.

Pomecon

Cosplay- ja pelitapahtuma Pomecon Ilmajoella 10.-11.11.

Pohjalainen pelitapahtuma Pomecon järjestetään Etelä-Pohjanmaan Opistolla Ilmajoella 10.-11.11.2023. Tapahtuma pidetään valtakunnallisen Peliviikon viikonloppuna. Pomecon on suunnattu kaikille pelaamisesta, roolipeleistä ja cosplayaamisesta kiinnostuneille, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä kauemmas vastaaviin tapahtumiin. Ohjelmassa mm. cosplayasutyöpaja, asukilpailu, erilaisia pelimahdollisuuksia, luentoja ja paljon muuta yhteisöllistä toimintaa. Tapahtuma alkaa perjantaina klo 12. Mukana järjestämässä ovat Etelä-Pohjanmaan Opisto, Pomedia, Ilmajoen nuorisovaltuusto,

korkit-seminaari-tausta

KORKIT-hankkeen loppuseminaari 31.10.

Kuinka tarjota korkeakoulutetuille maahanmuuttajille suomen kielen opetusta sekä ohjausta työelämään ja opiskeluun alueella, jossa haasteena koetaan sen harva asutus, työmarkkinoiden vähäinen tarjonta korkeakoulutetuille sekä vasta kasvussa oleva kansainvälistyminen? KORKIT -hankkeen loppuseminaarissa esittelemme Etelä-Pohjanmaalle tehdyn suomen kielen koulutuksen ja ohjauksen mallin sekä kokemuksia käytännön kehittämistyöstä. Aika: tiistai 31.10.2023, klo 14–16Paikka: Seinäjoki Frami B, auditorio 3Muoto: Hybridi

UPI_emma_hakala

UPI:n Emma Hakala Politiikasta kouluissa -vierailijana 25.10.

Etelä-Pohjanmaan Opistolle saadaan Politiikasta kouluissa -puhuja keskiviikkona 25. lokakuuta. Tohtori Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista pitää etäluennon aiheesta ilmastokriisi, kansallisvaltiot ja kansainvälinen yhteistyö. Tohtori Emma Hakala toimii Ulkopoliittisessa instituutissa johtavana tutkijana. Hänen asiantuntijuutensa keskittyy ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan. Ulkopoliittinen institutti UPI tunnetaan presidenttiehdokas Mika Aaltolan työpaikkana. Aaltola on parhaillaan virkavapaalla instituutin johtajan paikalta. Politiikasta kouluissa on Politiikasta-lehden toimintamuoto, jossa oppilaitoksille järjestetään yhteiskunnan tutkijoita keskustelemaan ajankohtaisista

vanhustenviikon_iltatilaisuus_mainos

Vanhustenviikon iltatilaisuus 5.10.

Tervetuloa Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Ilmajoen seurakunnan järjestämään Vanhustenviikon iltatilaisuuteen 5.10.2023 klo 18-20 Ilmajoen Kestikartanoon. Illan aikana ikäihmisille suunnattua ohjelmaa, jonka jälkeen osallistumme yhteiseen kahvitukseen. Ilmoittautuminen ke 27.9. mennessä: Elinalle puh. 050 330 8933 taiPäiville puh. 0400 477 536 Valtakunnallista Vanhustenviikkoa vietetään 1.–8.10.2023 teemalla ”Tehdään iästä numero”. Vanhustenviikon aloittaa Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla sunnuntaina 1.10. Lisäksi teemaviikon

marlenpuska_uhanalainen

Välähdyksiä elämän taitekohtiin ­– Marlen Puskan taidenäyttely Katajanmarjassa

Etelä-Pohjanmaan Opiston Ravintola Katajanmarjassa on loppuvuoden ajan näytteillä vaasalaisen Marlen Puskan maalauksia. Näyttelyn teemana on ”Välähdyksiä elämän taitekohtiin”. Työt kuvaavat hetkien haurautta, jotka eivät kerro koko totuutta aiheesta. – Töiden nimet ovat monimerkityksellisiä ja toivon, että jokainen löytää niistä omat tärkeät taitekohtansa ja luontoyhteyden, Marlen Puska sanoo. – Näyttelyn töihin ja niiden nimiin on tullut