Opistovuodesta vauhtia jatko-opintoihin

ep-lintu

Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja. 

Osalle Etelä-Pohjanmaan Opistoon tuleminen lukion jälkeen oli täysin harkittu päätös, osa teki päätöksensä vasta juuri ennen lukuvuoden alkamista.

– Olimme kuulleet tutuilta, että moni on päässyt opiston avulla kiinni jatko-opintoihin, Veera Suokas ja Marika Udelius kertovat.

Opisto oli lähes kaikille ennestään tuttu opinto-ohjaajan, kouluvierailun tai jonkun läheisen kautta.

– En vielä abivuonna ajatellut tulevani tänne opiskelemaan, mutta keväällä keskustelu opinto-ohjaajani kanssa sai minut vakuuttumaan opistosta ja sen opiskelutarjonnasta, Marika Udelius täsmentää.

Tukea opiskeluun

Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan jonkin avoimen yliopiston kautta, tuntui kansanopisto paremmalta vaihtoehdolta sen tarjoamien opiskelumahdollisuuksien ja ohjauksen kannalta. Lähes kaikilla linjoilla opetukseen sisältyy myös pääsykoevalmennus seuraavan kevään valintakokeisiin. Etuna on myös se, että opistovuoden jälkeen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy.

– Punnitsin muutaman kuukauden kestävän valmennuskurssin ja lukuvuoden mittaisen kansanopintolinjan välillä ja koin, että itselleni on enemmän hyötyä opiskella koko vuosi pääsykokeessa kysyttäviä asioita, kuin itsenäisesti kotona tai lyhyen ajan jollain yksittäisellä kurssilla, kauppatiedettä opiskellut Veera Suokas selventää.

– Vaikka opiskelu kansanopistossa on maksullista, saa siihen opintotuen, ja ainakin itse koin saavani enemmän vastinetta rahoille kuin opiskelemalla omatoimisesti avoimen yliopiston kautta. Toisille se voi sopia paremmin, mutta itse kaipasin enemmän tukea opintoihini, jatkaa liikuntatiedettä opiskellut Marika Udelius.

Jokainen haastatelluista suoritti lukuvuoden aikana avoimen yliopiston opintoja 50-60 opintopistettä, joka on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoihinkin verrattuna iso määrä. Jokaisen toiveena on pystyä hyödyntämään suoritetut opinnot jossain vaiheessa osaksi varsinaista korkeakoulututkintoa.

– Kursseja oli paljon ja aluksi syksyllä opiskelu tuntui raskaalta, kun kaikki oli muutenkin uutta. Opettaja ja opiskelukaverit auttoivat onneksi tsemppaamaan eteenpäin, Lotta Järvi kertoo.

– Kävin samaan aikaan kävin töissä, joten vapaa-aikaa ei ollut ollenkaan liikaa, Marika Udelius jatkaa.

Väylä yliopistoon

Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Tero Lepola pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla suoritettujen opintojen perusteella suoraan Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi lukemaan tietotekniikkaa.

– Tulin Ilmajoelle saakka tietotekniikan opintolinjan perässä, koska tämä oli ainoa kansanopisto, jossa pystyi opiskelemaan kyseistä ainetta. Myös sen tarjoama väylähakumahdollisuus haluamiini opintoihin houkutteli.

Lepola suoritti lukuvuoden aikana tietotekniikan perusopinnot ja lisäksi muita opintoja avoimessa yliopistossa yhteensä yli 60 opintopistettä. Nämä voi hyödyntää nyt suoraan tutkinnossa, kun varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat syksyllä.

– Omalla kohdallani opistovuosi auttoi siis ihan konkreettisesti eteenpäin jatko-opinnoissa.

Varmuus omasta alasta

Vuoden opiskelu kansanopistossa voi jouduttaa opiskelua jopa kaksi vuotta yliopistossa, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät. Toisille suoritetut opinnot tuovat lisäksi varmuuden omasta valinnasta suuntautua tietylle alalle.

– Opistovuoden aikana tuntui, että aloin ymmärtää opetettavia asioita oikeasti, enkä vain opetellut niitä ulkoa. Avoimen yliopiston kursseista sai hyvää itseluottamusta jatko-opintoihin, kun huomasi ja tiesi että soveltuu kyseiselle alalle. Sai varmuuden, että tämä on just se mun juttu ja mikä oikeasti kiinnostaa, Veera Suokas kiittelee.

Jaa sivu

Haemme kevääksi oikeustieteen tuntiopettajaa

Opisto hakee kevätlukukaudelle oikeustieteen tuntiopettajaa, jonka tehtävänä on ohjata oikeustieteen avoimen yliopiston opintoja sekä edistää opiskelijoiden akateemisia opiskelutaitoja ja opinto-ohjausta oikeustieteen opintoihin. Työ sijoittuu pääasiassa oikeustieteen opintolinjalle Etelä-Pohjanmaan Opistossa.Työ on osapäivätyötä, ja oppitunteja on 10-15 viikoittain kevätlukukauden ajan. Työ alkaa 2.1.2023 tai sopimuksen mukaan. Haku päättyy 14.12.2022. Jätä hakemus Marja Hautalalle sähköpostitse: marja.hautala@epopisto.fi Katso tarkemmat

suomen lippu

Opiston toimisto suljettu ma 5.12.

Opiston toimisto on suljettu maanantaina 5.12. Tiistaina 6.12. vietämme itsenäisyyspäivää ja toimisto on myös silloin kiinni. Keskiviikkona paikalla taas tavalliseen tapaan. Toimiston väki toivottaa kaikille rauhallista itsenäisyyspäivän aikaa!

Haemme työntekijöitä päiväkoti Pääskysaareen

Päiväkoti Pääskysaari hakee kokoaikatyöhön varhaiskasvatuksenopettajaa tai sosionomia sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Pääskysaari on Korpisaaren Säätiön ylläpitämä yksityinen päiväkoti Ilmajoella. Uusi hirsinen päiväkoti toimii myös opetuspäiväkotina Etelä-Pohjanmaan Opiston lastenohjaajaopiskelijoille. Kasvatuksessa painotamme maaseutuhenkisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kansainvälisyyttä. Arvostamme aktiivisuutta, sosiaalisia taitoja ja sitoutumista päiväkodin arvoihin. Lisätietoja antaa päiväkodin johtaja Niina Ojala (050 562 4952 tai niina.ojala@epopisto.fi). Haku päättyy 28.11.2022 ja

Anne Vihelä_Tomi Lähdesmäki_MäSäDuo

Opiston 130-vuotisjuhlapuheissa korostui sivistyksen merkitys

Edeltä sovittuna aikana marraskuun 7. päivänä 1892 pidettiin opiston alkajaistilaisuus. Opettajat olivat jo paikalla, muut paitsi veistonopettaja, joka saattoi saapua vasta joulun jälkeen. Näin kirjoitetaan Etelä-Pohjanmaan Opiston alkuhetkistä vuonna 1992 julkaistussa opiston 100-vuotishistoriikissä. Samaan tapaan edeltä sovittuna aikana marraskuun 7. päivänä kuluvaa vuotta 2022 pidettiin opiston 130-vuotisjuhlatilaisuus. Opettajat olivat paikalla, tosin edelleen ilman veistonopettajaa, mutta

Isänpäivälounas 13.11.2022

Muista isää tai vaaria opiston oman keittiön herkuilla! Kokoa perhe ja sukulaiset saman pöydän ääreen ja tule nauttimaan Ravintola Katajanmarjan perinteisestä isänpäivän buffetista. Noutopöytä katettuna sunnuntaina 13.11. klo 11.30-14.00. Noutopöydästä: Possunfile, tilliperunat, pippurikastike, kasvisgratiini, savulohi, salaatti- ja leipäpöytä, juomat.Jälkiruokana kahvi ja täytekakku. Hinta 25,00 €, lapset 5-12 v. 12,50 € (alle 5 v. maksutta). Varaukset

Haemme työntekijää sotetalli-hankkeeseen

Sotetallihanke etsii hanketyöntekijää. Hanke on yritysryhmän kehittämishanke, jota Etelä-Pohjanmaan Opisto/Korpisaaren säätiö hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan tallin eli sotetallin konseptia ja sen mukaista kriteeristöä monialaisessa yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Arvostamme hakijan soveltuvaa korkeakoulututkintoa (amk) hanketyön osaamista hevosavusteisten hyvinvointipalveluiden tuntemusta ymmärrystä yrittäjyydestä ja yrittäjämäistä asennetta taitoa rakentaa verkostoja ja ylläpitää

koto5

Opisto järjestää ukrainalaisille kotoutumiskoulutusta

Osana maahanmuuttajille tarjottavaa koulutusta järjestetään opistolla suomen kielen ja kulttuurin opetusta ukrainalaisille opiskelijoille. Opiskelu on päätoimista ja se sisältää suomen kielen alkeiden opiskelua, suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tutustumista. Lisäksi opintoihin kuluu henkilökohtaista ohjausta sekä tutustumista suomalaiseen työelämään. Asuminen, ruokailu ja opiskelu ovat maksuttomia. Hakemuksia otetaan vastaan ympäri vuoden. Lyhyen, vapaamuotoisen hakemuksen ja yhteystiedot voi lähettää

Avajaisilta_opiston piha15.8.2022

Läsnäolo, yhteisöllisyys ja kohtaaminen korostuivat lukuvuoden avajaispäivänä

Etelä-Pohjanmaan Opiston 131. lukuvuoden avajaisia vietettiin maanantaina 15.8. Koronapandemian takia koko opiston väen yhteisiä avajaisia on vietetty edellisen kerran vuonna 2019, ja rehtori Kyösti Nyyssölä korostikin tervetulopuheessaan erityisesti yhdessäolon merkitystä alkaneen opistovuoden aikana. – Tämä on läsnäolon vuosi. Ja kansanopistovuosi on aina elämysten ja kokemusten vuosi. Juuri alkaneen lukuvuoden aikana opiskelijat pääsevät myös mukaan juhlahumuun,

artikkeli-kansanopistot-opiskelijatyytyvaisyys

Kansanopisto-opinnot arvioitiin jälleen kerran laadukkaiksi ja vaikuttaviksi

Suomen Kansanopistoyhdistys on toteuttanut vuotuisen palaute- ja vaikuttavuuskyselyn kansanopisto-opiskelijoille. Kyselyn perusteella kansanopistojen opiskelijat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä opintoihinsa. Tulokset kertovat kansanopistojen laadukkaasta opetustyöstä, riittävästä opiskelijan ohjauksesta sekä hyvästä ryhmähengestä.   Kyselyyn vastasi yhteensä 491 opiskelijaa 9 kansanopistosta. Kyselyyn vastanneista 66 % oli naisia ja 31 % miehiä. Kysely koski lukuvuotta 2021–2022.  Kyselyn tulosten perusteella kansanopistoissa

juhlavuosi

Etelä-Pohjanmaan Opisto juhlii 130-vuotista taivaltaan

Etelä-Pohjanmaan Opisto täyttää 130 vuotta marraskuussa. Opisto valmistautuu juhlalukuvuoteen usealla eri tapahtumalla, näytelmällä ja juhlalogolla. Myös opiston uusi strategia lähivuosille on kuvitettu juhlan hengessä. Eteläpohjalaisten kansanopisto Ilmajoella on yksi maan vanhimmista peruskoulun jälkeisistä suomenkielisistä oppilaitoksista. Opiston perustivat aikanaan nuorisoseurojen ja Helsingin yliopiston Pohjalaisen osakunnan aktiivit. Avajaisia vietettiin 7.11.1892. Samana kalenteripäivänä, 7.11., on myös 130-vuotisjuhla ensi