Opistovuodesta vauhtia jatko-opintoihin

ep-lintu

Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja. 

Osalle Etelä-Pohjanmaan Opistoon tuleminen lukion jälkeen oli täysin harkittu päätös, osa teki päätöksensä vasta juuri ennen lukuvuoden alkamista.

– Olimme kuulleet tutuilta, että moni on päässyt opiston avulla kiinni jatko-opintoihin, Veera Suokas ja Marika Udelius kertovat.

Opisto oli lähes kaikille ennestään tuttu opinto-ohjaajan, kouluvierailun tai jonkun läheisen kautta.

– En vielä abivuonna ajatellut tulevani tänne opiskelemaan, mutta keväällä keskustelu opinto-ohjaajani kanssa sai minut vakuuttumaan opistosta ja sen opiskelutarjonnasta, Marika Udelius täsmentää.

Tukea opiskeluun

Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan jonkin avoimen yliopiston kautta, tuntui kansanopisto paremmalta vaihtoehdolta sen tarjoamien opiskelumahdollisuuksien ja ohjauksen kannalta. Lähes kaikilla linjoilla opetukseen sisältyy myös pääsykoevalmennus seuraavan kevään valintakokeisiin. Etuna on myös se, että opistovuoden jälkeen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy.

– Punnitsin muutaman kuukauden kestävän valmennuskurssin ja lukuvuoden mittaisen kansanopintolinjan välillä ja koin, että itselleni on enemmän hyötyä opiskella koko vuosi pääsykokeessa kysyttäviä asioita, kuin itsenäisesti kotona tai lyhyen ajan jollain yksittäisellä kurssilla, kauppatiedettä opiskellut Veera Suokas selventää.

– Vaikka opiskelu kansanopistossa on maksullista, saa siihen opintotuen, ja ainakin itse koin saavani enemmän vastinetta rahoille kuin opiskelemalla omatoimisesti avoimen yliopiston kautta. Toisille se voi sopia paremmin, mutta itse kaipasin enemmän tukea opintoihini, jatkaa liikuntatiedettä opiskellut Marika Udelius.

Jokainen haastatelluista suoritti lukuvuoden aikana avoimen yliopiston opintoja 50-60 opintopistettä, joka on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoihinkin verrattuna iso määrä. Jokaisen toiveena on pystyä hyödyntämään suoritetut opinnot jossain vaiheessa osaksi varsinaista korkeakoulututkintoa.

– Kursseja oli paljon ja aluksi syksyllä opiskelu tuntui raskaalta, kun kaikki oli muutenkin uutta. Opettaja ja opiskelukaverit auttoivat onneksi tsemppaamaan eteenpäin, Lotta Järvi kertoo.

– Kävin samaan aikaan kävin töissä, joten vapaa-aikaa ei ollut ollenkaan liikaa, Marika Udelius jatkaa.

Väylä yliopistoon

Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Tero Lepola pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla suoritettujen opintojen perusteella suoraan Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi lukemaan tietotekniikkaa.

– Tulin Ilmajoelle saakka tietotekniikan opintolinjan perässä, koska tämä oli ainoa kansanopisto, jossa pystyi opiskelemaan kyseistä ainetta. Myös sen tarjoama väylähakumahdollisuus haluamiini opintoihin houkutteli.

Lepola suoritti lukuvuoden aikana tietotekniikan perusopinnot ja lisäksi muita opintoja avoimessa yliopistossa yhteensä yli 60 opintopistettä. Nämä voi hyödyntää nyt suoraan tutkinnossa, kun varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat syksyllä.

– Omalla kohdallani opistovuosi auttoi siis ihan konkreettisesti eteenpäin jatko-opinnoissa.

Varmuus omasta alasta

Vuoden opiskelu kansanopistossa voi jouduttaa opiskelua jopa kaksi vuotta yliopistossa, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät. Toisille suoritetut opinnot tuovat lisäksi varmuuden omasta valinnasta suuntautua tietylle alalle.

– Opistovuoden aikana tuntui, että aloin ymmärtää opetettavia asioita oikeasti, enkä vain opetellut niitä ulkoa. Avoimen yliopiston kursseista sai hyvää itseluottamusta jatko-opintoihin, kun huomasi ja tiesi että soveltuu kyseiselle alalle. Sai varmuuden, että tämä on just se mun juttu ja mikä oikeasti kiinnostaa, Veera Suokas kiittelee.

Jaa sivu

alt=””.

Syyslomaviikon aukioloajat

Opiston toimisto ja puhelinvaihde ovat suljettuina syyslomaviikolla 14.-18.10.2019. Palvelemme seuraavan kerran maanantaina 21.10.2019.

Opiston rehtori Kyösti Nyyssölä ja taiteilija Evgenia Lesonen vanhan päärakennuksen edessä.

Avoin taiteilijahaku Etelä-Pohjanmaan Opiston näyttelytoimintaan

Etelä-Pohjanmaan Opisto etsii kuvataiteilijoita esittelemään töitään kampusalueella sijaitsevaan näyttelytilaan. Jokaisen näyttelyn kesto on 3 kuukautta, ja ensimmäiset näyttelyajat varataan vuoden 2020 tammikuusta eteenpäin. Hakemukset tulee jättää viimeistään 30.11.2019, ensi vuoden näyttelyohjelma päätetään vuoden loppuun mennessä.

Maahan pudonneita vaahteranlehtiä.

Lapsiperheiden syysrieha opistolla 2.-3.10.2019

Yhteistä tekemistä alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen! Lapsiperheiden syysrieha Etelä-Pohjanmaan Opistolla ke 2.10. ja to 3.10. klo 18-20.

Opistolla vierailevat nuorisotyöntekijät ryhmätöiden äärellä.

Opintovierailu tuo Etelä-Pohjanmaan Opistolle nuorisotyöntekijöitä 20 maasta

Kansainvälinen opintovierailu tuo Etelä-Pohjanmaan Opistolle noin 30 nuorisotyön ammattilaista 20 eri maasta. Ryhmä vierailee Ilmajoella 1.-2.10.2019.

Teatterilinjalaiset auringonkukkapellossa.

Teatteriopiskelijat eivät mene lakkoon ilmaston vuoksi – he tekevät katuteatteria

“Yhdessä meistä ihmisistä tulee valta, joka muuttaa asioita!” Näin vakuuttaa teatteriopiskelija Jasmin Koivisto. Etelä-Pohjanmaan Opiston teatterilinja jalkautuu pienesityksensä kanssa Ilmajoen keskusta-alueelle ilmastolakkopäivänä, perjantaina 27.9.2019. 

Etelä-Pohjanmaan Opiston opiskelijat ja henkilökunta ryhmäkuvassa.

Miten opettaa kansanopistossa?

Etelä-Pohjanmaan Opisto, Alkio-opisto ja Suomen Kansanopistoyhdistys järjestävät vuosien 2019 ja 2020 aikana opintokokonaisuuden: Miten opettaa kansanopistossa? Koulutus on tarkoitettu koko kansanopistokentän henkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä kansanopistopedagogiikasta ja siitä, miten sitä toteutetaan.

Opiston vanha päärakennus kesäauringossa.

Haemme kiinteistönhoitajaa vakituiseen työsuhteeseen

Kiinteistövastaavan tehtäviin kuuluu Etelä-Pohjanmaan Opiston kiinteistöjen toimivuudesta ja kunnosta huolehtiminen. Seuraat talotekniikan toimintoja, huolehdit erilaisista asennus- ja korjaustehtävistä sekä tilajärjestelyistä. Järjestät tarvittavat erikoisosaamista vaativat työt ja ulkoalueiden hoidon yhteistyökumppaneiden kanssa. Tehtävään valittavalta hakijalta edellytämme soveltuvaa ammatillista koulutusta, työkokemusta vastaavassa toimessa, talotekniikan ja energianhallinnan osaamista sekä osaamista kiinteistön huollosta ja kunnossapidosta. Olet organisointi- ja vuorovaikutustaitoinen, yhteistyökykyinen

alt=””.

Kirjoittamattomat -näyttely sai jatkoa Etelä-Pohjanmaan Opistolla

Kenellä on lupa kotiseutuun? Näkyykö kotiseutu ulospäin vai elääkö se meissä tarinoina, arvoina ja kokemuksina? Vai onko lopulta kyse siitä, että tuntee olevansa jossain kotonansa? Voiko joku kieltää sinua elämästä kotiseutuasi? Kirjoittamattomat on näyttely, joka haastaa pohtimaan näitä kysymyksiä ja luomaan tarinaa, jossa tärkeää ei ole se mistä tulimme, vaan se, että olemme kaikki täällä.

Omenapuita opiston puutarhassa.

Lukuvuosi käynnistyi yli 300 opiskelijan voimin

Etelä-Pohjanmaan Opistolla vietettiin lukuvuoden avajaisia maanantaina 19.8.2019. Opistovuotensa aloitti yli 300 opiskelijaa, joista noin 250 on uusia opiskelijoita. Oman tervehdyksensä avajaisjuhlaan kävi tuomassa kansanedustaja Pasi Kivisaari.

Mainoskuva Kaisa Jaakkolasta.

Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola Avoimen iltamien vieraana 20.8.2019

Mitä palautuminen on ja miksi se on niin tärkeää? Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola puhuu sen puolesta, että palautumista täytyy oppia arvostamaan ja suojelemaan. Palautumista voidaan parantaa muun muassa rytmittämällä arkea. Kaisa Jaakkolan ajatuksia siitä miten voit palautua ja jaksaa paremmin, on tarjolla Avoimen iltamissa tiistaina 20.8.2019 klo 17.00-20.00 Seinäjoen Kampustalolla.