Opistovuodesta vauhtia jatko-opintoihin

ep-lintu

Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja. 

Osalle Etelä-Pohjanmaan Opistoon tuleminen lukion jälkeen oli täysin harkittu päätös, osa teki päätöksensä vasta juuri ennen lukuvuoden alkamista.

– Olimme kuulleet tutuilta, että moni on päässyt opiston avulla kiinni jatko-opintoihin, Veera Suokas ja Marika Udelius kertovat.

Opisto oli lähes kaikille ennestään tuttu opinto-ohjaajan, kouluvierailun tai jonkun läheisen kautta.

– En vielä abivuonna ajatellut tulevani tänne opiskelemaan, mutta keväällä keskustelu opinto-ohjaajani kanssa sai minut vakuuttumaan opistosta ja sen opiskelutarjonnasta, Marika Udelius täsmentää.

Tukea opiskeluun

Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan jonkin avoimen yliopiston kautta, tuntui kansanopisto paremmalta vaihtoehdolta sen tarjoamien opiskelumahdollisuuksien ja ohjauksen kannalta. Lähes kaikilla linjoilla opetukseen sisältyy myös pääsykoevalmennus seuraavan kevään valintakokeisiin. Etuna on myös se, että opistovuoden jälkeen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy.

– Punnitsin muutaman kuukauden kestävän valmennuskurssin ja lukuvuoden mittaisen kansanopintolinjan välillä ja koin, että itselleni on enemmän hyötyä opiskella koko vuosi pääsykokeessa kysyttäviä asioita, kuin itsenäisesti kotona tai lyhyen ajan jollain yksittäisellä kurssilla, kauppatiedettä opiskellut Veera Suokas selventää.

– Vaikka opiskelu kansanopistossa on maksullista, saa siihen opintotuen, ja ainakin itse koin saavani enemmän vastinetta rahoille kuin opiskelemalla omatoimisesti avoimen yliopiston kautta. Toisille se voi sopia paremmin, mutta itse kaipasin enemmän tukea opintoihini, jatkaa liikuntatiedettä opiskellut Marika Udelius.

Jokainen haastatelluista suoritti lukuvuoden aikana avoimen yliopiston opintoja 50-60 opintopistettä, joka on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoihinkin verrattuna iso määrä. Jokaisen toiveena on pystyä hyödyntämään suoritetut opinnot jossain vaiheessa osaksi varsinaista korkeakoulututkintoa.

– Kursseja oli paljon ja aluksi syksyllä opiskelu tuntui raskaalta, kun kaikki oli muutenkin uutta. Opettaja ja opiskelukaverit auttoivat onneksi tsemppaamaan eteenpäin, Lotta Järvi kertoo.

– Kävin samaan aikaan kävin töissä, joten vapaa-aikaa ei ollut ollenkaan liikaa, Marika Udelius jatkaa.

Väylä yliopistoon

Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Tero Lepola pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla suoritettujen opintojen perusteella suoraan Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi lukemaan tietotekniikkaa.

– Tulin Ilmajoelle saakka tietotekniikan opintolinjan perässä, koska tämä oli ainoa kansanopisto, jossa pystyi opiskelemaan kyseistä ainetta. Myös sen tarjoama väylähakumahdollisuus haluamiini opintoihin houkutteli.

Lepola suoritti lukuvuoden aikana tietotekniikan perusopinnot ja lisäksi muita opintoja avoimessa yliopistossa yhteensä yli 60 opintopistettä. Nämä voi hyödyntää nyt suoraan tutkinnossa, kun varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat syksyllä.

– Omalla kohdallani opistovuosi auttoi siis ihan konkreettisesti eteenpäin jatko-opinnoissa.

Varmuus omasta alasta

Vuoden opiskelu kansanopistossa voi jouduttaa opiskelua jopa kaksi vuotta yliopistossa, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät. Toisille suoritetut opinnot tuovat lisäksi varmuuden omasta valinnasta suuntautua tietylle alalle.

– Opistovuoden aikana tuntui, että aloin ymmärtää opetettavia asioita oikeasti, enkä vain opetellut niitä ulkoa. Avoimen yliopiston kursseista sai hyvää itseluottamusta jatko-opintoihin, kun huomasi ja tiesi että soveltuu kyseiselle alalle. Sai varmuuden, että tämä on just se mun juttu ja mikä oikeasti kiinnostaa, Veera Suokas kiittelee.

Jaa sivu

Taiteilija Marvi Kujala töidensä keskellä opiston ravintolassa.

Mervi Kujalan taidenäyttely opiston ravintolassa 4.1.-31.3.2021

Etelä-Pohjanmaan Opiston vuoden ensimmäisessä taidenäyttelyssä nähdään rohkeita värejä ja vahvaa tulkintaa. Kuvataiteilija Mervi Kujalan näyttelyssä on mukana akryylitöitä, joista kolme on valmistunut varta vasten opiston näyttelyä varten. Kujalan työt ovat nähtävillä ravintola Katajanmarjassa 31.3.2021 saakka.

Joululyhdyt palavat.

Joulun ja uudenvuoden aukioloajat

Opiston toimisto ja puhelinvaihde ovat suljettuina 21.-27.12.2020 sekä 1.-3.1.2021. Palvelemme seuraavan kerran maanantaina 28.12.2020 klo 9.00-15.00. Rauhallista joulun aikaa ja onnea uudelle vuodelle!

alt=””.

Oppivelvollisuus laajenee, opistovuodesta maksuton alle 18-vuotiaille

Oppivelvollisuus laajenee toiselle asteelle. Myös opistovuodesta tulee maksuton alle 18-vuotiaille. Etelä-Pohjanmaan Opistossa alkaa elokuussa neljä uutta opintolinjaa peruskoulun päättäneille: kokkiopisto, meikkiopisto, tanssiopisto ja turvaopisto. Opistovuosi antaa aikaa etsiä ja löytää oma ala tai opintopolku. Voit yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa pohtia tulevaisuuttasi ja suuntautua oman kiinnostuksen kohteeseen. Saat opistovuoden aikana ohjausta etenemiseen kohti toisen asteen tutkintoa. 

Pohjalaisia tänään -näytelmän promootiokuva.

Muusikko- ja tanssijahaku käynnissä Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Seinäjoen kaupunginteatterin musiikkinäytelmään

Etelä-Pohjanmaan Opisto toteuttaa ensi keväänä musiikkinäytelmän Seinäjoen kaupunginteatteriin. Toukokuussa 2021 ensi-iltansa saava “Pohjalaisia tänään” on Seinäjoen kaupunginteatterin ja Etelä-Pohjanmaan Opiston kolmivuotisen yhteistyön ensimmäinen tuotanto. “Pohjalaisia tänään” myllää perinteitä ja uudistaa kuvaa pohjalaisista reilusti pilke silmäkulmassa. Opiskelijatuotantoon haetaan nyt muusikoita ja tanssijoita. Näyttelijärooleista vastaavat opiston teatterilinjalaiset.

alt=””.

Hae nyt, aloita opinnot tammikuussa!

Etelä-Pohjanmaan Opistolla on käynnissä lisähaku kevätlukukauden 2021 opintoihin. Mukana haussa ovat lähes kaikki kansanopiston vuoden kestävistä opintolinjoista. Haku on avoinna myös kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon, maahanmuuttajakoulutuksiin sekä keväällä alkaviin avoimen yliopiston opintoihin. Kaikkiin koulutuksiin haetaan sähköisesti nettisivujemme kautta. Kevätlukukausi käynnistyy 4.1.2021. Tutustu koulutustarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan!

Lavastettu metrovaunu, matkustaja, pianisti ja ilma-akrobaatti metrossa.

Musiikkia, tanssia ja ilma-akrobatiaa metrossa – Minne olemme matkalla?

”Matkalla” on Etelä-Pohjanmaan Opiston esittävän taiteen opiskelijoiden ideoima ja suunnittelema monitaiteellinen esitys, joka musiikin, tanssin ja sirkuksen keinoin elää tämän hetken ajankuvassa. Esitys sijoittuu metrovaunuun, mutta minne oikein olemme matkalla? Sen voi jokainen itse kokea nousemalla kyytiin Etelä-Pohjanmaan Opiston pysäkiltä ja antamalla esityksen kuljettaa läpi pimeän tunnelin kohti valoa ja uutta toivoa.

Tapaus A -näytelmän mainosjuliste.

Teatterilinja yrittää selvittää mysteerin: Kuka on Tapaus A?

Etelä-Pohjanmaan Opiston teatterilinjan tämän syksyn produktiona nähdään Martin Crimpin näytelmä “Tapaus A”. Vuonna 1997 ensi-iltansa saanut, nykynäytelmien klassikko piirtää pirstaleisen kuvan päähenkilöstä A, joka ei ole mukana omassa näytelmässään. Sen sijaan nähdään sarja yksittäisiä kohtauksia ja niissä henkilöitä, jotka yrittävät hahmottaa mystistä, poissaolevaa A:ta, Annea, Annieta. 

Runopolun mainos ilmoitustaululla.

Korpisaaren elämysreitti muuttui runopoluksi

Luovan kirjoittamisen ja sanataiteen opiskelijat ovat tuoneet runouden osaksi luontoa. Hiljaisten lehtien matka on kirjoittajalinjalaisten kehittelemä runopolku, joka kulkee Etelä-Pohjanmaan Opistoa ympäröivän Korpisaaren elämysreitin varrella. Runot ovat luettavissa ja koettavissa luontopolulla 20.10.-6.11.2020.

Kasvomaski.

Opiston päivitetyt koronaohjeet – kasvomaskisuositus voimaan

Etelä-Pohjanmaan Opistolla on 7.10.2020 alkaen voimassa vahva maskisuositus, perustuen sairaanhoitopiirin ja alueellisen koronatyöryhmä Nyrkin suosituksiin. Kasvomaskia tulee käyttää kaikissa opiston yhteisissä tiloissa sekä koulun ja kodin välisessä joukkoliikenteessä. Käytäthän siis maskia itsesi ja muiden vuoksi, ja huolehdithan myös käsihygieniasta ja turvavälistä – pidetään huolta toisistamme! 

Helena Ahonen, Jukka Vihriälä ja Tytti Pantsar kunniamerkin luovutustilaisuudessa.

Jukka Vihriälästä Suomen Kansanopistoyhdistyksen kunniajäsen

Suomen Kansanopistoyhdistys on nimennyt valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälän kunniajäsenekseen vuosikokouksessaan Helsingissä keskiviikkona 23.9.2020. Kunniajäseneksi nimeäminen on erityinen ja harvinainen kunnianosoitus kansanopistoliikkeessä. Aiemmin nimettyjen 12 kunniajäsenen joukossa on mm. entisiä ministereitä, professoreita ja rehtoreita. Vihriälää kiitettiin kansanopistojen puolestapuhujana eduskunnassa, ministeriöissä ja kuntakentällä.