Opistovuodesta vauhtia jatko-opintoihin

ep-lintu

Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja. 

Osalle Etelä-Pohjanmaan Opistoon tuleminen lukion jälkeen oli täysin harkittu päätös, osa teki päätöksensä vasta juuri ennen lukuvuoden alkamista.

– Olimme kuulleet tutuilta, että moni on päässyt opiston avulla kiinni jatko-opintoihin, Veera Suokas ja Marika Udelius kertovat.

Opisto oli lähes kaikille ennestään tuttu opinto-ohjaajan, kouluvierailun tai jonkun läheisen kautta.

– En vielä abivuonna ajatellut tulevani tänne opiskelemaan, mutta keväällä keskustelu opinto-ohjaajani kanssa sai minut vakuuttumaan opistosta ja sen opiskelutarjonnasta, Marika Udelius täsmentää.

Tukea opiskeluun

Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan jonkin avoimen yliopiston kautta, tuntui kansanopisto paremmalta vaihtoehdolta sen tarjoamien opiskelumahdollisuuksien ja ohjauksen kannalta. Lähes kaikilla linjoilla opetukseen sisältyy myös pääsykoevalmennus seuraavan kevään valintakokeisiin. Etuna on myös se, että opistovuoden jälkeen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy.

– Punnitsin muutaman kuukauden kestävän valmennuskurssin ja lukuvuoden mittaisen kansanopintolinjan välillä ja koin, että itselleni on enemmän hyötyä opiskella koko vuosi pääsykokeessa kysyttäviä asioita, kuin itsenäisesti kotona tai lyhyen ajan jollain yksittäisellä kurssilla, kauppatiedettä opiskellut Veera Suokas selventää.

– Vaikka opiskelu kansanopistossa on maksullista, saa siihen opintotuen, ja ainakin itse koin saavani enemmän vastinetta rahoille kuin opiskelemalla omatoimisesti avoimen yliopiston kautta. Toisille se voi sopia paremmin, mutta itse kaipasin enemmän tukea opintoihini, jatkaa liikuntatiedettä opiskellut Marika Udelius.

Jokainen haastatelluista suoritti lukuvuoden aikana avoimen yliopiston opintoja 50-60 opintopistettä, joka on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoihinkin verrattuna iso määrä. Jokaisen toiveena on pystyä hyödyntämään suoritetut opinnot jossain vaiheessa osaksi varsinaista korkeakoulututkintoa.

– Kursseja oli paljon ja aluksi syksyllä opiskelu tuntui raskaalta, kun kaikki oli muutenkin uutta. Opettaja ja opiskelukaverit auttoivat onneksi tsemppaamaan eteenpäin, Lotta Järvi kertoo.

– Kävin samaan aikaan kävin töissä, joten vapaa-aikaa ei ollut ollenkaan liikaa, Marika Udelius jatkaa.

Väylä yliopistoon

Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Tero Lepola pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla suoritettujen opintojen perusteella suoraan Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi lukemaan tietotekniikkaa.

– Tulin Ilmajoelle saakka tietotekniikan opintolinjan perässä, koska tämä oli ainoa kansanopisto, jossa pystyi opiskelemaan kyseistä ainetta. Myös sen tarjoama väylähakumahdollisuus haluamiini opintoihin houkutteli.

Lepola suoritti lukuvuoden aikana tietotekniikan perusopinnot ja lisäksi muita opintoja avoimessa yliopistossa yhteensä yli 60 opintopistettä. Nämä voi hyödyntää nyt suoraan tutkinnossa, kun varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat syksyllä.

– Omalla kohdallani opistovuosi auttoi siis ihan konkreettisesti eteenpäin jatko-opinnoissa.

Varmuus omasta alasta

Vuoden opiskelu kansanopistossa voi jouduttaa opiskelua jopa kaksi vuotta yliopistossa, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät. Toisille suoritetut opinnot tuovat lisäksi varmuuden omasta valinnasta suuntautua tietylle alalle.

– Opistovuoden aikana tuntui, että aloin ymmärtää opetettavia asioita oikeasti, enkä vain opetellut niitä ulkoa. Avoimen yliopiston kursseista sai hyvää itseluottamusta jatko-opintoihin, kun huomasi ja tiesi että soveltuu kyseiselle alalle. Sai varmuuden, että tämä on just se mun juttu ja mikä oikeasti kiinnostaa, Veera Suokas kiittelee.

Jaa sivu

Toive Tynjälä vaimonsa kanssa ansiomerkin luovutustilaisuudessa.

Toive Tynjälälle Suomen Kansanopistoyhdistyksen ansiomerkki

25 vuotta Etelä-Pohjanmaan Opiston luottamustehtävissä vaikuttanut sosiaalineuvos Toive Tynjälä on palkittu Suomen Kansanopistoyhdistyksen ansiomerkillä. Suomen Kansanopistoyhdistys myöntää ansiomerkkejä kansanopistotyössä ansioituneille opistohallinnon jäsenille. Kansanopistot voivat tällä tavoin muistaa ja kiittää sekä omia työntekijöitään että luottamushenkilöitään. Ansiomerkki luovutettiin Tynjälälle Etelä-Pohjanmaan Opistoa ylläpitävän Korpisaaren säätiön hallituksen kokouksessa 1.9.2020.

Oletko kyllästynyt – mahtavaa! Avoimen iltamat webinaarina 18.8.2020

Mistä tietää että on muutoksen aika? Työpsykologi Liisa Uusitalo-Arola sanoo, että vankka tahto ja omien tunteiden ja ajatusten tiedostaminen on tärkeää. Pitää tietää mitä haluaa muuttaa ja miksi. Korona on tuonut uusia tuulia ja muutoksia myös avoimen iltamiin. Tänä vuonna perinteiset avoimen iltamat järjestetään poikkeuksellisesti webinaarina 18.8.2020.

Kirjoittajalinjan opettajat Marko ja Tiina Hautala.

Kirjoittajalinja palaa juurilleen – sanataideohjaajakoulutus osaksi opetusta

Etelä-Pohjanmaan Opistolla yli 20 vuotta toiminut kirjoittajakoulu keskittyy ensi lukuvuonna luovaan kirjoittamiseen ja sanataiteeseen. Lukuvuoden mittaisella kansanopistolinjalla on mahdollista suorittaa sanataideohjaajakoulutus ja muita luovan kirjoittamisen yliopisto-opintoja. Opetus toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston avoimen yliopiston kanssa.

Opiston vanha päärakennus.

Haemme varhaiskasvatuksen opettajaa

Etelä-Pohjanmaan Opisto hakee varhaiskasvatuksen opettajaa, joka sijoittuu syyslukukaudeksi 2020 opiston lastenohjaajien ammatilliseen koulutukseen ja vuodenvaihteesta lähtien opiston uuden maaseutuhenkisen opetuspäiväkodin varhaiskasvatuksen opettajaksi.

alt=””.

Alueelliset nuorisotyöpäivät opistolla 13.-14.8.2020

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sekä Etelä-Pohjanmaan Opisto järjestävät Alueelliset nuorisotyöpäivät 13.-14.8.2020 Etelä-Pohjanmaan Opistolla. Päivien teema on ”Lupa hyvään – Elämänmakuista myönteistä realismia ja eettistä pohdintaa.” Puhujina mm. toimittaja Susanna Laine, nuorisotyöntekijä Julianna Brandt, valokuvaaja/muusikko Mika Nuorva, tutkija Tomi Kiilakoski ja nettipoliisi Pyry Luomala.

alt=””.

Etelä-Pohjanmaan Opistolta valmistuneet

Kevään 2020 valmistuneiden nimet on julkaistu. Listoilla ovat kaikki Etelä-Pohjanmaan Opistolla ammatillisen tutkinnon suorittaneet, joiden nimien luovutukseen on lupa. Lämpimästi onnea kaikille valmistuneille sekä menestystä ja iloa tulevaisuuteen!

Ruutukaappaus opiston etäkevätjuhlasta.

Lukuvuosi päättyi etäkevätjuhlaan

Etelä-Pohjanmaan Opiston kevätjuhla järjestettiin 29.5.2020 etäkevätjuhlana Zoomin välityksellä. Juhlan järjestelyistä ja ohjelmasta vastasivat kulttuurilinjojen opettajat ja opiskelijat yhdessä muiden opistolaisten kanssa.

alt=””.

Opiston toimisto suljettuna 21.-22.5.2020

Opiston toimisto ja puhelinvaihde ovat suljettuina helatorstaina ja perjantaina 22.5.2020. Tavoitat meidät jälleen maanantaina 25.5.2020.

Opiston vanha päärakennus.

60 maksutonta opiskelupaikkaa elokuussa alkaville opintolinjoille

Etelä-Pohjanmaan Opisto on saanut Opetushallitukselta valtionavustuksen Tehdään tulevaisuus yhdessä -hankkeelle, jonka avulla tietyillä opintolinjoilla opiskelu on maksutonta 60 opiskelijalle koko syyslukukauden ajan. Maksuton koulutus on tarkoitettu erityisesti työttömien, työttömyysuhan alaisten ja työvoiman ulkopuolella olevien aikuisten perustaitojen kehittämiseen. Haku koulutuksiin on käynnissä 31.7.2020 saakka.

Pino opiston julkaisuja pöydällä.

#EPOPISTO – Lukuvuoden 2019-2020 julkaisu on ilmestynyt!

#EPOPISTO – Lukuvuoden 2019-2020 julkaisu on ilmestynyt ja luettavissa myös verkkolehtenä. Lukuvuoden päätteeksi julkaistavan lehden sisällöstä vastaa kirjoittamisen ja viestinnän opintolinja yhteistyössä muiden opistolaisten kanssa.