Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistyi elokuussa taidekasvatushanke, jonka nimeksi on pohjalaisittain ristitty Sisua ja syräntä. Toiminta keskittyy Ilmajoelle, Seinäjoelle ja Jalasjärvelle ja tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen ja ilmaisuun taiteen eri muodoissa. Samalla kootaan taide- ja kulttuurialan toimijat yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa yhdessä. Tavoitteena on jalostaa toiminta eteläpohjalaisten omaksi taideakatemiaksi.

Hankepäällikkö Jenni Salo haastaa kaikki kulttuurin, taiteiden ja nuorten parissa toimivat mukaan yhteistyöhön.


– Haluamme tarjota kaikille nuorille mahdollisuuden monipuolisiin taideharrastuksiin omalla kotiseudulla, löytää oma tapa ilmaista itseään ja kokea taiteen voima, hankepäällikkö Jenni Salo Etelä-Pohjanmaan Opistolta kertoo.

Nuorten ääni paremmin kuuluviin

Jenni Salo kokee näiden asioiden edistämisen tärkeäksi niin nuorten hyvinvoinnin kuin Ilmajoen lähialueiden elinvoimaisuuden kannalta.

– Taidekasvatus on keskeinen osa nuorten kehitystä ja hyvinvointia. Taide on myös tärkeä itsetuntemuksen ja identiteettityön väline, jonka kautta voi saada uudella tavalla yhteyden itseen, muihin ja samalla oman äänensä kuuluviin.

Lakeudella ei varsinkaan pienillä paikkakunnilla ole liikaa mahdollisuuksia taideharrastuksiin.

– Unelmani olisi, että lakeuden nuorille syntyisi vahva kokemus siitä, että täällä on mahdollista toteuttaa itseään monipuolisesti taiteen parissa eikä aina tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Toivoisin heidän kokevan, että täällä ajatellaan heitä, ja heille on urheilun lisäksi myös kulttuurin kentällä etenemismahdollisuuksia – kenties jopa ammattilaiseksi asti.

Opistolle perustettiin lukuvuoden alussa Young voice -kuoro, jossa on mukana opiskelijoita ja henkilökuntaa. Kuoro harjoittelee joka viikko Jenni Salon johdolla.

Uutta virtaa taide- ja kulttuurialalle

Taide- ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyöverkostoa aletaan koota syksyn aikana, ja samalla käynnistyvät infokiertueet nuorille alueen oppilaitoksissa.

Jenni Salo haastaa kaikki kulttuurin, taiteiden ja nuorten parissa toimivat mukaan yhteistyöhön.

– Meillä on tällä alueella paljon osaamista musiikin, teatterin, tanssin, kuvataiteen kuin kirjallisuudenkin saralla, joten nyt on aika lyödä viisaat päät yhteen ja lähteä visioimaan Taideakatemia-konseptia yhdessä!

Suunnitteilla on työpajoja, viikonloppuleirejä ja harrasteryhmiä, joissa nuoret pääsevät tutustumaan muun muassa musiikin, teatterin, tanssin ja kuvataiteen maailmaan. Ohjelmaa vetävät alan ammattilaiset ja kokeneet taidekasvattajat, jotka auttavat heitä löytämään omat vahvuutensa ja inspiroivat kokeilemaan rohkeasti uusia asioita.

– Nuorten kanssa tuotetaan projektin edetessä myös materiaalia nuorisomusikaaliin, joka esitetään keväällä 2026. Musikaaliin haetaan mukaan 15–25-vuotiaita nuoria. Lukuvuoden 2024–2025 aikana materiaalia työstetään erilaisissa kirjoitus- ja biisipajoissa, ja lukuvuosi 2025–2026 on varsinainen harjoitus- ja esityskausi, Salo kertoo.

Luvassa on myös näyttelyitä ja esityksiä, joissa nuoret voivat esitellä tuotoksiaan yleisölle. Kulttuurielämykset ja –pajat viedään sinne, missä ihmiset ovat, ja tarjotaan näin taidekokemuksia elävöittämään maaseudun arkea.

Taidekasvatushankkeen toimintaa voi seurata eri kanavissa, ja yhteistyöstä kiinnostuneet voivat rohkeasti ottaa hankepäällikköön yhteyttä.

– Avaamme omat somekanavat, joiden kautta kerromme tapahtumista. Nuoret pääsevät tuottamaan sisältöä myös niihin. Lähden kiertämään syksyn aikana eri yhteistyötahoja, ja minua saa myös pyytää vierailulle tai vinkata, että haluaa mukaan postituslistoille.


Lisätietoja

Jenni Salo, hankepäällikkö, Sisua ja syräntä -taidekasvatushanke
puh. 050 478 1159, jenni.salo@epopisto.fi



Sisua ja syräntä -taidekasvatushanke sytyttää, syväluotaa ja summaa yhteen nuorta tekemisen kipinää kulttuurin ja taiteen saralla luoden Ilmajoki, Seinäjoki ja Jalasjärvi – alueen 15–25 v. nuorille ja nuorille aikuisille monipuolisia taidekasvatuksen ja kulttuurikentän osallisuuden mahdollisuuksia. Hanke on Etelä-Pohjanmaan Opiston koordinoima alueellinen yhteistyöhanke, jota rahoittaa Leader Liiveri.


Ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot tekevät yhteistä kehitystyötä koulutuksen ja sen laadun sekä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Laatulupaus nostaa esiin yhteiset tavoitteet ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi.


Meidän kansanopistossamme

Kohdataan opiskelijat tasavertaisesti ja aidosti välittäen.
Se tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoihin tutustumista, heidän vahvuuksiensa sanoittamista, uuden oppimisen aktiivista tukemista sekä läsnä olevaa vuorovaikutusta. Noudatamme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa ja varmistamme sen tavoitteiden toteutumisen aktiivisella seurannalla yhdessä opiskelijoiden kanssa.


Tuetaan opiskelijan oppimista ja hyvinvointia monipuolisesti ja yksilöllisesti. 
Kansanopistossa opiskelija on keskiössä ja häntä tuetaan aktiivisesti tutkinnon suorittamiseen, jatko-opintoihin ja työllistymiseen. Opiskeluhuolto, opettajat ja muu henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä.


Tuetaan ja vahvistetaan opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. 
Huolehdimme siitä, että opiskelija voi vaikuttaa omiin opintoihinsa, oppilaitoksen toimintaan ja omaan elämäänsä. Varmistamme, että vaikuttamisen väylä on helppo ja selkeä. Viestimme aktiivisesti ja tavoittavasti opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksista. Pidämme huolta, että opiskelijakuntatoiminnalla on riittävät edellytykset toimia ja selkeät toimintatavat.


Tehdään jatkuvaa yhteistä kehittämistyötä laadukkaan ohjauksen ja opetuksen edistämiseksi.

Tunnistamme vahvuutemme ammatillisen koulutuksen tuottajina. Sitoudumme yhteiseen kehittämiseen kansanopistoverkostossa, koska yhteistyö varmistaa kehittämistyön korkean laadun, resurssit ja kustannustehokkuuden.


Vahvistetaan kasvatus- ja ohjausalan koulutuksen erityisasemaa ja -osaamista. 

Kasvatus- ja ohjausalalla kansanopistot ovat huippuosaajia. Sitoudumme kasvatus- ja ohjausalan koulutuksen laadun varmistamiseen ja kehittämiseen yhteistyössä kansanopistoverkoston kanssa.


Viestitään oppilaitoksemme vahvuuksista ja koulutuksen laadusta. Lisäksi osallistumme kansanopistoverkoston yhteiseen viestintään.

Nostamme kansanopistojen yhteiset teemat esiin omissa viestintäkanavissamme ja jaamme valmiita yhteisiä viestintäaineistoja. Se tarkoittaa viestimistä kansanopistoverkoston vahvuuksista, saavutettavuudesta, osallisuudesta, yhdenvertaisuudesta, sosiaalisesta kestävyydestä ja koulutuksen laadusta.


LINKKI LAATULUPAUKSEN ESITTELYJUTTUUN (Suomen Kansanopistoyhdistys 2.9.2024)


Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa vahvaa kiitosta tuoreissa kyselyissä, joissa opiskelijat arvostavat erityisesti opintoihin saatua tukea ja ohjausta.

Amis- ja osallisuuskyselyjen tuloksissa korostuvat koulutuksen positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja osallistumismahdollisuuksiin.

Voit tutustua kyselyjen tuloksiin Kansanopistoyhdistyksen kotisivuilla

Etelä-Pohjanmaan Opisto avasi uuden lukuvuoden 14. elokuuta Ilmajoella. Päätoimisia opiskelijoita on tänä syksynä 425 ja eri kansallisuuksia ennätykselliset 24.

Lukuvuoden aloitusjuhla täytti Korpisaarisalin äärimmilleen. 425 opiskelijaa aloittaa opintonsa tänä syksynä.


Alkanutta lukuvuotta on suunniteltu yhdessä Kauhajoen Opiston kanssa, joka yhdistyy Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden 2025 tammikuussa. Yhdessä opistot muodostavat jatkossa yhden Suomen suurimmista kansanopistoista.

Lukuvuoden aloitusjuhlassa rehtori Kyösti Nyyssölä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi taloon ja muistutti samalla opiston arvoista, jotka ovat oppiminen, vuorovaikutus ja innostus.

– Lyhenteenä ovi. Olette tänään tulleet opiston ovesta sisään ja aikanaan lähdette täältä toivottavasti kasvaneina ja viisastuneina ihmisinä.

Opisto antaa opiskelijoilleen paljon mahdollisuuksia ja vapautta, mutta vaatii myös omaehtoisuutta ja vastuuta.

– Tämä on yhteisö, jossa kaikilla meillä on yhteiset velvollisuudet ja tehtävät. Teidän velvollisuutenne on olla läsnä ja aktiivisia. Opistovuoden yksi tärkeä tavoite on myös saada ystäviä ja kokea yhteisöllisyyttä. Vastuunkantamista vaaditaan erityisesti itsestä, mutta myös lähimmäisistä.


Etelä-Pohjanmaan Opiston kehittämispäällikkö Päivi Sirkka (vas.), vararehtori Minna Kansanaho, avajaisten juhlapuhujaksi kutsuttu Atrian laatujohtaja Seija Pihlajaviita sekä rehtori Kyösti Nyyssölä.

Ole hyvä opistokaveri

Vierailevana juhlapuhujana kuultiin Seija Pihlajaviitaa, joka toimii Atrian laatujohtajana ja on myös opistoa ylläpitävän Korpisaaren Säätiön hallituksen jäsen.

Pihlajaviita korosti puheessaan kansanopistojen merkitystä suomalaisessa sivistyksessä ja koulutuksessa. Hallituksen tekemät valtionosuuksien leikkaukset vaativat kansanopistoilta sopeutumista ja luovuutta, mutta ainakin Etelä-Pohjanmaan Opistolla tulevaisuuteen katsotaan luottavaisesti.

– Toimintaa kehitetään ja laajennetaan koko ajan budjettileikkauksista huolimatta.

Opistollakin näkyvä kansainvälisyys on yksi koko maakunnan elinehtoja. Kotoutumiskoulutuksessa oleville maahanmuuttajille on tarjolla jatkokoulutus- ja työmahdollisuuksia, kun he jatkavat opistolta eteenpäin.

Pihlajaviita muisteli myös omaa opistoaikaansa. Kansanopisto avasi aikoinaan ovet yliopistoon ja oli samalla pehmeä lasku itsenäistymiseen. Siihen sisältyi lukemattomia mieleenpainuvia kokemuksia.

– Opiskeluaika on elämän parasta aikaa. Tulevaisuus on avoinna ja mahdollisuuksia täynnä. Kansanopisto tarjoaa siihen erinomaiset puitteet. Ottakaa tästä ajasta kaikki hyöty ja ilo irti. Syventykää opintoihinne, mutta olkaa aktiivisia myös vapaa-ajalla. Arvostakaa ja kunnioittakaa opistokavereitanne, kohtaatte heitä mitä yllättävimmissä elämäntilanteissa. Opistokaverit ovat tukenne ja voimavaranne nyt – ole sinäkin hyvä opistokaveri.


Tilaisuuden ohjelmasta vastasivat opiston taideopettajat yhdessä muun henkilöstön ja Päiväkoti Pääskysaaren lasten kanssa. Jenni Salon (kuvassa) tulkitsemana kuultiin Benjaminin ja Vestan kappale Kunnes sammutaan.

Hyvää matkaa ja retkimieltä kaikille

Opiston kehittämispäällikkö Päivi Sirkka kuvasi lukuvuotta yhteiseksi matkaksi. Päämäärä on tärkeä, mutta yhtä olennaista välillä pysähtyä, nauttia matkasta ja edetä – suunnistustermejä käyttäen – rasti kerrallaan.

Tärkeää on huomioida myös matkakumppanit. Pienet eleet, silmiin katsominen ja tervehtiminen tekevät yhteisestä matkasta mukavan ja voivat saada päivän kääntymään alavireisestä ylävireisemmäksi.

– Hyvää matkaa ja retkimieltä kaikille. Tehdään lukuvuodesta sellainen, että voimme toukokuussa todeta yhdessä ”Tämä on ollut hieno matka”.

Kiinnostaako sinua avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opiskelu sivutoimisesti töiden tai muun koulun ohessa? Askarruttaako jokin opiskeluun liittyvä asia?  

Tervetuloa kuulemaan opistomme ryhmänohjaajien pitämää Teams-infoa sosiaali- ja terveysalan avoimen AMK:n opinnoista, kasvatustieteen perus- ja aineopintojen sekä psykologian ja erityispedagogiikan perusopintojen vaatimuksista ja sisällöistä.

Info järjestetään verkossa (Teams) keskiviikkona 7.8.2024 klo klo 17.00 – 18.00. 
Infon tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan. Osallistuminen ei edellytä ilmoittautumista, voit liittyä tapaamiseen mukaan Teamsin kautta.


Info-illan tallenne katsottavissa täällä



Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on esillä lokakuun loppuun saakka ilmajokisen Saija Kentan maalauksia.

Maalaaminen on lasten ja nuorten parissa työskentelevälle Kentalle itsensä ilmaisua ja tajunnan virtaa.

– Maalaan lähinnä omaksi ilokseni. Maalaamalla puran omia olojani, ilmaisen tunnetiloja, otan omaa aikaa. Työni on aika sosiaalista ja hektistä, joten maalaamalla rauhoitun elämän hälinältä.

Inspiraatio töihin tulee yleensä tarpeesta saada oma tunnetila kankaalle.

– Osa tauluistani on syntynyt kovan tuskan puskemana, osa äärimmäisen onnen tilassa, enemmistö jossain välimaastossa. Aihe voi tulla mistä vaan. Näen esimerkiksi luonnossa jotain kaunista ja maalaan siitä syntyneen olotilan – en itse näkymää, Saija Kentta kuvailee työskentelyään.

– Osa töistä syntyy muutamassa tunnissa, osa tauluista on työn ja tuskan takana. Joitain töitä saattaa mennä muutaman vuoden päästä uudelleenmaalaukseen, kun silmä ei vaan totu niihin. Useimmiten työtä aloittaessani en tiedä, mitä alan tekemään tai jos päässä on joku ajatus, voi lopputulos olla jotain ihan muuta, hän jatkaa.

Kukkien aikaan. Piilopaikka. Kesäaamu. Töiden nimistä voi jo päätellä, että luontoaiheet ovat maalauksissa läsnä. Opiston näyttelyssä nähdään pastellisävyisiä, hempeämpiä tauluja Kentan repertuaarista. Kaikki työt on maalattu muutaman vuoden sisällä.

– ”Kukkien aikaan” on harjoittelua vähän esittävämmän taiteen suuntaan. ”Kesäpäivä” on saanut inspiraation kesäistä maisemaa esittävästä valokuvasta. ”Luonnon taikaa” ja ”Heräilevä aamu” syntyivät tarpeesta saada vaaleanpunertavaa sävyä kankaalle. ”Kaikki hyvin” ja ”Piilopaikka” ovat olleet alunperin hyvin vahvoilla, tummilla väreillä maalattuja. Ne eivät tuntuneet tummina ollenkaan omilta, joten ne saivat päälleen kevennyksen.

Saija Kentta kertoo maalaavansa pääasiassa öljyväreillä, mutta jonkin verran myös akryyliväreillä. Mieluiten abstrakteja, suurehkoja tauluja, joissa siveltimellä ja mielellä on tilaa liikkua.

– Pidän siitä, että taulua voi työstää pitkään ja värejä on kiva pyöritellä ja sekoitella kankaan pinnalla. Välillä sekoitukset menevät aivan mönkään ja kaavin värit pois kankaalta ja aloitan uudestaan. Maalaamiseen käytän suurehkoja siveltimiä, palettiveistä, kangasriepuja, maalauslastaa ja levityskampaa sekä sormia.

Välillä tekeillä on ainoastaan yksi työ, mutta usein kolmesta viiteen työtä odottaa tekijäänsä – tai Kentan mukaan ”tekijän inspiraation ja ajan kohtaamista”.

– Juuri nyt on kesken taulu, joka on ollut kesken jo muutaman vuoden. Lisäksi työn alla on pohja, johon olen hukannut paletille ylijääneitä maaleja.

Saija Kentta kertoo taiteen jollain tapaa kiehtoneen häntä aina, mutta aloittaneensa maalausharrastuksen vasta reilu kymmen vuotta sitten syksyllä 2013. Hän kävi kaksi vuotta Ilmajoki-opiston maalauskursseilla, ja osallistuu yhä satunnaisille kursseille. Hän toimii myös Ilmajoen taideyhdistyksen puheenjohtajana.


Saija Kentan taidenäyttely Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa 15.7.-31.10.2024


Näyttely avoinna ravintolan aukioloaikoina.

Tervetuloa!




Kansanopistojen järjestämään Opistovuosi-koulutukseen voi hakeutua jatkuvan haun kautta. Tämä maksuton koulutus on täydellinen vaihtoehto peruskoulun päättäneille oppivelvollisille, jotka jäävät toisen asteen yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa tai haluavat pohtia vielä uudelleen valintojaan.

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun valintatulokset julkaistaan 13. kesäkuuta. Monissa perheissä eletäänkin parhaillaan jännittäviä hetkiä.

– Kun yhteishaun tulokset julkaistaan, hakijoista osa alkaa pohtia uudelleen valintojaan. Jos hakijan ensisijainen hakutoive ei toteudu tai hän ei saa mitään hakemaansa opiskelupaikkaa, hakeutuminen nivelvaiheen Opistovuosi-koulutukseen jatkuvan haun kautta on erinomainen ratkaisu tilanteeseen, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.  

Nivelvaiheen koulutus sijoittuu perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen eli peruskoulun ja lukion tai ammattikoulun väliseen taitekohtaan. Opistovuosi-koulutus vahvistaa opiskelutaitoja ja tukee siirtymistä toiselle asteelle. Koulutuksessa voi ottaa aikalisän jatko-opintojen miettimiseen, korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja tai toipua yhdeksänvuotisesta perusopetuksesta.

– Jatkuvan haun väylä Opistovuosi-koulutukseen takaa eri tilanteissa nuorelle joustavan siirtymän opinnoissa eteenpäin. On tärkeää, että nuori pääsee tarpeitaan vastaavaan koulutukseen ja jokaiselle löytyy sopiva koulutuspaikka, Pantsar lisää.

Maksuton koulutus, asuminen ja ruokailu

Opistovuosi-koulutus on maksuton, ja kansanopistossa voi halutessaan myös asua. Asuminen ja ruokailu ovat oppivelvollisille täysin ilmaisia, samoin oppimateriaalit. Sisäoppilaitoksena kansanopisto on kokonaisvaltainen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa nuori voi kokeilla itsenäistä elämää turvallisessa ympäristössä.

Noin puolet koulutuksesta koostuu kaikille yhteisistä opinnoista, joihin lukeutuvat esimerkiksi arjen taidot ja aktiivinen kansalaisuus. Toisen puolen muodostavat valinnaiset suuntautumisopinnot, joita voivat olla esimerkiksi taideaineet, luonnontieteet, eläintenhoito, peliala tai yrittäjyys. Mahdollisuus opiskella itseä kiinnostavia aineita kasvattaa opiskelumotivaatiota.

Kansanopistojen Opistovuosi-koulutukseen suunnataan kolme miljoonaan euron lisärahoitus, mikä mahdollistaa opiskelijamäärän kasvattamisen kuluvana vuonna 1300:aan. Opistovuosi-koulutusta tarjoaa 45 kansanopistoa. Koulutukseen voi hakea kevään yhteishaussa ja jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Vapaita paikkoja voi tiedustella suoraan oppilaitoksista.


Etelä-Pohjanmaan Opisto on yksi koulutusta järjestävistä kansanopistoista.

Lue lisää Etelä-Pohjanmaan Opiston Opistovuosi-koulutuksesta täältä.

Alueelliset nuorisotyöpäivät järjestetään jälleen opistolla 8.-9.8.2024. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston sekä Etelä-Pohjanmaan Opiston järjestämän tapahtuman keskiössä on kunnallinen ”perusnuorisotyö”.

Puheenvuorot tulevat Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Aluehallintovirastosta sekä Kuntaliitosta. Lisäksi saamme katsauksen alueen nuorisotyön helmistä. Työnhyvinvointinäkökulmaa tuo näyttelijä Jaana Saarinen. Torstai päättyy tietenkin perinteiseen iltajuhlaan hyvän musiikin ja ruuan merkeissä.  Perjantain kokoavan puheenvuoron käyttää vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.

Ohjelma


TORSTAI 8.8.

13.00 Tervetuloa Alueellisille nuorisotyöpäiville
Kyösti Nyyssölä, rehtori, Etelä-Pohjanmaan Opisto
Esa Kaunisto, opetus- ja kulttuuritoimen vastuualuejohtaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

13.30 Mitä kuuluu nuorisotyölle?
Opetus- ja kulttuuriministeriö

14.30 Päiväkahvi suolaisella

15.15 Nuorisotyön helmiä:
Pietarsaaren Seeprabussi, Kenneth Huumarsalo
Ilmajoen kunnan nuorisotilatyö, Mari Roos
Kauhajoen nuorisotyön pop-up-toiminta, Päivi Ojala
Vetelin nuorisotyö, Jaakko Kinnunen ja Maria Keltti-Heikkilä

16.30 Ahkeruus, asenne ja työn suojelu
Jaana Saarinen, näyttelijä, esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen valmentaja

18.00 Iltajuhla, Buffet-pöytä, Takamaa & Haavisto -duo



PERJANTAI 9.8.

8.30 Aamuvirittelyt – Jaakko ja Tuija


8.45 Nuorisolain ysipykälä
Elsa Mantere, projektipäällikkö, Kuntaliitto, Hyvinvointi- ja sivistysyksikkö

9.15 Kunnallisen nuorisotyön saatavuus
Annika Palola, nuorisotoimen ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

9.45 Kahvia/teetä ja pientä purtavaa tarjolla

10.15 Kuten rautatie vai niin kuin pilvi kulkee?
Tomi Kiilakoski, vastaava tutkija, FT, Nuorisotutkimusseura

12.00 Päivien päätös ja lounas



Paikka: Etelä-Pohjanmaan Opisto, Opistontie 111, 60800 Ilmajoki

AVI tarjoaa ohjelman ja ohjelmaan merkityt kahvit. Iltajuhla- ja lounaspaketti (40 €) lunastetaan erikseen.


Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan: https://ssl.eventilla.com/event/qJX0R


Tapahtuman esite ja ohjelma (PDF)


Tapahtuman yhteyshenkilönä opistolta toimii nuorisotyön aluekoordinaattori Tuija Palomäki (tuija.palomaki@epopisto.fi tai puh. 0400 724 584).

Jo 15. kerran järjestettävät Avoimen iltamat on maksuton ja kaikille avoin tapahtuma, jossa esitellään jatkuvan oppimisen erilaisia mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla. Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 21.8.2024 klo 17–20 Kampustalolla, Seinäjoki-salissa (Kalevankatu 35, Seinäjoki).

Etelä-Pohjanmaan Opisto on mukana tapahtumassa yhdessä muiden Etelä-Pohjanmaan jatkuvan oppimisen oppilaitosverkoston toimijoiden kanssa. Tapahtumassa voit kysyä opintoneuvojiltamme lisää alueen laajoista koulutusmahdollisuuksista!

Tapahtuman pääpuhujana on somelääkäri Atte Virolainen. Sosiaalisessa mediassa hänet tunnetaan Lääkäri Attena, joka kerää kuukausittain miljoonia katselukertoja. Atte Virolainen ponnisti lääkäriksi häirikköoppilaan maineesta ja ammattikoulupohjalta. Vuonna 2023 Virolainen valittiin vuoden päihdelääkäriksi. Luennolla hän avaa sitä miksi moni lapsi ja nuori voi huonosti ja mitä asialle voidaan tehdä arkisin teoin.

Tapahtuman aikataulu

  • 17.00 Oppilaitosten esittelypisteet avautuvat Kampustalon aulassa – tule tutustumaan jatkuvan oppimisen laajaan koulutustarjontaan!
  • 18.00 Atte Virolaisen luento: Miksi niin monet lapset ja nuoret voivat huonosti?
  • 19.00 Väliaika, koulutusesittelypisteet ja kahvila avoinna
  • n. 19.20 Luento jatkuu
  • 20.00 Tilaisuus päättyy


Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Kampustalon kahvila on avoinna klo 17 alkaen väliaikaan saakka.
Tilaisuuden juontajana TtT, dosentti Mari Salminen-Tuomaala SeAMKista.


Jatkuvan oppimisen oppilaitosverkosto Etelä-Pohjanmaalla toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi mukaan – tapaamisiin Iltamissa!

Lisätietoja Avoimen iltamista löydät Facebook-tapahtumasivulta

Järjestyksessään 52. Eteläpohjalaiset Spelit spelataan 2.-4.8.2024 Etelä-Pohjanmaan Opiston luonnonkauniissa miljöössä Ilmajoella. Tänäkin vuonna ohjelmassa on laaja kattaus sekä perinteistä että sovellettua kansanmusiikkia.

Mukana pelimannimusiikin suomen huippuryhmiä mm. Enkel, Pirulainen, MäSä duo, 5/5 sekä Anne-Mari Kanniainen ja Keke Lammassaari. Unohtaa ei sovi myöskään ympäri Suomea saapuvia harrastajapelimanneja ja pelimanniryhmiä, jotka ilahduttavat vuosi vuoden jälkeen yleisöä rennolla pelimannihenkisellä esiintymisellään. Vuoden 2024 Speliyhtye Yli-Rahnaston pelimannit kokoaa joukkonsa tänäkin vuonna yhteen viihdyttäen yleisöä tuomalla esiin paikallista pelimannimusiikkia vuosien takaa.

Uutena ohjelmana järjestetään yleisölle perjantaina ja lauantaina pelimannitanssit vanhassa juhlasalissa. Musiikkia jokaiseen makuun esittävät eri pelimanniryhmät mm. Anne-Mari Kanniainen ja Keke Lammassaari.

Perjantaina ja lauantaina Eteläpohjalaiset Spelit järjestää Spelikurssin opistolla alueella. Kurssilla opiskellaan sekä pienemmissä opetusryhmissä että yhteissoittoryhmissä ja pääpaino on suomalaisessa kansanmusiikissa. Kurssi päättyy lauantaina pidettävään päätöskonserttiin. Kurssin opettajina toimivat alavutelaiset kansanmusiikin ammattilaiset ja vuosia itsekkin eri ryhmissä soittaneet pelimannit.

Myös jokavuotiset Spelien soittokilpailut järjestetään tänä vuonna. Uutuutena on pelimanniyhtyeiden kilpailu. Sarjat pidetään siinä tapauksessa, että osallistujia kyseisessä sarjassa on vähintään kolme.

Lähäre Speliihin, täälon kaikki!

Lue lisää tapahtumasta Spelien uusituilta nettisivuilta: www.spelit.fi