Presidentti Martti Ahtisaaren rauhanjärjestö CMI:n koululaisille ja opiskelijoille suunnatut Ahtisaari-päivät järjestetään loka- ja marraskuussa Etelä-Pohjanmaan Opistolla. Uudistuneesta rauhantyöhön ja konfliktinratkaisuun keskittyvästä tapahtumasta pääsevät nauttimaan Etelä-Pohjanmaan Opiston opiskelijoiden lisäksi Ilmajoen lukion ja Sedun opiskelijat.
Nelipäiväinen tapahtuma aloitetaan tiistaina 24.10. aloitusluennoilla, jotka pitää CMI:n ohjelmapäällikkö Aino Niskala. Luentoja järjestetään Etelä-Pohjanmaan Opiston auditoriossa kaksi, jotta kaikki halukkaat pääsevät kuulemaan, mistä Ahtisaari-päivissä ja rauhantyössä on kyse.
Tapahtuma jatkuu heti seuraavana päivänä syventävillä työpajoilla, jotka niin ikään pidetään Etelä-Pohjanmaan Opistolla. Työpajoissa jatketaan 15-30 opiskelijan ryhmissä siitä, mihin luennolla jäätiin.
Syventävien työpajojen jälkeen pidetään muutama viikko taukoa, jonka ajaksi opiskelijat saavat Ahtisaari-päivien teemoihin liittyviä tehtäviä. Tehtävät pohjustavat marraskuussa Etelä-Pohjanmaan Opistolla pidettäviä konfliktinratkaisusimulaatioita.
Konfliktinratkaisua harjoitellaan 7.-8.11. Etelä-Pohjanmaan Opistolla 20 opiskelijan ryhmissä. Myös Ahtisaari-päivien työpajat pitää luennoitsija Aino Niskala.
Tapahtuma on Etelä-Pohjanmaan Opiston Toimittajakoulun koordinoima tilaisuus.
Valtakunnallista Vanhustenviikkoa vietetään 1.–8.10.2023 teemalla ”Tehdään iästä numero”.
Vanhustenviikon aloittaa Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla sunnuntaina 1.10. Lisäksi teemaviikon aikana järjestetään useita tilaisuuksia ja tapahtumia eri puolella Suomea.
Etelä-Pohjanmaan Opiston Ravintola Katajanmarjassa on loppuvuoden ajan näytteillä vaasalaisen Marlen Puskan maalauksia. Näyttelyn teemana on ”Välähdyksiä elämän taitekohtiin”. Työt kuvaavat hetkien haurautta, jotka eivät kerro koko totuutta aiheesta.
”Uhanalainen” on yksi Marlen Puskan näyttelytöistä.
– Töiden nimet ovat monimerkityksellisiä ja toivon, että jokainen löytää niistä omat tärkeät taitekohtansa ja luontoyhteyden, Marlen Puska sanoo.
– Näyttelyn töihin ja niiden nimiin on tullut vaikutteita lempirunoilijani Eeva Kilven sanoista. Hän käyttää runoissaan kaunista ja rikasta kieltä, joka on yhtä aikaa juurevaa ja yllätyksellistä. Inspiroiduin näitä töitä maalatessani myös katutaiteesta, mikä näkyy niiden väreissä ja rytmissä.
Maalaukset ovat sarja töitä, joissa toteutuvat edellä mainitut juurevuus ja yllätyksellisyys. Ensimmäinen työ on maalattu jo vuonna 2021, mutta se jätti kytemään ajatuksen, joka sai kolmen maalauksen verran jatkoa viime kesänä. Puskan mukaan töissä ”tapahtuu paljon”, joten hän halusi niihin yhtenäisen ja rauhoittavan värimaailman.
Mielikuvitusmaailma ilman sääntöjä
Marlen Puska kertoo olleensa koko elämänsä kiinnostunut taiteesta, joten hän on maalannut, piirtänyt ja valokuvannut aina. Joitain vuosia sitten hän alkoi maalata aktiivisemmin, ja nyt siitä on muotoutunut rakas harrastus, jonka äärellä rentoutua ja latautua.
– Maalaaminen on minulle ideoiden, energian ja tunteiden välittämistä erilaisten muotojen ja värien avulla. Ihana mielikuvitusmaailma, jossa ei ole sääntöjä.
Maalaukset ovat enimmäkseen abstrakteja akryylitöitä, joissa näkyy jonkin verran myös sekatekniikoita.
– Värimaailmani oli pitkään maanläheinen, mutta viime aikoina olen saanut paljon vaikutteita katutaiteesta. Esimerkiksi Wasa Graffitilandian upea näyttely toi omiin töihini väriä ja rohkeampaa muotoa.
Hetket, valo, luonto, arkinen kauneus, kohtaamiset ja elämän koukerot innostavat maalaamaan. Valokuvaaminen toimii myös inspiraation lähteenä, ja kuvauskohteet ovat usein hyvin arkisia.
– Voin kuvata jotakin ulkopuoliselle mitätöntä asiaa pitkään. Näen värit, valon ja muodot sommitelmina ja nämä välähdykset inspiroivat minua maalaamaan. Inspiroidun myös musiikista ja runoudesta. Yleensä töissäni näkyvät jollain tavalla nämä kaikki. Jokin ajatus, hetki tai kuva voi innoittaa aloittamaan työn tai musiikki, jota kuuntelen maalatessani, kuljettaa ideaa eteenpäin. Jossakin kohtaa maalaus saa tarinan ympärilleen, ja siihen saattaa kietoutua osa runoa, sanoitusta, kohtaamista, ihmistä.
Välillä hän tarttuu myös akvarellisiveltimeen ja silloin paperille ilmestyy usein sulkia. Kevyitä, hauraita, tuulen riepomia.
– Niissä on jotakin taianomaista, yhtäaikaista haurautta ja lentoon siivittävää vahvuutta.
Etelä-Pohjanmaan Opisto avasi uuden lukuvuoden 14. elokuuta Ilmajoella. Päätoimisia opiskelijoita on tänä lukuvuonna 430, enemmän kuin koskaan aiemmin yli 130-vuotiaan opiston historiassa. Heistä reilut 270 on suomenkielisiä ja 160 vieraskielisiä, kansallisuuksia on 15.
Lukuvuoden avajaisjuhla täytti Korpisaarisalin. Uusia opiskelijoita on ennätysmäärä.
Opiskelijamäärät kasvoivat erityisesti kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnossa sekä suomen kielen ja kulttuurin opinnoissa.
Avajaisjuhlassa rehtori Kyösti Nyyssölä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi taloon ja muistutti samalla opiston arvoista, jotka ovat oppiminen, vuorovaikutus ja innostus.
– Teidän tärkein tehtävänne on osallistua opetukseen joka päivä, ottaa kaikki irti tästä lukuvuodesta ja sitoutua yhteiseen ohjelmaan. Hyvä ilmapiiri on tehokkaan oppimisen edellytys, siitä me vastaamme yhdessä. Vuorovaikutuksen perusta on tervehtiminen, katsekontakti, joka aamu, joka päivä ja kaikkien kanssa. Opiston tehtävänä taas on innostaa teidät elämään oman näköisenne elämä ja löytämään elämän suunta.
– Yhdessä oleminen on hyvän ja ikimuistoisen opistovuoden edellytys. Koska meitä on näin paljon, on välttämätöntä, että noudatamme yhteisiä sääntöjä. Niistä ensimmäinen on, että hymyillään kun tavataan, rehtori Kyösti Nyyssölä muistutti.
Savola varoitti vapaan sivistystyön leikkauksista
Avajaisten juhlapuhujaksi kutsuttu kansanedustaja Mikko Savola kiitti opiskelijoita valinnastaan opiskella yhdessä Suomen perinteikkäimmistä ja vanhimmista kansanopistoista ja korosti Etelä-Pohjanmaan Opiston laajaa koulutustarjontaa.
– Onnistunut opistovuosi antaa hyvät eväät matkalla elämässä eteenpäin. Tulette varmasti muistelemaan tätä vuotta ja täällä solmittuja ihmissuhteita vielä moneen kertaan hyvällä. Ystävyydet kantavat läpi elämän, Savola uskoo.
Kansanedustaja Mikko Savola oli avajaisten juhlapuhujana.
Puheessaan hän korosti kansanopistojen merkitystä koulutuskentällä ja esitti samalla huolensa hallituksen suunnittelemiin vapaan sivistystyön leikkauksiin.
Vaikka valtion budjetissa leikkaus on pieni, tulevat sen vaikutukset vapaan sivistystyön kentällä näkymään suurina. Erityinen huoli on vaikutuksista pieni- ja keskituloisiin perheisiin ja nuoriin.
– Kansanopistojen laajan koulutustarjonnan luomat mahdollisuudet ovat tärkeitä kaikkien pitämiseksi mukana yhteiskunnassa.
Savola toivoo, että Etelä-Pohjanmaa houkuttaa myös kauempaa tulleita jäämään maakuntaan.
– Etelä-Pohjanmaalla on työtä ja työpaikkoja. Yritysten työvoiman tarve on ja tulee olemaan suurta. Maakunnassamme on turvallista asua ja elää.
– Oman alan löytyminen, itsensä sivistäminen ja kansainvälisille opiskelijoille suomen kielen ja kulttuurin oppiminen hyödyttää paitsi opiskelijaa, koko tätä aluetta ja Suomea, Savola tiivistää.
Kansanmusiikkia harrastava Savola ilahdutti opistolaisia myös kahdella viuluesityksellä. Soitto meni yleisön ”jalan alle”, ja se taputti tahdissa koko esityksen ajan.
Enemmän kuin opisto
Kehittämispäällikkö Päivi Sirkka kertoi uusille opiskelijoille, miksi Etelä-Pohjanmaan Opiston sanotaan olevan ”enemmän kuin opisto”.
– Etelä-Pohjanmaan Opisto on sellainen paikka, jonne on mukava tulla joka päivä, jossa voi olla oma itsensä ja jossa voi kasvaa. Etelä-Pohjanmaan Opisto on sellainen paikka, joka tulee muuttamaan elämäsi.
Avajaisten oheisohjelmasta vastasivat taideopettajat yhdessä muun henkilöstön ja Päiväkoti Pääskysaaren lasten kanssa. Yleisö sai nauttia muun muassa tuoliakrobatiasta, musiikkiesityksistä ja yhteislaulusta.
Opettaja Jaakko Mäkinen säesti opistolaisten yhteislaulua.
Aivomme ovat kovalla koetuksella, kun elämme kiireistä arkea ja täytämme tyhjät hetket koukuttavilla älylaitteilla. Aivotutkija Mona Moisalan luennolla pohditaan, kuinka aivojaan voi suojella liialliselta rasitukselta pienin, arkisin teoin.
Jo perinteeksi muodostuneet Avoimen Iltamat järjestetään keskiviikkona 16.8.2023 Kampustalon Seinäjoki-salissa. Voit tutustua koulutusmahdollisuuksiin ja jututtaa opintoneuvojia Kampustalon aulassa klo 17–18, luento-osuus alkaa salissa klo 18. Luennon väliajalla on mahdollisuus tutustua laajaan jatkuvan oppimisen tarjontaan Etelä-Pohjanmaalla tai nauttia vaikkapa pikkupurtavaa Kampustalon kahvilassa.
Mona Moisala on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori, ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija. Hän on perehtynyt muun muassa siihen, miten multitasking vaikuttaa aivoihin ja keskittymiskykyyn. Moisalaa kiinnostaa erityisesti se, miten aivomme sopeutuvat nyky-ympäristöön, jossa painitaan informaatiotulvan ja lisääntyneen kiireen tunnun kanssa. Moisala on ollut mukana kirjoittamassa aiheesta yleistajuisia teoksia, kuten ”Keskittymiskyvyn elvytysopas”.
Avoimen iltamat on maksuton ja kaikille avoin, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Juontajana toimii Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtaja Pasi Artikainen.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto, Etelä-Pohjanmaan Opisto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Kauhajoen opisto, Opinlakeus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Seinäjoen yliopistokeskus sekä Tampereen yliopisto.
Etelä-Pohjanmaan Opiston lukuvuoden 2023-2024 avajaiset järjestetään 14.8. klo 12.15 alkaen Liakka-talon Korpisaarisalissa.
Avajaisten juhlapuhujaksi on kutsuttu kansanedustaja Mikko Savola. Lisäksi ohjelmassa on rehtori Kyösti Nyyssölän puhe, taide- ja musiikkiesityksiä sekä yhteislaulua.
Tilaisuus kestää noin tunnin.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Järjestämme infon Etelä-Pohjanmaan Opiston sivutoimisista avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opinnoista Teamsissa 3.8. klo 17-18. Info koskee erityisesti kasvatustieteen, psykologian, erityispedagogiikan sekä sosiaali- ja terveysalan opintoja.
Eteläpohjalaiset Spelit -kansanmusiikkifestivaali järjestetään pienen tauon jälkeen jälleen Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan Opistolla 28.- 29.7.2023. Ohjelmassa musiikkiesityksiä ja vapaita pelimannisoittoja opiston piha-alueella. Lisäksi Speleissä kilpaillaan SM-tasolla huuliharpun ja mandoliininsoitossa sekä Spelimestaruuksista 1- ja 2- rivisten haitareiden kisassa.
OHJELMA
PERJANTAI 28.7.2023
AUDITORIO
18.00 – 18.30 Spelien avajaiset: Spelifanfaari ja musiikkiesityksiä
18.30 – 19.15 Anne-Mari Kanniainen ja Keke Lammassaari
15.00 – 16.30 Suuri harmonikkakonsertti 5-rivisillä – soolona, duona, triona. Esiintyjinä: Anne-Mari Kanniainen, Risto Ala-Ikkelä, Kimmo Mänty, Timo Saarimäki, Janne Uusitalo, Tuomo Ylitalo
AUDITORIO
10.00 – 12.00 Spelimannien katselmus. Katselmuksessa kaikki pelimannit soittimesta ja sarjasta riippumatta soittavat samassa sarjassa. Voittajan valitsee tuomaristo.
14.45 – 15.45 Usko Välimäki ja Usko´s Pois, Vuoden 2023 Speliyhtyeen konsertti
16.00 – 16.45 Kansantanssikonsertti: esiintyjinä Vinteliska ja Lakeuden Kansantanssijat
17.00 – 17.30 Mestaripelimanni Airi Hautamäki ja NaisMestarit
17.45 – 18.15 Timo Hirvonen
18.30 – 19.30 Seinäjoen Kaksiriviset 25-vuotisjuhlakonsertti
19.45 – 20.30 Anne-Mari Kanniainen ja Keke Lammassaari
20.45 – 21.15 Polkkakimara:
Eteläpohjalaisia 2-rivispolkkia Sakalaiskojen & Ellin määrätessä tahdin, niin että palkeet notkuu, tanner tömisee ja seinälaudat rakoilee. Tule mukaan jos kunto kestää!
22.00 – 23.00 Bill Hota
VANHA JUHLASALI
13.00 Yli-Rahnaston Pelimannit
13.30 Spelaillen soittajaiset 1.
Yhteissoittoa Spelaillen- nuottivihkosta
14.00 Jalasjärven Kaksiriviset
14.45 Impivaara Olds
15.30 Alavuden Kaksiriviset
16.15 Kurikan Pelimannien Huuliharppuryhmä
16.45 Välisoittajat
17.15 Spelaillen soittajaiset 2:
Yhteissoittoa Spelaillen- nuottivihkosta.
18.00 Lapuan Harmonikkakerho, tanssisoittoa
SPELILUOKKA
13.00 Huuliharpisti Reijo Haukia
13.30 Anna-Liisa Rantamäki
14.00 Lustin Pelimannit
14.30 Liisa ja Maija
15.00 Välisoittajat
15.30 Eero ja Sisko Perttunen
16.00 Yli-Rahnaston Pelimannit
16.30 Lustin Pelimannit
17.00 Duo Markku Pelkonen
17.30 Takatalvi
18.00 Anna-Liisa Rantamäki
Vapaita pelimannisoittoja piha-alueella
PÄÄSYLIPPUJEN HINNAT:
perjantai 15 e lauantai , koko päivä 25 e lauantai 18 jälkeen 15 e pe-la 35 e
Suomen Kansanopistoyhdistys on toteuttanut vuotuisen palaute- ja vaikuttavuuskyselyn kansanopisto-opiskelijoille. Kyselyn perusteella kansanopistojen opiskelijat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä opintoihinsa. Tulokset kertovat kansanopistojen laadukkaasta opetustyöstä, riittävästä opiskelijan ohjauksesta sekä hyvästä ryhmähengestä.
Kyselyyn vastasi yhteensä 491 opiskelijaa 9 kansanopistosta. Kyselyyn vastanneista 66 % oli naisia ja 31 % miehiä. Kysely koski lukuvuotta 2021–2022.
Kyselyn tulosten perusteella kansanopistoissa opiskelevat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä opintoihinsa. Yleistä tyytyväisyyttä opintoihin mitattiin yleisarvosanalla asteikolla 4–10. Koulutuksen yleisarvosanan keskiarvo (ka.) oli 8.69. Keskiarvo on laskenut hivenen viime vuoden keskiarvosta (8.82).
Kyselyn muissa osissa käytetiin vastausasteikkona neliportaista vastausasteikkoa (1-4), jossa 1=täysin eri mieltä ja 4= täysin samaa mieltä. Vastausten perusteella opiskelijat kokivat kansanopisto-opinnot keskimäärin laadukkaiksi (ka. 3.48). Erityistä kiitosta saivat opettajien ja ohjaajien asiantuntemus, riittävä ohjaus sekä opettajien ja opiskelijoiden välinen, kannustavaksi koettu vuorovaikutus. Opintojen arviointi koettiin hyvin oikeudenmukaiseksi ja perustelluksi, sen keskiarvo oli 3.57, ja ilmapiiri hyväksi.
Opiskelijat kokivat, että kansanopisto-opinnoilla on suuri vaikutus heidän elämäänsä. Vastaajat kokivat opinnot hyödyllisiksi ja saaneensa kokonaiskuvan opiskelemastaan aineesta. Opintojen koettiin opettavan itsenäistä työskentelyä ja toisaalta toimimaan ryhmässä. Valtaosa vastaajista suosittelisi koulutusta muille (vastausten ka. 3.64).
Koronarajoitusten takia kansanopistojen opetuksesta osa on toteutettu etäopetuksena ja poikkeuksellisina opetusjärjestelyinä. Etäopetusta järjestettiin kansanopistoissa jo toisena peräkkäisenä vuotena, eikä sen koettu vaikuttavan opetuksen laatuun. Etäopetus sai kokonaiskeskiarvosanan 3.52, ja ryhmähenki sekä yhteisön tuki koettiin etäopiskelunkin aikana hyväksi (ka. 3.59). Myös yhteydenpitoa opettajiin pidettiin riittävänä (ka. 3.55).
Avoimissa vastauksissa kiitellään opettajia
Vastaajien avoimet vastaukset olivat pääasiallisesti positiivisia. Vastauksissa nostettiin esille erityisesti hyvät opettajat, hyvä ilmapiiri sekä kansanopistovuoden itsetuntemusta ja -tuntoa kohottava vaikutus. Kansanopistokoulutus koettiin hyödylliseksi koko elämän kannalta. Toisaalta yksittäisissä avovastauksissa nousi esille myös opiskelun perehdyttämiseen liittyviä haasteita opintojen alussa.
Kaiken kaikkiaan eri elämänvaiheissa olevat opiskelijat arvioivat kansanopisto-opintojen vaikuttaneen omaan elämään myönteisesti. ”Opistovuoteni aikana tulevaisuuden suunnitelmani kirkastuivat ja löysin oman alani, jonne hain yhteishaussa”, kuvailee kyselyyn vastannut kansanopistolinjan opiskelija. ”Vuoteni oli erittäin kannustava ja elinikäistä oppimista motivoiva”, toteaa toinen kansanopisto-opiskelija.
– Oppimisella todella on kyky muuttaa oppijan koko elämä, mikä näkyy kansanopisto-opiskelijoiden palautteissa. Opiskelijapalaute on meille ja opistoille erittäin tärkeää. Sen avulla me kykenemme kartoittamaan vallitsevia opintotarpeita ja kehittämään toimintaa, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.
Etelä-Pohjanmaan Opisto täyttää 130 vuotta marraskuussa. Opisto valmistautuu juhlalukuvuoteen usealla eri tapahtumalla, näytelmällä ja juhlalogolla. Myös opiston uusi strategia lähivuosille on kuvitettu juhlan hengessä.
Eteläpohjalaisten kansanopisto Ilmajoella on yksi maan vanhimmista peruskoulun jälkeisistä suomenkielisistä oppilaitoksista. Opiston perustivat aikanaan nuorisoseurojen ja Helsingin yliopiston Pohjalaisen osakunnan aktiivit. Avajaisia vietettiin 7.11.1892. Samana kalenteripäivänä, 7.11., on myös 130-vuotisjuhla ensi syksynä. Se pidetään Liakka-talossa, joka on saanut nimensä opiston syntyyn keskeisesti vaikuttaneesta Niilo Liakasta. Hän toimi myöhemmin myös opetusministerinä itsenäisyyden alkuvuosina. Liakan ministerikaudella säädettiin oppivelvollisuuslaki.
Alueelliset nuorisotyöpäivät aloittavat juhlatapahtumien sarjan elokuussa, itsenäisyysjuhlaa vietetään gaalahengessä tanssien ja juhlakauden päättää opiston teatterilinjan näytelmä Seinäjoen kaupunginteatterissa toukokuussa. Mainittujen tapahtumien välille mahtuu useita pienempiä tilaisuuksia ja teemapäiviä.
Etelä-Pohjanmaan Opistossa on vuosittain noin 400 päätoimista opiskelijaa, joista noin puolet asuu kampusalueella. Korpisaaren säätiön ylläpitämässä oppilaitoksessa järjestetään varhaiskasvatusta, tutkintokoulutuksen valmentavaa koulutusta, aikuisten perusopetusta, kasvatus- ja ohjausalan ammatillista koulutusta, kotoutumiskoulutusta ja vapaata sivistystyötä sekä avointa korkeakouluopetusta. Opiskelijat edustavat vuosittain 15–20 kansallisuutta. Viime vuosina tasaisesti kasvaneessa Etelä-Pohjanmaan Opistossa työskentelee vajaat 70 päätoimista työntekijää ja se on yksi Ilmajoen suurimmista työnantajista.
Käytämme evästeitä sivustollamme. Evästeet ovat selaimelle tallennettuja tekstitiedostoja. Toiminnalliset evästeet sisältävät tietoja, jotka ovat välttämättömiä sivuston toiminnalle. Analytiikkaevästeillä saamme sivuston käyttöön ja suorituskykyyn liittyviä tietoja. Markkinointievästeiden avulla voimme tarjota sinulle aiempaa relevantimpia tuotteidemme ja palveluidemme mainoksia muualla verkossa. Tarkemmat tiedot kävijätietojen keräämisestä löytyy tietosuojaselosteestamme.
Sivuston toiminnallisuus
Sivuston toiminnallisuuteen, ulkoasuun ja sisältöön liittyy erilaisia kävijätietojen tallennustekniikoita. Sivuston toiminnallisuuden kannalta nämä ovat välttämättömiä toimintoja, eikä niitä siksi voida kytkeä pois päältä. Tarkemmat tiedot kävijätietojen keräämisestä löytyy tietosuojaselosteestamme.
Mikäli estät sivuston toiminnallisuusevästeen, niin emme voi tallentaa määrittämiäsi evästeasetuksia. Tämä tarkoittaa, että sivun määritettävä evästeet uudelleen sivustolla vieraillessasi.
Markkinointievästeet
Google Ads kerää tietoja käyttäjän vierailusta sivustolla. Google Adsin evästeitä käytetään sivustolla, jotta markkinointia voidaan kohdentaa Googlen ja heidän yhteistyökumppaneiden palveluissa. Evästeiden avulla seurataan myös markkinoinnin toimivuutta.
Facebook kerää tietoja käyttäjän vierailusta sivustolla. Sosiaalisen median kanavien evästeet on lisätty sivustolle sivuston ja sosiaalisen median kanavien välisen liikenteen seuraamiseksi ja sosiaalisen median kanavissa tehtävää sivuston uudelleenmarkkinointia varten.
Analytiikkaevästeet
Google Analytics kerää tietoja käyttäjän vierailusta sivustolla. Tietoja käytetään palveluiden kehittämiseen ja markkinoinnin mittaamiseen. Analytiikasta ei voida yksilöidä yksittäistä sivustolla vierailevaa henkilöä.
