Etelä-Pohjanmaan Opiston teatteri- ja tanssilinjan syksyn esityksessä nähdään nykytanssiteos ”Kudos” sekä sekä kohtauksia Anton Tšehovin Kirsikkatarhasta. Esitykset 26.-28.11. Ilmajoen kampuksen auditoriossa.

KUDOS on nykytanssiteos, jossa yhteen kietoutuu yksinäisyys ja kohtaaminen.

Yksinäisyys hävettää, uuvuttaa ja lamauttaa, mutta sen ei tarvitse olla pysyvää. Olemme aina osa erilaisia kudoksia, joissa elämämme kietoutuu yhteen. Joskus tarvitaan ojentamista ja toisinaan kiinni tarttumista, jotta kokemus yhteydestä voi syntyä. Loppujen lopuksi olemme kaikki hyvin samankaltaisia. Ihmisiä, jotka haluavat tulla kohdatuiksi ja hyväksytyiksi olemalla merkityksellinen osa kokonaisuutta.

Teos nostaa esiin yhteiskuntamme yhden suurista ongelmista, yksinäisyyden. Yksinäisyys heikentää hyvinvointiamme ja pitkään jatkuneena se voi lisätä sairauksien riskiä ja pahimmillaan kasvattaa kuolleisuutta. 

Minkälaisia ovat sinun elämäsi kudokset?

Tanssijat: Etelä-Pohjanmaan Opiston tanssin opiskelijat
Koreografia: Johanna Stenroos

KIRSIKKATARHA

”Tässä me katsomme toisiamme nenänvartta pitkin ja elämä kulkee ohi mistään piittaamatta.” 

Etelä-Pohjanmaan Opiston teatterilinja esittää kohtauksia Anton Tšehovin tunnetuimpiin näytelmiin lukeutuvasta Kirsikkatarhasta.

Ljubov Andrejevna on asunut viisi vuotta ulkomailla, kun palaa tyttärensä Anjan kanssa kotiin Kirsikkatarhaan. Kotitalossa puhaltavat muutoksen tuulet, kun tila ollaan myymässä huutokaupassa omistajien velkojen tähden. Talon asukkaat ystävineen kipuilevat sukutilasta luopumisen tuskan kanssa, kaivaten haikeina jotain, jota ei ole enää vuosiin ollut.

Ohjaus: Salla Honkanen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Kauhajoen Opiston liittymisen osaksi Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Lupapäätökset astuvat voimaan 1.1.2025 alkaen. Yhteiseksi nimeksi tulee Etelä-Pohjanmaan Opisto, jolla on jatkossa kaksi kampusta, toinen Ilmajoella, toinen Kauhajoella.

Yhdistyneen opiston arvopohja nojaa kansanopistojen yhteisölliseen pedagogiikkaan ja sivistystehtävään. Kauhajoen Opiston evankelisuus jää tältä osin historiaan ja osaksi opiston perinteitä.

Yhdistymisen myötä Kauhajoella alkaa nuoriso- ja yhteisöohjaajien ammatillinen koulutus, kun kasvatus- ja ohjausalan perustutkintokoulutus käynnistyy myös Kauhajoen kampuksella syksystä 2025 alkaen. Koulutus on mukana jo tulevan kevään yhteishaussa. Myöhemmin ammatillinen koulutus laajenee myös lastenohjaajien tutkintokoulutukseen.

Vapaan sivistystyön opintolinjoissa tapahtuu myös pieniä muutoksia. Musiikin opintolinja siirtyy Kauhajoelta Ilmajoelle syksystä 2025 alkaen, ja uutena opintolinjana Kauhajoella aloittaa arkkitehtuurin linja.

Yhdistyvällä oppilaitoksella on jatkossa yhteensä 90 aikuisten perusopetuksen opiskelijapaikkaa. Tuva-koulutuksen lupa on tulossa myöhemmin. Opiskelijamäärä on yhdistymisen jälkeen yhteensä lähes 600.

Etelä-Pohjanmaan Opisto jatkaa kansanopistotyötä Kauhajoen opiston nykyisissä tiloissa ja selvittää mahdollisuutta siirtää toiminta Kauhajoen keskustaan lähitulevaisuudessa.

– Etelä-Pohjanmaan opistossa uskotaan kansanopiston vetovoiman kasvuun Kauhajoella. Yhdistynyt opisto voi vastata nykyistä paremmin erityisesti Suupohjan alueen koulutustarpeisiin. Yhteistyö on jo nyt tiivistynyt alueen oppilaitosten ja Kauhajoen kaupungin kanssa, rehtori Kyösti Nyyssölä sanoo.

Lisätiedot:

Kyösti Nyyssölä, 044 5594400, kyosti.nyyssola@epopisto.fi
Jussi Luoma, 050 320 4455, jussi.luoma@keo.fi



Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä, yhdenvertaista ja yksilöllistä.

Valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa kansanopistot erottuvat edukseen esimerkiksi palautteiden keskiarvossa. Lisäksi opiskelijat valmistuvat nopeammin ja työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin.

– Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar toteaa.

Selkeä valtti kansanopistoilla on kasvatus- ja ohjausalan koulutus. Sen vahvuuksia ovat läsnäoleva kohtaaminen, yhteisöllisyys ja aito vuorovaikutus.

– Kansanopistot ovat kasvatus- ja ohjausalan huippuosaajia, Pantsar sanoo.

Osaajista on jo pulaa, mutta koulutuksia uhkaavat leikkaukset

Uhkakuvana on rahoituksen heikkeneminen ja ammatillisen koulutuksen tehtävän vaarantuminen kansanopistoissa. Tilanne on ristiriitainen, koska kasvatus- ja ohjausalalla on pulaa osaajista.

– Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijapolkuja ei tulisi vaikeuttaa. Näillä aloilla tarvitaan pätevyys ja tutkinto, ja osaajista on nyt jo pulaa, Pantsar huomauttaa.

Kansanopistot haluavat jatkaa ja kehittää laadukkaaksi todettua ja yhteisölliseksi kehitettyä koulutustoimintaansa. 

– Meillä kansanopistoissa pilotointi ja kokeileminen ovat talon tapa. Pienissä yksiköissä hierarkia on matala, ja siksi voimme helposti tehdä yhdessä, kehittää ja parantaa. Haluamme koko ajan kehittyä ja uudistua, Suomen Nuoriso-opiston opinto-ohjaaja Noora Seppänen kertoo.

Opiskelijat arvostavat yhteisöllisyyttä ja aitoa kohtaamista

Opiskelijat kehuvat ryhmähenkeä, aitoa kohtaamista, opettajien tukea ja innostunutta ilmapiiriä.

– Meillä on hyvä ryhmähenki ja jaamme paljon kokemuksia keskenämme, kertoo Kankaanpään Opistosta nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi valmistunut Petteri Vuorenmaa.

– Olen oppinut paljon ihmisten kohtaamisesta, STEP-koulutuksesta nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi valmistunut Matilda Pahakorpi kertoo.

– Yhteisö on täällä lämmin ja vastaanottavainen, Myanmarista kotoisin oleva Swe Zin Lin Htet sanoo. Hän opiskelee STEP-koulutuksessa lähihoitajaksi.



Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on edistää monipuolipuolisesti opiskelijoiden ja opistoyhteisöjen hyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa. Hanke on käynnissä 19.12.2022–30.4.2025 ja sitä rahoittaa Opetushallitus.


Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on esillä vuoden loppuun saakka ilmajokisen Saija Kentan maalauksia.

Maalaaminen on lasten ja nuorten parissa työskentelevälle Kentalle itsensä ilmaisua ja tajunnan virtaa.

– Maalaan lähinnä omaksi ilokseni. Maalaamalla puran omia olojani, ilmaisen tunnetiloja, otan omaa aikaa. Työni on aika sosiaalista ja hektistä, joten maalaamalla rauhoitun elämän hälinältä.

Inspiraatio töihin tulee yleensä tarpeesta saada oma tunnetila kankaalle.

– Osa tauluistani on syntynyt kovan tuskan puskemana, osa äärimmäisen onnen tilassa, enemmistö jossain välimaastossa. Aihe voi tulla mistä vaan. Näen esimerkiksi luonnossa jotain kaunista ja maalaan siitä syntyneen olotilan – en itse näkymää, Saija Kentta kuvailee työskentelyään.

– Osa töistä syntyy muutamassa tunnissa, osa tauluista on työn ja tuskan takana. Joitain töitä saattaa mennä muutaman vuoden päästä uudelleenmaalaukseen, kun silmä ei vaan totu niihin. Useimmiten työtä aloittaessani en tiedä, mitä alan tekemään tai jos päässä on joku ajatus, voi lopputulos olla jotain ihan muuta, hän jatkaa.

Kukkien aikaan. Piilopaikka. Kesäaamu. Töiden nimistä voi jo päätellä, että luontoaiheet ovat maalauksissa läsnä. Opiston näyttelyssä nähdään pastellisävyisiä, hempeämpiä tauluja Kentan repertuaarista. Kaikki työt on maalattu muutaman vuoden sisällä.

– ”Kukkien aikaan” on harjoittelua vähän esittävämmän taiteen suuntaan. ”Kesäpäivä” on saanut inspiraation kesäistä maisemaa esittävästä valokuvasta. ”Luonnon taikaa” ja ”Heräilevä aamu” syntyivät tarpeesta saada vaaleanpunertavaa sävyä kankaalle. ”Kaikki hyvin” ja ”Piilopaikka” ovat olleet alunperin hyvin vahvoilla, tummilla väreillä maalattuja. Ne eivät tuntuneet tummina ollenkaan omilta, joten ne saivat päälleen kevennyksen.

Saija Kentta kertoo maalaavansa pääasiassa öljyväreillä, mutta jonkin verran myös akryyliväreillä. Mieluiten abstrakteja, suurehkoja tauluja, joissa siveltimellä ja mielellä on tilaa liikkua.

– Pidän siitä, että taulua voi työstää pitkään ja värejä on kiva pyöritellä ja sekoitella kankaan pinnalla. Välillä sekoitukset menevät aivan mönkään ja kaavin värit pois kankaalta ja aloitan uudestaan. Maalaamiseen käytän suurehkoja siveltimiä, palettiveistä, kangasriepuja, maalauslastaa ja levityskampaa sekä sormia.

Välillä tekeillä on ainoastaan yksi työ, mutta usein kolmesta viiteen työtä odottaa tekijäänsä – tai Kentan mukaan ”tekijän inspiraation ja ajan kohtaamista”.

– Juuri nyt on kesken taulu, joka on ollut kesken jo muutaman vuoden. Lisäksi työn alla on pohja, johon olen hukannut paletille ylijääneitä maaleja.

Saija Kentta kertoo taiteen jollain tapaa kiehtoneen häntä aina, mutta aloittaneensa maalausharrastuksen vasta reilu kymmen vuotta sitten syksyllä 2013. Hän kävi kaksi vuotta Ilmajoki-opiston maalauskursseilla, ja osallistuu yhä satunnaisille kursseille. Hän toimii myös Ilmajoen taideyhdistyksen puheenjohtajana.


Saija Kentan taidenäyttely Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa 15.7.-31.12.2024


Näyttely avoinna ravintolan aukioloaikoina.

Tervetuloa!



Kasvatustieteiden tohtori (KT) Sirkka Kumpula on toiminut Etelä-Pohjanmaan Opistolla matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajana vuosina 1986-1996. Luennossaan hän puolustaa yksilöllisten taipumusten vahvistamista kouluopetuksen kehittämisessä.



Tehokas peruskoulutus on suomalainen ihme, joka on herättänyt paljon kansainvälistä uteliaisuutta. Sivistysbarometri 2024 ja oppimisen seurantatutkimukset viestivät muutosta heikompaan suuntaan. Pedagogisen uudistamistyön taustalla vaikuttaa muuttuva tiede, joka on mekanisoinut ihmisen irti luonnosta. Valistusaate onnistui 300 vuotta sitten vapauttamaan ihmisen, mutta miten tiede on nyt ohittanut ihmisen?

– Oppiminen on suuntautumista elämään. Tahto pyrkiä tietämään ja ajattelemaan itse oli valistuksen eetos. Tätä tahtoa tarvitaan taas, Sirkka Kumpula sanoo.

Valistusaate uudisti kulttuuria ja yhteiskuntaelämää tieteen, taiteen ja pedagogiikan, etenkin luonnontieteiden ja matematiikan keksintöjen ja sovellutusten kautta 1700-luvun lopulta lähien. Maagisen tietämisen tuhkasta kehittynyt luonnontieteellinen menetelmä vähitellen vakuutti aikalaiset ja vakuuttaa edelleen, mutta kokemustiedon kupla on edelleen ratkaisematta. 

Saksalainen Immanuel Kant omisti ajattelemiselle koko elämänsä ja muistutti: ”Uskalla hankkia tietoa”. Kant välittää luottamusta ihmiseen ja häneen ajattelemisen kykyynsä.

Valistusaatteen vaikutuksesta kansanopetus kehittyi. Kansakoulut, jatko- ja kiertokoulut, kansanopistot, maamies-, nuoriso- ja raittiusseurat ja muu vapaa sivistystyö jatkoivat aikaisemman kirkon antamaa opetusta. Tiedolla oli käytännöllinen tavoite, mikä tavoite muuttui 1900-luvulla. 

Valistuksen kokonaisvaltainen ihmiskäsitys kolkuttelee koulukeskustelua. Mitä voimme oppia valistuksen tieto- ja ihmiskäsityksestä 2000-luvulla?

Valistus vaikuttaa vieläkin – yleisöluento la 23.11.2024 klo 14–15 

Paikka: Etelä-Pohjanmaan Opisto, Liakka-talo, auditorio (Opistontie 111, 60800 ILMAJOKI)

Luento on kaikille avoin ja maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista, paikat varataan saapumisjärjestyksessä.

———

Sirkka Kumpula on KT ja matemaattisten aineiden opettaja. Kumpula on opettajauransa ohella väitellyt vuonna 2019 Tampereen yliopistosta tohtoriksi aiheesta, joka esitteli uuden näkökulman koulumatematiikkaan.

Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistyi elokuussa taidekasvatushanke, jonka nimeksi on pohjalaisittain ristitty Sisua ja syräntä. Toiminta keskittyy Ilmajoelle, Seinäjoelle ja Jalasjärvelle ja tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen ja ilmaisuun taiteen eri muodoissa. Samalla kootaan taide- ja kulttuurialan toimijat yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa yhdessä. Tavoitteena on jalostaa toiminta eteläpohjalaisten omaksi taideakatemiaksi.

Hankepäällikkö Jenni Salo haastaa kaikki kulttuurin, taiteiden ja nuorten parissa toimivat mukaan yhteistyöhön.


– Haluamme tarjota kaikille nuorille mahdollisuuden monipuolisiin taideharrastuksiin omalla kotiseudulla, löytää oma tapa ilmaista itseään ja kokea taiteen voima, hankepäällikkö Jenni Salo Etelä-Pohjanmaan Opistolta kertoo.

Nuorten ääni paremmin kuuluviin

Jenni Salo kokee näiden asioiden edistämisen tärkeäksi niin nuorten hyvinvoinnin kuin Ilmajoen lähialueiden elinvoimaisuuden kannalta.

– Taidekasvatus on keskeinen osa nuorten kehitystä ja hyvinvointia. Taide on myös tärkeä itsetuntemuksen ja identiteettityön väline, jonka kautta voi saada uudella tavalla yhteyden itseen, muihin ja samalla oman äänensä kuuluviin.

Lakeudella ei varsinkaan pienillä paikkakunnilla ole liikaa mahdollisuuksia taideharrastuksiin.

– Unelmani olisi, että lakeuden nuorille syntyisi vahva kokemus siitä, että täällä on mahdollista toteuttaa itseään monipuolisesti taiteen parissa eikä aina tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Toivoisin heidän kokevan, että täällä ajatellaan heitä, ja heille on urheilun lisäksi myös kulttuurin kentällä etenemismahdollisuuksia – kenties jopa ammattilaiseksi asti.

Opistolle perustettiin lukuvuoden alussa Young voice -kuoro, jossa on mukana opiskelijoita ja henkilökuntaa. Kuoro harjoittelee joka viikko Jenni Salon johdolla.

Uutta virtaa taide- ja kulttuurialalle

Taide- ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyöverkostoa aletaan koota syksyn aikana, ja samalla käynnistyvät infokiertueet nuorille alueen oppilaitoksissa.

Jenni Salo haastaa kaikki kulttuurin, taiteiden ja nuorten parissa toimivat mukaan yhteistyöhön.

– Meillä on tällä alueella paljon osaamista musiikin, teatterin, tanssin, kuvataiteen kuin kirjallisuudenkin saralla, joten nyt on aika lyödä viisaat päät yhteen ja lähteä visioimaan Taideakatemia-konseptia yhdessä!

Suunnitteilla on työpajoja, viikonloppuleirejä ja harrasteryhmiä, joissa nuoret pääsevät tutustumaan muun muassa musiikin, teatterin, tanssin ja kuvataiteen maailmaan. Ohjelmaa vetävät alan ammattilaiset ja kokeneet taidekasvattajat, jotka auttavat heitä löytämään omat vahvuutensa ja inspiroivat kokeilemaan rohkeasti uusia asioita.

– Nuorten kanssa tuotetaan projektin edetessä myös materiaalia nuorisomusikaaliin, joka esitetään keväällä 2026. Musikaaliin haetaan mukaan 15–25-vuotiaita nuoria. Lukuvuoden 2024–2025 aikana materiaalia työstetään erilaisissa kirjoitus- ja biisipajoissa, ja lukuvuosi 2025–2026 on varsinainen harjoitus- ja esityskausi, Salo kertoo.

Luvassa on myös näyttelyitä ja esityksiä, joissa nuoret voivat esitellä tuotoksiaan yleisölle. Kulttuurielämykset ja –pajat viedään sinne, missä ihmiset ovat, ja tarjotaan näin taidekokemuksia elävöittämään maaseudun arkea.

Taidekasvatushankkeen toimintaa voi seurata eri kanavissa, ja yhteistyöstä kiinnostuneet voivat rohkeasti ottaa hankepäällikköön yhteyttä.

– Avaamme omat somekanavat, joiden kautta kerromme tapahtumista. Nuoret pääsevät tuottamaan sisältöä myös niihin. Lähden kiertämään syksyn aikana eri yhteistyötahoja, ja minua saa myös pyytää vierailulle tai vinkata, että haluaa mukaan postituslistoille.


Lisätietoja

Jenni Salo, hankepäällikkö, Sisua ja syräntä -taidekasvatushanke
puh. 050 478 1159, jenni.salo@epopisto.fi



Sisua ja syräntä -taidekasvatushanke sytyttää, syväluotaa ja summaa yhteen nuorta tekemisen kipinää kulttuurin ja taiteen saralla luoden Ilmajoki, Seinäjoki ja Jalasjärvi – alueen 15–25 v. nuorille ja nuorille aikuisille monipuolisia taidekasvatuksen ja kulttuurikentän osallisuuden mahdollisuuksia. Hanke on Etelä-Pohjanmaan Opiston koordinoima alueellinen yhteistyöhanke, jota rahoittaa Leader Liiveri.

Mitä on mystinen sisu? Se on sinnikkyyttä, sitkeää tahdonvoimaa, hellittämätöntä tarmoa, lannistumattomuutta, peräänantamattomuutta, uskallusta ja rohkeutta, joka siivittää lähes mahdottomilta tuntuviin tekoihin. Etelä-Pohjanmaan Opiston Sisu-päivä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden syventyä sisun merkitykseen arjessa ja löytää uusia voimavaroja omiin haasteisiin.


Sisukkuudesta, resilienssistä ja lämpimästä sisusta (the gentle power of sisu) kuullaan niin Ilmajoen kunnanjohtaja Aape Laitalaisen, kirjailija Merja Mäen, näyttelijä Kristiina Karhun, Pistetehdas Oy:n yrittäjien Ilona Lassilan ja Elina Laukkosen kuin kulttuurihyvinvoinnin läänintaiteilijan Venla Korjan puheenvuorot. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan Opiston rohkeat maahanmuuttaja- ja taideopiskelijat ovat kertomassa, miten he ovat elämässään käyttäneet ja hyödyntäneet sisua sisäisenä voimana omalla polullaan. 

Tapahtuman osallistujat pääsevät myös itse työskentelemään sisuteeman parissa.

Tapahtuma on suunnattu kaikille, jotka haluavat kehittää omaa henkistä kestävyyttään ja löytää uusia tapoja kohdata elämän haasteet.

Tervetuloa voimaantumaan ja löytämään sisäinen sisu!


Sisu-päivä 8.10.2024 klo 9–14

Paikka: Etelä-Pohjanmaan Opisto, Liakka-talo, auditorio

Kaikille avoin ja maksuton tilaisuus!

Ohjelma

9.00 Opettaja, tutkija, hankepäällikkö Jenni Salo – Alustus sisun äärelle

9.20 Ilmajoen kunnanjohtaja Aape Laitalainen – ”Oma sisutarina”

9.50 Young voice-kuoro – ”Voimaa ja valoa”

10.05 Kirjailija Merja Mäki – ”Miten sisua voi tarinoiden avulla rakentaa”

10.35 Näyttelijä Kristiina Karhu, Seinäjoen Kaupunginteatteri

11.05 Koonti padlet, keskustelua


11.15–12.15 ruokailu


12.15 -12.25  Jenni Sisu-padlet

12.25 Pistetehdas Oy, Ilona Lassila ja Elina Laukkonen – ”Yrittäjätarina ja lavastustyö Lapua 1976-elokuvassa”

12.55 KOTO-opiskelijat – ”Omat tarinamme sisusta”
TANTE-opiskelijat – ”Sisu-tarinat”
TANTE-opiskelijat – Sisukasta tanssitaitojen harjoittelua: demo jazztanssin tuntisarjasta

13.15 Taiteilija-asiantuntija, Taiteen edistämiskeskus, Venla Korja: ”Miten taide ja kulttuuri voi olla voimavarana meille kaikille?”

13.45 Sisu-päivän ja padletin koonti, päivän päätös klo 14.00  



”Sisu on elinvoimaa. Oman suunnan löytämistä ja rohkeutta.”

”Selvisin, koska minulla oli sisua, ja toivo paremmasta tulevaisuudesta.”

”Aina ei tarvitse jaksaa olla sisukas. Myös ryhmä kannattelee yksilöä, eikä jokaisen tarvitse pinnistellä jatkuvasti.”

”Joku pieni muru jotain mussa on aina ollu. Hiven toivoa. Sisu.”


Lisätietoja

Jenni Salo, hankepäällikkö, Sisua ja syräntä -taidekasvatushanke
puh. 050 478 1159, jenni.salo@epopisto.fi



Sisua ja syräntä -taidekasvatushanke sytyttää, syväluotaa ja summaa yhteen nuorta tekemisen kipinää kulttuurin ja taiteen saralla luoden Ilmajoki, Seinäjoki ja Jalasjärvi – alueen 15–25 v. nuorille ja nuorille aikuisille monipuolisia taidekasvatuksen ja kulttuurikentän osallisuuden mahdollisuuksia. Hanke on Etelä-Pohjanmaan Opiston koordinoima alueellinen yhteistyöhanke, jota rahoittaa Leader Liiveri.


Ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot tekevät yhteistä kehitystyötä koulutuksen ja sen laadun sekä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Laatulupaus nostaa esiin yhteiset tavoitteet ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi.


Meidän kansanopistossamme

Kohdataan opiskelijat tasavertaisesti ja aidosti välittäen.
Se tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoihin tutustumista, heidän vahvuuksiensa sanoittamista, uuden oppimisen aktiivista tukemista sekä läsnä olevaa vuorovaikutusta. Noudatamme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa ja varmistamme sen tavoitteiden toteutumisen aktiivisella seurannalla yhdessä opiskelijoiden kanssa.


Tuetaan opiskelijan oppimista ja hyvinvointia monipuolisesti ja yksilöllisesti. 
Kansanopistossa opiskelija on keskiössä ja häntä tuetaan aktiivisesti tutkinnon suorittamiseen, jatko-opintoihin ja työllistymiseen. Opiskeluhuolto, opettajat ja muu henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä.


Tuetaan ja vahvistetaan opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. 
Huolehdimme siitä, että opiskelija voi vaikuttaa omiin opintoihinsa, oppilaitoksen toimintaan ja omaan elämäänsä. Varmistamme, että vaikuttamisen väylä on helppo ja selkeä. Viestimme aktiivisesti ja tavoittavasti opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksista. Pidämme huolta, että opiskelijakuntatoiminnalla on riittävät edellytykset toimia ja selkeät toimintatavat.


Tehdään jatkuvaa yhteistä kehittämistyötä laadukkaan ohjauksen ja opetuksen edistämiseksi.

Tunnistamme vahvuutemme ammatillisen koulutuksen tuottajina. Sitoudumme yhteiseen kehittämiseen kansanopistoverkostossa, koska yhteistyö varmistaa kehittämistyön korkean laadun, resurssit ja kustannustehokkuuden.


Vahvistetaan kasvatus- ja ohjausalan koulutuksen erityisasemaa ja -osaamista. 

Kasvatus- ja ohjausalalla kansanopistot ovat huippuosaajia. Sitoudumme kasvatus- ja ohjausalan koulutuksen laadun varmistamiseen ja kehittämiseen yhteistyössä kansanopistoverkoston kanssa.


Viestitään oppilaitoksemme vahvuuksista ja koulutuksen laadusta. Lisäksi osallistumme kansanopistoverkoston yhteiseen viestintään.

Nostamme kansanopistojen yhteiset teemat esiin omissa viestintäkanavissamme ja jaamme valmiita yhteisiä viestintäaineistoja. Se tarkoittaa viestimistä kansanopistoverkoston vahvuuksista, saavutettavuudesta, osallisuudesta, yhdenvertaisuudesta, sosiaalisesta kestävyydestä ja koulutuksen laadusta.


LINKKI LAATULUPAUKSEN ESITTELYJUTTUUN (Suomen Kansanopistoyhdistys 2.9.2024)


Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa vahvaa kiitosta tuoreissa kyselyissä, joissa opiskelijat arvostavat erityisesti opintoihin saatua tukea ja ohjausta.

Amis- ja osallisuuskyselyjen tuloksissa korostuvat koulutuksen positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja osallistumismahdollisuuksiin.

Voit tutustua kyselyjen tuloksiin Kansanopistoyhdistyksen kotisivuilla

Etelä-Pohjanmaan Opisto avasi uuden lukuvuoden 14. elokuuta Ilmajoella. Päätoimisia opiskelijoita on tänä syksynä 425 ja eri kansallisuuksia ennätykselliset 24.

Lukuvuoden aloitusjuhla täytti Korpisaarisalin äärimmilleen. 425 opiskelijaa aloittaa opintonsa tänä syksynä.


Alkanutta lukuvuotta on suunniteltu yhdessä Kauhajoen Opiston kanssa, joka yhdistyy Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden 2025 tammikuussa. Yhdessä opistot muodostavat jatkossa yhden Suomen suurimmista kansanopistoista.

Lukuvuoden aloitusjuhlassa rehtori Kyösti Nyyssölä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi taloon ja muistutti samalla opiston arvoista, jotka ovat oppiminen, vuorovaikutus ja innostus.

– Lyhenteenä ovi. Olette tänään tulleet opiston ovesta sisään ja aikanaan lähdette täältä toivottavasti kasvaneina ja viisastuneina ihmisinä.

Opisto antaa opiskelijoilleen paljon mahdollisuuksia ja vapautta, mutta vaatii myös omaehtoisuutta ja vastuuta.

– Tämä on yhteisö, jossa kaikilla meillä on yhteiset velvollisuudet ja tehtävät. Teidän velvollisuutenne on olla läsnä ja aktiivisia. Opistovuoden yksi tärkeä tavoite on myös saada ystäviä ja kokea yhteisöllisyyttä. Vastuunkantamista vaaditaan erityisesti itsestä, mutta myös lähimmäisistä.


Etelä-Pohjanmaan Opiston kehittämispäällikkö Päivi Sirkka (vas.), vararehtori Minna Kansanaho, avajaisten juhlapuhujaksi kutsuttu Atrian laatujohtaja Seija Pihlajaviita sekä rehtori Kyösti Nyyssölä.

Ole hyvä opistokaveri

Vierailevana juhlapuhujana kuultiin Seija Pihlajaviitaa, joka toimii Atrian laatujohtajana ja on myös opistoa ylläpitävän Korpisaaren Säätiön hallituksen jäsen.

Pihlajaviita korosti puheessaan kansanopistojen merkitystä suomalaisessa sivistyksessä ja koulutuksessa. Hallituksen tekemät valtionosuuksien leikkaukset vaativat kansanopistoilta sopeutumista ja luovuutta, mutta ainakin Etelä-Pohjanmaan Opistolla tulevaisuuteen katsotaan luottavaisesti.

– Toimintaa kehitetään ja laajennetaan koko ajan budjettileikkauksista huolimatta.

Opistollakin näkyvä kansainvälisyys on yksi koko maakunnan elinehtoja. Kotoutumiskoulutuksessa oleville maahanmuuttajille on tarjolla jatkokoulutus- ja työmahdollisuuksia, kun he jatkavat opistolta eteenpäin.

Pihlajaviita muisteli myös omaa opistoaikaansa. Kansanopisto avasi aikoinaan ovet yliopistoon ja oli samalla pehmeä lasku itsenäistymiseen. Siihen sisältyi lukemattomia mieleenpainuvia kokemuksia.

– Opiskeluaika on elämän parasta aikaa. Tulevaisuus on avoinna ja mahdollisuuksia täynnä. Kansanopisto tarjoaa siihen erinomaiset puitteet. Ottakaa tästä ajasta kaikki hyöty ja ilo irti. Syventykää opintoihinne, mutta olkaa aktiivisia myös vapaa-ajalla. Arvostakaa ja kunnioittakaa opistokavereitanne, kohtaatte heitä mitä yllättävimmissä elämäntilanteissa. Opistokaverit ovat tukenne ja voimavaranne nyt – ole sinäkin hyvä opistokaveri.


Tilaisuuden ohjelmasta vastasivat opiston taideopettajat yhdessä muun henkilöstön ja Päiväkoti Pääskysaaren lasten kanssa. Jenni Salon (kuvassa) tulkitsemana kuultiin Benjaminin ja Vestan kappale Kunnes sammutaan.

Hyvää matkaa ja retkimieltä kaikille

Opiston kehittämispäällikkö Päivi Sirkka kuvasi lukuvuotta yhteiseksi matkaksi. Päämäärä on tärkeä, mutta yhtä olennaista välillä pysähtyä, nauttia matkasta ja edetä – suunnistustermejä käyttäen – rasti kerrallaan.

Tärkeää on huomioida myös matkakumppanit. Pienet eleet, silmiin katsominen ja tervehtiminen tekevät yhteisestä matkasta mukavan ja voivat saada päivän kääntymään alavireisestä ylävireisemmäksi.

– Hyvää matkaa ja retkimieltä kaikille. Tehdään lukuvuodesta sellainen, että voimme toukokuussa todeta yhdessä ”Tämä on ollut hieno matka”.