Kansanopistossa opiskelleet saavat rohkean kielitaidon – ”Olen ylpeä, että nyt osaan suomea hyvin”

ep-lintu

Kansanopistojen laadukas kielikoulutus vahvistaa maahanmuuttajien omaa toimijuutta ja auttaa kiinnittymään osaksi yhteiskuntaa. Kansanopistoissa suomea opiskelleet puhuvat kieltä sujuvasti ja unelmoivat opiskelu- ja työpaikoista.

Videolla Ozan Arikan, Svitlana Boscaneanu ja Mustafe Abdi Hassem kertovat, miten kansanopistojen kielikoulutus on muuttanut heidän elämänsä. Suomeksi, totta kai.

Laajasalon opiston suomen kielen koulutus on ollut käännekohta Mustafe Abdi Hassemin elämässä. Somaliasta muuttanut Hassem on ehtinyt opiskella suomea vain 1,5 vuotta, mutta hän puhuu ihailtavan selkeästi.

”Suomen kieltä ei ole helppo oppia, mutta meillä on paras koulutus ja parhaat opettajat. Kun tulin Laajasalon opistoon, suomen kielen osaamiseni oli nolla. Olen ylpeä, että nyt osaan suomea hyvin”, Hassem kertoo.

Kansanopistoissa oppimisympäristö on yhteisöllinen. Suomea opiskellaan paikan päällä kasvokkain eikä etänä verkossa. Ryhmän tuki helpottaa oppimista.

”Meidän opettajamme ovat niin hyviä, samoin kouluympäristö ja opiskelijaryhmät. Kaikki auttavat toisiaan.”

Kansanopiston kieliopinnot muuttivat Hassemin elämän. Aluksi vaikealta tuntunut suomi on nyt pala palalta paremmin hallussa. Oma toimijuus on vahvistunut ja Hassem uskaltaa haaveilla jatko-opinnoista korkeakoulussa. Hän unelmoi sähkö- ja automaatioinsinöörin opinnoista ammattikorkeakoulussa. ”Opintojen jälkeen haluan työllistyä sähköalalle. Kunhan kielitaitoni vielä kohentuu, se on mahdollista.”

Kielitaito juurruttaa osaksi yhteiskuntaa

Turkista kotoisin oleva Ozan Arikan opiskelee suomea joka päivä. Englanti olisi hänelle huomattavasti helpompaa, mutta Arikan puhuu päättäväisesti suomea. Ja se on kannattanut: hän on saanut suomalaisia ystäviä. Lisäksi jutustelu suomalaisten appivanhempien kanssa sujuu.

Arikan näkee kielitaidon olennaisena yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Kun osaa suomea, pääsee yhteiskunnan jäseneksi, voi vaikuttaa, saada ystäviä ja olla aktiivinen. Lisäksi kulttuuri avautuu syvällisemmin, kun ymmärtää, mistä puhutaan.

”Kielitaito auttaa tulemaan osaksi yhteiskuntaa. Katson uutisia ja kuuntelen radiota, koska haluan tietää, mitä Suomessa tapahtuu. Samalla opin, miltä suomalaisista tuntuu, mitä he ajattelevat ja mistä he tykkäävät”, Arikan sanoo.

Mustafe Abdi Hassem on samaa mieltä. Hänen mielestään elämästä tulee helpompaa, kun oppii uuden kotimaansa kielen.

”Ilman kielitaitoa kaikkia asiat ovat vaikeita ja olet aina ulkopuolinen. Kun opit suomea, voit osallistua työelämään ja keskustella ihmisten kanssa”, Hassem toteaa.

Ozan Arikanilla on pitkä kokemus henkilöstöhallinnon työtehtävistä ja maisterin tutkinto hr-opinnoista. Nyt hän suunnittelee uutta uraa.

”Haluaisin koodariksi. Aion hakea Metropolia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan.”

Työpaikoilla toivotaan suomen osaamista

Laajasalossa suomea opiskelleet ovat huomanneet, että työpaikoilla arvostetaan ja suorastaan toivotaan suomen osaamista.

Ukrainasta tullut Svitlana Boscaneanu menetti yhden työpaikan, koska ei osannut tarpeeksi hyvin suomea.

”Kysyin, voinko puhua työpaikalla englantia. Työnantaja sanoi, että jos en pysty puhumaan suomea, perutaan työhaastattelu.”

Boscaneanu sisuuntui ja opiskeli lisää. Kun kielitaito kansanopistossa kohentui, Svitlana puhui suomea entistä rohkeammin.

”Enää en pelkää puhua suomea. Uskallan jutella vieraiden kanssa puhelimessa ja kaupassa.”

Svitlana haaveilee kirjanpitäjän opinnoista ja omasta yrityksestä. Unelmat lisäävät motivaatiota kielen oppimiseen.

”Jos sinulla ei ole suunnitelmia, et opi kieltä, koska et tiedä, miksi sitä opiskelet. Minä tiedän, miksi minun pitää opiskella suomea.”

Jaa sivu

epo_jenni_salo

Sisua ja syräntä verkostoi yhteen nuoret ja taide- ja kulttuurialan tekijät

Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistyi elokuussa taidekasvatushanke, jonka nimeksi on pohjalaisittain ristitty Sisua ja syräntä. Toiminta keskittyy Ilmajoelle, Seinäjoelle ja Jalasjärvelle ja tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen ja ilmaisuun taiteen eri muodoissa. Samalla kootaan taide- ja kulttuurialan toimijat yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa yhdessä. Tavoitteena on jalostaa toiminta eteläpohjalaisten omaksi taideakatemiaksi. – Haluamme tarjota

sisu - päivä - 1

”Joku pieni muru jotain mussa on aina ollu” – Sisu-päivä 8.10.

Mitä on mystinen sisu? Se on sinnikkyyttä, sitkeää tahdonvoimaa, hellittämätöntä tarmoa, lannistumattomuutta, peräänantamattomuutta, uskallusta ja rohkeutta, joka siivittää lähes mahdottomilta tuntuviin tekoihin. Etelä-Pohjanmaan Opiston Sisu-päivä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden syventyä sisun merkitykseen arjessa ja löytää uusia voimavaroja omiin haasteisiin. Sisukkuudesta, resilienssistä ja lämpimästä sisusta (the gentle power of sisu) kuullaan niin Ilmajoen kunnanjohtaja Aape Laitalaisen, kirjailija Merja

kansanopistot_sokka_laatulupaus - 1

Kansanopistojen yhteinen laatulupaus – Näin kansanopistojen ammatillinen koulutus pysyy ja kehittyy huipputasolla

Ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot tekevät yhteistä kehitystyötä koulutuksen ja sen laadun sekä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Laatulupaus nostaa esiin yhteiset tavoitteet ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Meidän kansanopistossamme Kohdataan opiskelijat tasavertaisesti ja aidosti välittäen.Se tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoihin tutustumista, heidän vahvuuksiensa sanoittamista, uuden oppimisen aktiivista tukemista sekä läsnä olevaa vuorovaikutusta. Noudatamme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa ja varmistamme sen

epo_kaso_temppurata

Kansanopistojen ammatilliselle koulutukselle kiitosta

Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa vahvaa kiitosta tuoreissa kyselyissä, joissa opiskelijat arvostavat erityisesti opintoihin saatua tukea ja ohjausta. Amis- ja osallisuuskyselyjen tuloksissa korostuvat koulutuksen positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja osallistumismahdollisuuksiin. Voit tutustua kyselyjen tuloksiin Kansanopistoyhdistyksen kotisivuilla

lukuvuoden_aloitusjuhla3_web

Lukuvuosi käynnistyi – ”Hyvää matkaa ja retkimieltä kaikille”

Etelä-Pohjanmaan Opisto avasi uuden lukuvuoden 14. elokuuta Ilmajoella. Päätoimisia opiskelijoita on tänä syksynä 425 ja eri kansallisuuksia ennätykselliset 24. Alkanutta lukuvuotta on suunniteltu yhdessä Kauhajoen Opiston kanssa, joka yhdistyy Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden 2025 tammikuussa. Yhdessä opistot muodostavat jatkossa yhden Suomen suurimmista kansanopistoista. Lukuvuoden aloitusjuhlassa rehtori Kyösti Nyyssölä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi taloon ja muistutti samalla opiston arvoista,

alt=””.

Avoimen korkeakouluopetuksen info-ilta 7.8. – tallenne katsottavissa

Kiinnostaako sinua avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opiskelu sivutoimisesti töiden tai muun koulun ohessa? Askarruttaako jokin opiskeluun liittyvä asia?   Tervetuloa kuulemaan opistomme ryhmänohjaajien pitämää Teams-infoa sosiaali- ja terveysalan avoimen AMK:n opinnoista, kasvatustieteen perus- ja aineopintojen sekä psykologian ja erityispedagogiikan perusopintojen vaatimuksista ja sisällöistä. Info järjestetään verkossa (Teams) keskiviikkona 7.8.2024 klo klo 17.00 – 18.00. Infon tallenne on katsottavissa

opistovuosi_ryhmakuva

Jatkuva haku Opistovuosi-koulutukseen – ratkaisu opiskelupaikkaa etsivälle oppivelvolliselle

Kansanopistojen järjestämään Opistovuosi-koulutukseen voi hakeutua jatkuvan haun kautta. Tämä maksuton koulutus on täydellinen vaihtoehto peruskoulun päättäneille oppivelvollisille, jotka jäävät toisen asteen yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa tai haluavat pohtia vielä uudelleen valintojaan. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun valintatulokset julkaistaan 13. kesäkuuta. Monissa perheissä eletäänkin parhaillaan jännittäviä hetkiä. – Kun yhteishaun tulokset julkaistaan, hakijoista osa alkaa pohtia uudelleen valintojaan.

artikkeli-kampusalue

Kauhajoen Opisto liittyy Etelä-Pohjanmaan Opistoon

Kauhajoen Opisto liittyy Etelä-Pohjanmaan Opistoon 1.1.2025, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy kansanopiston ylläpitämisluvan siirtämisen Kauhajoen evankelisen opiston kannatusyhdistykseltä Korpisaaren säätiölle, joka ylläpitää Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Opistojen ylläpitäjät ovat päättäneet yhdistymisestä yksimielisesti maaliskuun aikana. Kauhajoen Opistosta on tulossa Etelä-Pohjanmaan Opiston Kauhajoen yksikkö. Korpisaaren säätiö on päättänyt ostaa Kauhajoen Opiston nykyiset toimitilat ja irtaimiston. Kauppakirjasta päätettiin yhdistymispäätösten yhteydessä.

artikkeli-valmistuneille

Etelä-Pohjanmaan Opistosta valmistuneet

Toukokuussa 2024 opistolta valmistui jälleen kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisia! Alla olevalla nimilistalla ovat kaikki Etelä-Pohjanmaan Opistolla kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittaneet, joiden nimien luovutukseen on lupa. Lämpimästi onnea kaikille valmistuneille sekä menestystä, onnea ja iloa tulevaisuuteen! 31.5.2024 Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta valmistuneet Nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi: Anttila Janna, Ilmajoki; Granholm Anni, Kurikka; Haavisto Susanna, Seinäjoki; Hakola

jaana_saarinen_ohjelmanaiset

Alueelliset nuorisotyöpäivät Etelä-Pohjanmaan Opistolla 8.–9.8.

Alueelliset nuorisotyöpäivät järjestetään jälleen opistolla 8.-9.8.2024. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston sekä Etelä-Pohjanmaan Opiston järjestämän tapahtuman keskiössä on kunnallinen ”perusnuorisotyö”. Puheenvuorot tulevat Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Aluehallintovirastosta sekä Kuntaliitosta. Lisäksi saamme katsauksen alueen nuorisotyön helmistä. Työnhyvinvointinäkökulmaa tuo näyttelijä Jaana Saarinen. Torstai päättyy tietenkin perinteiseen iltajuhlaan hyvän musiikin ja ruuan merkeissä.  Perjantain kokoavan puheenvuoron käyttää vastaava tutkija Tomi