Kansanopistojen laadukas kielikoulutus vahvistaa maahanmuuttajien omaa toimijuutta ja auttaa kiinnittymään osaksi yhteiskuntaa. Kansanopistoissa suomea opiskelleet puhuvat kieltä sujuvasti ja unelmoivat opiskelu- ja työpaikoista.
Laajasalon opiston suomen kielen koulutus on ollut käännekohta Mustafe Abdi Hassemin elämässä. Somaliasta muuttanut Hassem on ehtinyt opiskella suomea vain 1,5 vuotta, mutta hän puhuu ihailtavan selkeästi.
”Suomen kieltä ei ole helppo oppia, mutta meillä on paras koulutus ja parhaat opettajat. Kun tulin Laajasalon opistoon, suomen kielen osaamiseni oli nolla. Olen ylpeä, että nyt osaan suomea hyvin”, Hassem kertoo.
Kansanopistoissa oppimisympäristö on yhteisöllinen. Suomea opiskellaan paikan päällä kasvokkain eikä etänä verkossa. Ryhmän tuki helpottaa oppimista.
”Meidän opettajamme ovat niin hyviä, samoin kouluympäristö ja opiskelijaryhmät. Kaikki auttavat toisiaan.”
Kansanopiston kieliopinnot muuttivat Hassemin elämän. Aluksi vaikealta tuntunut suomi on nyt pala palalta paremmin hallussa. Oma toimijuus on vahvistunut ja Hassem uskaltaa haaveilla jatko-opinnoista korkeakoulussa. Hän unelmoi sähkö- ja automaatioinsinöörin opinnoista ammattikorkeakoulussa. ”Opintojen jälkeen haluan työllistyä sähköalalle. Kunhan kielitaitoni vielä kohentuu, se on mahdollista.”
Kielitaito juurruttaa osaksi yhteiskuntaa
Turkista kotoisin oleva Ozan Arikan opiskelee suomea joka päivä. Englanti olisi hänelle huomattavasti helpompaa, mutta Arikan puhuu päättäväisesti suomea. Ja se on kannattanut: hän on saanut suomalaisia ystäviä. Lisäksi jutustelu suomalaisten appivanhempien kanssa sujuu.
Arikan näkee kielitaidon olennaisena yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Kun osaa suomea, pääsee yhteiskunnan jäseneksi, voi vaikuttaa, saada ystäviä ja olla aktiivinen. Lisäksi kulttuuri avautuu syvällisemmin, kun ymmärtää, mistä puhutaan.
”Kielitaito auttaa tulemaan osaksi yhteiskuntaa. Katson uutisia ja kuuntelen radiota, koska haluan tietää, mitä Suomessa tapahtuu. Samalla opin, miltä suomalaisista tuntuu, mitä he ajattelevat ja mistä he tykkäävät”, Arikan sanoo.
Mustafe Abdi Hassem on samaa mieltä. Hänen mielestään elämästä tulee helpompaa, kun oppii uuden kotimaansa kielen.
”Ilman kielitaitoa kaikkia asiat ovat vaikeita ja olet aina ulkopuolinen. Kun opit suomea, voit osallistua työelämään ja keskustella ihmisten kanssa”, Hassem toteaa.
Ozan Arikanilla on pitkä kokemus henkilöstöhallinnon työtehtävistä ja maisterin tutkinto hr-opinnoista. Nyt hän suunnittelee uutta uraa.
”Haluaisin koodariksi. Aion hakea Metropolia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan.”
Työpaikoilla toivotaan suomen osaamista
Laajasalossa suomea opiskelleet ovat huomanneet, että työpaikoilla arvostetaan ja suorastaan toivotaan suomen osaamista.
Ukrainasta tullut Svitlana Boscaneanu menetti yhden työpaikan, koska ei osannut tarpeeksi hyvin suomea.
”Kysyin, voinko puhua työpaikalla englantia. Työnantaja sanoi, että jos en pysty puhumaan suomea, perutaan työhaastattelu.”
Boscaneanu sisuuntui ja opiskeli lisää. Kun kielitaito kansanopistossa kohentui, Svitlana puhui suomea entistä rohkeammin.
”Enää en pelkää puhua suomea. Uskallan jutella vieraiden kanssa puhelimessa ja kaupassa.”
Svitlana haaveilee kirjanpitäjän opinnoista ja omasta yrityksestä. Unelmat lisäävät motivaatiota kielen oppimiseen.
”Jos sinulla ei ole suunnitelmia, et opi kieltä, koska et tiedä, miksi sitä opiskelet. Minä tiedän, miksi minun pitää opiskella suomea.”
