Kansanopistossa opiskelleet saavat rohkean kielitaidon – ”Olen ylpeä, että nyt osaan suomea hyvin”

ep-lintu

Kansanopistojen laadukas kielikoulutus vahvistaa maahanmuuttajien omaa toimijuutta ja auttaa kiinnittymään osaksi yhteiskuntaa. Kansanopistoissa suomea opiskelleet puhuvat kieltä sujuvasti ja unelmoivat opiskelu- ja työpaikoista.

Videolla Ozan Arikan, Svitlana Boscaneanu ja Mustafe Abdi Hassem kertovat, miten kansanopistojen kielikoulutus on muuttanut heidän elämänsä. Suomeksi, totta kai.

Laajasalon opiston suomen kielen koulutus on ollut käännekohta Mustafe Abdi Hassemin elämässä. Somaliasta muuttanut Hassem on ehtinyt opiskella suomea vain 1,5 vuotta, mutta hän puhuu ihailtavan selkeästi.

”Suomen kieltä ei ole helppo oppia, mutta meillä on paras koulutus ja parhaat opettajat. Kun tulin Laajasalon opistoon, suomen kielen osaamiseni oli nolla. Olen ylpeä, että nyt osaan suomea hyvin”, Hassem kertoo.

Kansanopistoissa oppimisympäristö on yhteisöllinen. Suomea opiskellaan paikan päällä kasvokkain eikä etänä verkossa. Ryhmän tuki helpottaa oppimista.

”Meidän opettajamme ovat niin hyviä, samoin kouluympäristö ja opiskelijaryhmät. Kaikki auttavat toisiaan.”

Kansanopiston kieliopinnot muuttivat Hassemin elämän. Aluksi vaikealta tuntunut suomi on nyt pala palalta paremmin hallussa. Oma toimijuus on vahvistunut ja Hassem uskaltaa haaveilla jatko-opinnoista korkeakoulussa. Hän unelmoi sähkö- ja automaatioinsinöörin opinnoista ammattikorkeakoulussa. ”Opintojen jälkeen haluan työllistyä sähköalalle. Kunhan kielitaitoni vielä kohentuu, se on mahdollista.”

Kielitaito juurruttaa osaksi yhteiskuntaa

Turkista kotoisin oleva Ozan Arikan opiskelee suomea joka päivä. Englanti olisi hänelle huomattavasti helpompaa, mutta Arikan puhuu päättäväisesti suomea. Ja se on kannattanut: hän on saanut suomalaisia ystäviä. Lisäksi jutustelu suomalaisten appivanhempien kanssa sujuu.

Arikan näkee kielitaidon olennaisena yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Kun osaa suomea, pääsee yhteiskunnan jäseneksi, voi vaikuttaa, saada ystäviä ja olla aktiivinen. Lisäksi kulttuuri avautuu syvällisemmin, kun ymmärtää, mistä puhutaan.

”Kielitaito auttaa tulemaan osaksi yhteiskuntaa. Katson uutisia ja kuuntelen radiota, koska haluan tietää, mitä Suomessa tapahtuu. Samalla opin, miltä suomalaisista tuntuu, mitä he ajattelevat ja mistä he tykkäävät”, Arikan sanoo.

Mustafe Abdi Hassem on samaa mieltä. Hänen mielestään elämästä tulee helpompaa, kun oppii uuden kotimaansa kielen.

”Ilman kielitaitoa kaikkia asiat ovat vaikeita ja olet aina ulkopuolinen. Kun opit suomea, voit osallistua työelämään ja keskustella ihmisten kanssa”, Hassem toteaa.

Ozan Arikanilla on pitkä kokemus henkilöstöhallinnon työtehtävistä ja maisterin tutkinto hr-opinnoista. Nyt hän suunnittelee uutta uraa.

”Haluaisin koodariksi. Aion hakea Metropolia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan.”

Työpaikoilla toivotaan suomen osaamista

Laajasalossa suomea opiskelleet ovat huomanneet, että työpaikoilla arvostetaan ja suorastaan toivotaan suomen osaamista.

Ukrainasta tullut Svitlana Boscaneanu menetti yhden työpaikan, koska ei osannut tarpeeksi hyvin suomea.

”Kysyin, voinko puhua työpaikalla englantia. Työnantaja sanoi, että jos en pysty puhumaan suomea, perutaan työhaastattelu.”

Boscaneanu sisuuntui ja opiskeli lisää. Kun kielitaito kansanopistossa kohentui, Svitlana puhui suomea entistä rohkeammin.

”Enää en pelkää puhua suomea. Uskallan jutella vieraiden kanssa puhelimessa ja kaupassa.”

Svitlana haaveilee kirjanpitäjän opinnoista ja omasta yrityksestä. Unelmat lisäävät motivaatiota kielen oppimiseen.

”Jos sinulla ei ole suunnitelmia, et opi kieltä, koska et tiedä, miksi sitä opiskelet. Minä tiedän, miksi minun pitää opiskella suomea.”

Jaa sivu

Helena Ahonen, Jukka Vihriälä ja Tytti Pantsar kunniamerkin luovutustilaisuudessa.

Jukka Vihriälästä Suomen Kansanopistoyhdistyksen kunniajäsen

Suomen Kansanopistoyhdistys on nimennyt valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälän kunniajäsenekseen vuosikokouksessaan Helsingissä keskiviikkona 23.9.2020. Kunniajäseneksi nimeäminen on erityinen ja harvinainen kunnianosoitus kansanopistoliikkeessä. Aiemmin nimettyjen 12 kunniajäsenen joukossa on mm. entisiä ministereitä, professoreita ja rehtoreita. Vihriälää kiitettiin kansanopistojen puolestapuhujana eduskunnassa, ministeriöissä ja kuntakentällä.

Toive Tynjälä vaimonsa kanssa ansiomerkin luovutustilaisuudessa.

Toive Tynjälälle Suomen Kansanopistoyhdistyksen ansiomerkki

25 vuotta Etelä-Pohjanmaan Opiston luottamustehtävissä vaikuttanut sosiaalineuvos Toive Tynjälä on palkittu Suomen Kansanopistoyhdistyksen ansiomerkillä. Suomen Kansanopistoyhdistys myöntää ansiomerkkejä kansanopistotyössä ansioituneille opistohallinnon jäsenille. Kansanopistot voivat tällä tavoin muistaa ja kiittää sekä omia työntekijöitään että luottamushenkilöitään. Ansiomerkki luovutettiin Tynjälälle Etelä-Pohjanmaan Opistoa ylläpitävän Korpisaaren säätiön hallituksen kokouksessa 1.9.2020.

Oletko kyllästynyt – mahtavaa! Avoimen iltamat webinaarina 18.8.2020

Mistä tietää että on muutoksen aika? Työpsykologi Liisa Uusitalo-Arola sanoo, että vankka tahto ja omien tunteiden ja ajatusten tiedostaminen on tärkeää. Pitää tietää mitä haluaa muuttaa ja miksi. Korona on tuonut uusia tuulia ja muutoksia myös avoimen iltamiin. Tänä vuonna perinteiset avoimen iltamat järjestetään poikkeuksellisesti webinaarina 18.8.2020.

Kirjoittajalinjan opettajat Marko ja Tiina Hautala.

Kirjoittajalinja palaa juurilleen – sanataideohjaajakoulutus osaksi opetusta

Etelä-Pohjanmaan Opistolla yli 20 vuotta toiminut kirjoittajakoulu keskittyy ensi lukuvuonna luovaan kirjoittamiseen ja sanataiteeseen. Lukuvuoden mittaisella kansanopistolinjalla on mahdollista suorittaa sanataideohjaajakoulutus ja muita luovan kirjoittamisen yliopisto-opintoja. Opetus toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston avoimen yliopiston kanssa.

Opiston vanha päärakennus.

Haemme varhaiskasvatuksen opettajaa

Etelä-Pohjanmaan Opisto hakee varhaiskasvatuksen opettajaa, joka sijoittuu syyslukukaudeksi 2020 opiston lastenohjaajien ammatilliseen koulutukseen ja vuodenvaihteesta lähtien opiston uuden maaseutuhenkisen opetuspäiväkodin varhaiskasvatuksen opettajaksi.

alt=””.

Alueelliset nuorisotyöpäivät opistolla 13.-14.8.2020

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sekä Etelä-Pohjanmaan Opisto järjestävät Alueelliset nuorisotyöpäivät 13.-14.8.2020 Etelä-Pohjanmaan Opistolla. Päivien teema on ”Lupa hyvään – Elämänmakuista myönteistä realismia ja eettistä pohdintaa.” Puhujina mm. toimittaja Susanna Laine, nuorisotyöntekijä Julianna Brandt, valokuvaaja/muusikko Mika Nuorva, tutkija Tomi Kiilakoski ja nettipoliisi Pyry Luomala.

alt=””.

Etelä-Pohjanmaan Opistolta valmistuneet

Kevään 2020 valmistuneiden nimet on julkaistu. Listoilla ovat kaikki Etelä-Pohjanmaan Opistolla ammatillisen tutkinnon suorittaneet, joiden nimien luovutukseen on lupa. Lämpimästi onnea kaikille valmistuneille sekä menestystä ja iloa tulevaisuuteen!

Ruutukaappaus opiston etäkevätjuhlasta.

Lukuvuosi päättyi etäkevätjuhlaan

Etelä-Pohjanmaan Opiston kevätjuhla järjestettiin 29.5.2020 etäkevätjuhlana Zoomin välityksellä. Juhlan järjestelyistä ja ohjelmasta vastasivat kulttuurilinjojen opettajat ja opiskelijat yhdessä muiden opistolaisten kanssa.

alt=””.

Opiston toimisto suljettuna 21.-22.5.2020

Opiston toimisto ja puhelinvaihde ovat suljettuina helatorstaina ja perjantaina 22.5.2020. Tavoitat meidät jälleen maanantaina 25.5.2020.

Opiston vanha päärakennus.

60 maksutonta opiskelupaikkaa elokuussa alkaville opintolinjoille

Etelä-Pohjanmaan Opisto on saanut Opetushallitukselta valtionavustuksen Tehdään tulevaisuus yhdessä -hankkeelle, jonka avulla tietyillä opintolinjoilla opiskelu on maksutonta 60 opiskelijalle koko syyslukukauden ajan. Maksuton koulutus on tarkoitettu erityisesti työttömien, työttömyysuhan alaisten ja työvoiman ulkopuolella olevien aikuisten perustaitojen kehittämiseen. Haku koulutuksiin on käynnissä 31.7.2020 saakka.