SeAMKin ja Etelä-Pohjanmaan Opiston yhteistyö tarjoaa hyväksi luettavia korkeakouluopintoja sote-linjan opiskelijoille

ep-lintu

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan Opisto ovat tehneet vuodesta 2017 lähtien yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan opinnoissa. Yhteistyö on alkanut opiston kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon ja SeAMKin sosionomitutkinnon sisältöjä vertaamalla. Yhteistyö on nyt laajentunut koskemaan myös opiston sosiaali- ja terveysalan (Sote) opintolinjaa. Yhteistyöopinnot ovat SeAMKin avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Kokonaisuus koostuu yhteisesti sovituista opintojaksoista, jotka on mahdollisuus hyväksi lukea, jos opiskelija saa opiskelupaikan SeAMKista.


– Yhteistyön laajentaminen muihinkin kuin sosionomitutkintoon on parasta aikaa keskustelussa, osaamisalajohtaja Päivi Rinne SeAMKista kertoo.

Julia Pohjola aloitti tammikuussa SeAMKissa sosionomiopinnot Etelä-Pohjanmaan Opiston opintojen jälkeen.


Opiskelijat ovat hyödyntäneet opiston tarjoamia AMK-opintoja

Useat Etelä-Pohjanmaan Opiston opiskelijat ovat hyödyntäneet sosiaali- ja terveysalan AMK-opintoja tähtäimessään jatkaa tutkinto-opiskelijaksi korkeakoulussa. Ilmajoelta kotoisin oleva Siiri-Viivi Koukkari opiskelee SeAMKissa terveydenhoitajaksi opistolla vietetyn vuoden jälkeen.

– Lukiossa urahaaveeni vaihtelivat laidasta laitaan, mutta abivuonna varmistuin sote-alasta. Ensimmäisessä yhteishaussa jäin varasijoille ja silloin hain vain sosiaalialalle. Yhteishaun jälkeen aloin harkita myös terveysalaa ja halusin saada selkoa siitä, että kumpi olisi minun juttuni. Tavoitteenani oli myös parantaa ja edesauttaa mahdollisuuksiani päästä korkeakouluun, joten päätin hakea Etelä-Pohjanmaan Opiston sote-opintolinjalle. Sote-opintolinjasta sain tietää lukiossamme vierailleen opiston työntekijän sekä sosiaalisen median kautta, Koukkari kertoo.

Opistolla Koukkari sai kosketuksen AMK-opintoihin, ja suoritetuista opinnoista on ollut paljon hyötyä tutkinto-opintoihin.

– Opistolla saimme opiskella SeAMKin avoimen AMK:n kautta kaikille yhteisiä perusopintoja, jotka sain hyväksi luetuiksi tutkinto-opiskelijaksi päästyäni. Sain myös hyväksiluettua muun muassa ensiapukurssin sekä Ikä ystäväksi -koulutuksen, jonka pystyin liittämään vapaasti valittaviin opintoihin. Hyväksilukujen ansiosta pystyin opiskelemaan muita kursseja sillä aikaa, kun muut luokkalaiset olivat esimerkiksi ensiavun tunneilla. Hyötyä on ollut myös siitä, että Moodlen, Pepin ja lähdeviittauksien käytöt tulivat tutuiksi eikä niiden käyttöä tarvinnut opetella varsinaisissa opinnoissani, Koukkari kertoo.

Siiri-Viivi Koukkarin Etelä-Pohjanmaan Opistossa suorittamia opintoja luettiin hyväksi aloitettuaan opinnot SeAMKissa.


Isojokelainen Aleksi Perkiö ja Kauhajoelta kotoisin oleva Julia Pohjola saivat Etelä-Pohjanmaan Opistojen opintojen jälkeen opiskelupaikan SeAMKin sosionomikoulutuksessa. Pohjola kiittelee, että opiston tarjoamat mahdollisuudet valmensivat hyvin korkeakouluopintoja kohti.

– Pystyin niin sanotusti aloittamaan sosionomiopinnot, vaikka en koulupaikkaa kevään yhteishaussa saanutkaan. Sain suorittaa sosiaalialan kursseja SeAMKista ja lisäksi opiskelin Vaasan ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan kursseja. Opiston omilla kursseilla opin paljon itsestäni ja yhteiskunnallisista asioista, jotka auttavat minua varmasti tulevissa opinnoissa ja mahdollisesti myös työssä”, Pohjola kertoo.

Aleksi Perkiölle opistoaika vahvisti myös opintojen suunnan. Sairaanhoitajaopintoihin hakenut mies käänsi katseensa sosionomikoulutuksen suuntaan.

– Sain opistossa paljon infoa siitä, millaisia sote-alan opinnot ovat ja huomasin, että sosionomiopinnot voisivat sopia minulle paremmin kuin sairaanhoitajan opinnot. Opistovuoden aikana tein paljon SeAMKin avoimen AMK:n kursseja, joita olen saanut nyt hyväksiluettua. Hyödyllisin kurssi oli pääsykoevalmennuskurssi, joka auttoi suuresti pääsykokeeseen valmistautumisessa. Ilman sitä en olisi ehkä päässyt ammattikorkeaan tänä vuonna, Perkiö sanoo.

 


Teksti: Tuomas Rauhala / SeAMK

Jaa sivu

artikkeli-kansanopistot-opiskelijatyytyvaisyys

Etelä-Pohjanmaan Opistoon ennätysmäärä hakijoita yhteishaussa

Etelä-Pohjanmaan Opistoon oli ennätysmäärä hakijoita toisen asteen yhteishaussa, joka päättyi tiistaina. Hakijoita oli kaikkiaan 212, joista ensisijaisia 71. Opistoon oli kolme hakukohdetta kahdelle kampukselle. Kasvatus- ja ohjausalalle haki kaikkiaan 118, tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen 54 ja opistovuosi-koulutukseen 40. Ilmajoen kampukselle haki kaikkiaan 140, heistä 49 asetti Opiston ykkösvaihtoehdoksi. Vastaavasti Kauhajoen kampukselle haki kaikkiaan 72 ja heistä

immu_ilmen_web

Järjestäytyneen rikollisuuden syövereistä lainkuuliaiseen ja raittiiseen elämään – Mika ”Immu” Ilménin yleisöluento 3.4.

Entinen rikollispomo Mika ”Immu” Ilmén vierailee Etelä-Pohjanmaan Opistolla torstaina 3.4.2025. Kaikille avoimella yleisöluennolla hän kertoo rankasta menneisyydestään ja valinnoista, jotka johtivat aikoinaan rikollisille poluille. Entinen rikollinen elää nykyään raitista, lainkuuliaista elämää ja käy mediatyönsä lisäksi mm. kouluissa puhumassa nuorille menneisyydestään sekä raffista polustaan, tavoitteenaan estää nuoria tekemästä samoja virheitä. Immu Ilmén kertoo rehellisesti minkälaista elämä

kansanopistot_sokka_hankkeen_tulokset

Valitse kansanopisto! Saat laadukkaan koulutuksen, huikean ryhmähengen ja opettajien tuen

Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa keskiarvoa paremmat arvosanat. Lisäksi kansanopistojen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin. Tästä on kysymys: – Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar toteaa. Myös opiskelijat

Untitled design - 2

Tanssi- ja teatterilinja pomputtaa Keltaisen pallon Seinäjoen kaupunginteatteriin 

Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Seinäjoen kaupunginteatterin yhteistyö saa jatkoa keväällä 2025, kun opiston tanssi- ja teatterilinja esittää Elissa-näyttämöllä Tuomas Timosen näytelmän Keltainen pallo. Teos käsittelee erilaisia rooleja, joihin ihminen elämänsä aikana sitoutuu tai samaistuu.   Päätähtinä nähdään Etelä-Pohjanmaan Opiston tanssi- ja teatterilinjan opiskelijoita. Ohjaaja Salla Virkkala korostaa, että yhteistyö Seinäjoen kaupunginteatterin kanssa on opiskelijoille hieno ja

epo_kauhajoen_kampus

Kauhajoen kampus muuttaa keskustaan

Etelä-Pohjanmaan Opiston Kauhajoen kampus muuttaa Järvikyläntieltä Kauhajoen keskustaan entiseen koti- ja laitostalousoppilaitoksen kiinteistöön eli ns. soppakouluun elokuun alussa. Kiinteistön omistajan kanssa on sovittu yhden lukuvuoden 2025–2026 kestävästä vuokrasopimuksesta. Opisto saa käyttöönsä kuusi luokkatilaa, pienryhmätilan, keittiön ja ravintolan, toimiston ja muut henkilöstön tilat sekä majoitustilat noin 40 opiskelijalle. Majoitustilat varataan ensi sijassa oppivelvollisille sekä opiston muille

IMG_4341_web

Sisua ja syräntä pilotoi taideakatemiaa maakuntaan – Tulevan nuorisomusikaalin ohjaajana Jussi Lukács

Etelä-Pohjanmaan Opiston taidekasvatusprojekti pyrkii lisäämään taiteen ja kulttuurin opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia nuorille. Mukana on lukuisia alueen oppilaitoksia ja taide- ja kulttuurialan toimijoita. Päämääränä on jalostaa yhteistyö urheiluakatemian kaltaiseksi taideakatemiaksi. Kaksivuotinen projekti huipentuu keväällä 2026 Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä nähtävään nuorisomusikaaliin, jonka ohjaajana toimii Jussi Lukács. Useissa musikaaliproduktioissa mukana ollut näyttelijä ja muusikko Jussi Lukács kokee

Etelä-Pohjanmaan Opisto, TUVA -koulutus

Haku lukuvuoden 2025-2026 opintoihin käynnistyy 18. helmikuuta

Olemme mukana kevään toisen asteen yhteishaussa 18.2.-18.3.2025. Yhteishaun kautta voit hakea TUVA- ja Opistovuosi-koulutuksiin sekä kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon, josta valmistuu lastenohjaajaksi tai nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Yhteishaussa mukana olevat koulutukset Ilmajoella ja Kauhajoella: Myös haku ensi lukuvuoden kansanopistolinjoille, monimuoto- ja maahanmuuttajakoulutuksiin käynnistyy 18.2.2025. Tutustu koulutuksiimme ja hae mukaan!

kauhajoen_kampus

Kahden kampuksen Etelä-Pohjanmaan Opisto aloitti toimintansa

Etelä-Pohjanmaan Opiston Kauhajoen kampus aloitti toimintansa 1.1.2025, kun Kauhajoen opisto liittyi Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden alussa. Jatkossa Etelä-Pohjanmaan Opisto järjestää koulutusta kahdella kampuksella Ilmajoella ja Kauhajoella. Uusia opiskelijoita ja ryhmiä on aloittanut kummallakin kampuksella, ja opiskelijamäärä on yhteensä lähes 600. Syksystä 2025 alkaen Kauhajoella alkaa myös nuoriso- ja yhteisöohjaajien ammatillinen koulutus, kun kasvatus- ja ohjausalan perustutkintokoulutus

Processed with VSCO with g3 preset

Kyösti Nyyssölä Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtajaksi

Filosofian lisensiaatti Kyösti Nyyssölä on valittu Suomen Kansanopistoyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027 yhdistyksen syyskokouksessa 9.10.2024. Nyyssölä on ollut Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtori vuodesta 2007 lähtien ja toiminut tätä ennen lukion rehtorina ja sivistystoimen johtajana. Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2020. Puheenjohtajakaudellaan Nyyssölä haluaa vahvistaa kansanopistojen kykyä vastata opiskelijoiden ja ympärillä olevan yhteiskunnan tarpeisiin ja

kansanopistot_sokka_hankkeen_tulokset_step_koulutus_likat3

Hyviä tuloksia ja selkeitä onnistumisia – Näin Sokka-hanke täytti tavoitteensa

Enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toimivia työkaluja oppilaitosten arkeen. Onnistunut yhteistyö 15 kansanopiston kesken. Tehty! Sokka-hankkeen loppusuoralla kelpaa hymyillä, koska tavoitteet ovat täyttyneet. Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus eli Sokka-hanke on edistänyt opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointijohtamista kansanopistoissa. Todella hienosti onnistuttiin esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteessa. – Erityisen hyvää oli opiskelijoiden omat kokemukset siitä,