Kansanopistossa opiskelleet saavat rohkean kielitaidon – ”Olen ylpeä, että nyt osaan suomea hyvin”

ep-lintu

Kansanopistojen laadukas kielikoulutus vahvistaa maahanmuuttajien omaa toimijuutta ja auttaa kiinnittymään osaksi yhteiskuntaa. Kansanopistoissa suomea opiskelleet puhuvat kieltä sujuvasti ja unelmoivat opiskelu- ja työpaikoista.

Videolla Ozan Arikan, Svitlana Boscaneanu ja Mustafe Abdi Hassem kertovat, miten kansanopistojen kielikoulutus on muuttanut heidän elämänsä. Suomeksi, totta kai.

Laajasalon opiston suomen kielen koulutus on ollut käännekohta Mustafe Abdi Hassemin elämässä. Somaliasta muuttanut Hassem on ehtinyt opiskella suomea vain 1,5 vuotta, mutta hän puhuu ihailtavan selkeästi.

”Suomen kieltä ei ole helppo oppia, mutta meillä on paras koulutus ja parhaat opettajat. Kun tulin Laajasalon opistoon, suomen kielen osaamiseni oli nolla. Olen ylpeä, että nyt osaan suomea hyvin”, Hassem kertoo.

Kansanopistoissa oppimisympäristö on yhteisöllinen. Suomea opiskellaan paikan päällä kasvokkain eikä etänä verkossa. Ryhmän tuki helpottaa oppimista.

”Meidän opettajamme ovat niin hyviä, samoin kouluympäristö ja opiskelijaryhmät. Kaikki auttavat toisiaan.”

Kansanopiston kieliopinnot muuttivat Hassemin elämän. Aluksi vaikealta tuntunut suomi on nyt pala palalta paremmin hallussa. Oma toimijuus on vahvistunut ja Hassem uskaltaa haaveilla jatko-opinnoista korkeakoulussa. Hän unelmoi sähkö- ja automaatioinsinöörin opinnoista ammattikorkeakoulussa. ”Opintojen jälkeen haluan työllistyä sähköalalle. Kunhan kielitaitoni vielä kohentuu, se on mahdollista.”

Kielitaito juurruttaa osaksi yhteiskuntaa

Turkista kotoisin oleva Ozan Arikan opiskelee suomea joka päivä. Englanti olisi hänelle huomattavasti helpompaa, mutta Arikan puhuu päättäväisesti suomea. Ja se on kannattanut: hän on saanut suomalaisia ystäviä. Lisäksi jutustelu suomalaisten appivanhempien kanssa sujuu.

Arikan näkee kielitaidon olennaisena yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Kun osaa suomea, pääsee yhteiskunnan jäseneksi, voi vaikuttaa, saada ystäviä ja olla aktiivinen. Lisäksi kulttuuri avautuu syvällisemmin, kun ymmärtää, mistä puhutaan.

”Kielitaito auttaa tulemaan osaksi yhteiskuntaa. Katson uutisia ja kuuntelen radiota, koska haluan tietää, mitä Suomessa tapahtuu. Samalla opin, miltä suomalaisista tuntuu, mitä he ajattelevat ja mistä he tykkäävät”, Arikan sanoo.

Mustafe Abdi Hassem on samaa mieltä. Hänen mielestään elämästä tulee helpompaa, kun oppii uuden kotimaansa kielen.

”Ilman kielitaitoa kaikkia asiat ovat vaikeita ja olet aina ulkopuolinen. Kun opit suomea, voit osallistua työelämään ja keskustella ihmisten kanssa”, Hassem toteaa.

Ozan Arikanilla on pitkä kokemus henkilöstöhallinnon työtehtävistä ja maisterin tutkinto hr-opinnoista. Nyt hän suunnittelee uutta uraa.

”Haluaisin koodariksi. Aion hakea Metropolia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan.”

Työpaikoilla toivotaan suomen osaamista

Laajasalossa suomea opiskelleet ovat huomanneet, että työpaikoilla arvostetaan ja suorastaan toivotaan suomen osaamista.

Ukrainasta tullut Svitlana Boscaneanu menetti yhden työpaikan, koska ei osannut tarpeeksi hyvin suomea.

”Kysyin, voinko puhua työpaikalla englantia. Työnantaja sanoi, että jos en pysty puhumaan suomea, perutaan työhaastattelu.”

Boscaneanu sisuuntui ja opiskeli lisää. Kun kielitaito kansanopistossa kohentui, Svitlana puhui suomea entistä rohkeammin.

”Enää en pelkää puhua suomea. Uskallan jutella vieraiden kanssa puhelimessa ja kaupassa.”

Svitlana haaveilee kirjanpitäjän opinnoista ja omasta yrityksestä. Unelmat lisäävät motivaatiota kielen oppimiseen.

”Jos sinulla ei ole suunnitelmia, et opi kieltä, koska et tiedä, miksi sitä opiskelet. Minä tiedän, miksi minun pitää opiskella suomea.”

Jaa sivu

Haemme työntekijöitä päiväkoti Pääskysaareen

Päiväkoti Pääskysaari hakee kokoaikatyöhön varhaiskasvatuksenopettajaa tai sosionomia sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Pääskysaari on Korpisaaren Säätiön ylläpitämä yksityinen päiväkoti Ilmajoella. Uusi hirsinen päiväkoti toimii myös opetuspäiväkotina Etelä-Pohjanmaan Opiston lastenohjaajaopiskelijoille. Kasvatuksessa painotamme maaseutuhenkisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kansainvälisyyttä. Arvostamme aktiivisuutta, sosiaalisia taitoja ja sitoutumista päiväkodin arvoihin. Lisätietoja antaa päiväkodin johtaja Niina Ojala (050 562 4952 tai niina.ojala@epopisto.fi). Haku päättyy 28.11.2022 ja

Anne Vihelä_Tomi Lähdesmäki_MäSäDuo

Opiston 130-vuotisjuhlapuheissa korostui sivistyksen merkitys

Edeltä sovittuna aikana marraskuun 7. päivänä 1892 pidettiin opiston alkajaistilaisuus. Opettajat olivat jo paikalla, muut paitsi veistonopettaja, joka saattoi saapua vasta joulun jälkeen. Näin kirjoitetaan Etelä-Pohjanmaan Opiston alkuhetkistä vuonna 1992 julkaistussa opiston 100-vuotishistoriikissä. Samaan tapaan edeltä sovittuna aikana marraskuun 7. päivänä kuluvaa vuotta 2022 pidettiin opiston 130-vuotisjuhlatilaisuus. Opettajat olivat paikalla, tosin edelleen ilman veistonopettajaa, mutta

Isänpäivälounas 13.11.2022

Muista isää tai vaaria opiston oman keittiön herkuilla! Kokoa perhe ja sukulaiset saman pöydän ääreen ja tule nauttimaan Ravintola Katajanmarjan perinteisestä isänpäivän buffetista. Noutopöytä katettuna sunnuntaina 13.11. klo 11.30-14.00. Noutopöydästä: Possunfile, tilliperunat, pippurikastike, kasvisgratiini, savulohi, salaatti- ja leipäpöytä, juomat.Jälkiruokana kahvi ja täytekakku. Hinta 25,00 €, lapset 5-12 v. 12,50 € (alle 5 v. maksutta). Varaukset

Haemme työntekijää sotetalli-hankkeeseen

Sotetallihanke etsii hanketyöntekijää. Hanke on yritysryhmän kehittämishanke, jota Etelä-Pohjanmaan Opisto/Korpisaaren säätiö hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan tallin eli sotetallin konseptia ja sen mukaista kriteeristöä monialaisessa yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Arvostamme hakijan soveltuvaa korkeakoulututkintoa (amk) hanketyön osaamista hevosavusteisten hyvinvointipalveluiden tuntemusta ymmärrystä yrittäjyydestä ja yrittäjämäistä asennetta taitoa rakentaa verkostoja ja ylläpitää

koto5

Opisto järjestää ukrainalaisille kotoutumiskoulutusta

Osana maahanmuuttajille tarjottavaa koulutusta järjestetään opistolla suomen kielen ja kulttuurin opetusta ukrainalaisille opiskelijoille. Opiskelu on päätoimista ja se sisältää suomen kielen alkeiden opiskelua, suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tutustumista. Lisäksi opintoihin kuluu henkilökohtaista ohjausta sekä tutustumista suomalaiseen työelämään. Asuminen, ruokailu ja opiskelu ovat maksuttomia. Hakemuksia otetaan vastaan ympäri vuoden. Lyhyen, vapaamuotoisen hakemuksen ja yhteystiedot voi lähettää

Avajaisilta_opiston piha15.8.2022

Läsnäolo, yhteisöllisyys ja kohtaaminen korostuivat lukuvuoden avajaispäivänä

Etelä-Pohjanmaan Opiston 131. lukuvuoden avajaisia vietettiin maanantaina 15.8. Koronapandemian takia koko opiston väen yhteisiä avajaisia on vietetty edellisen kerran vuonna 2019, ja rehtori Kyösti Nyyssölä korostikin tervetulopuheessaan erityisesti yhdessäolon merkitystä alkaneen opistovuoden aikana. – Tämä on läsnäolon vuosi. Ja kansanopistovuosi on aina elämysten ja kokemusten vuosi. Juuri alkaneen lukuvuoden aikana opiskelijat pääsevät myös mukaan juhlahumuun,

artikkeli-kansanopistot-opiskelijatyytyvaisyys

Kansanopisto-opinnot arvioitiin jälleen kerran laadukkaiksi ja vaikuttaviksi

Suomen Kansanopistoyhdistys on toteuttanut vuotuisen palaute- ja vaikuttavuuskyselyn kansanopisto-opiskelijoille. Kyselyn perusteella kansanopistojen opiskelijat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä opintoihinsa. Tulokset kertovat kansanopistojen laadukkaasta opetustyöstä, riittävästä opiskelijan ohjauksesta sekä hyvästä ryhmähengestä.   Kyselyyn vastasi yhteensä 491 opiskelijaa 9 kansanopistosta. Kyselyyn vastanneista 66 % oli naisia ja 31 % miehiä. Kysely koski lukuvuotta 2021–2022.  Kyselyn tulosten perusteella kansanopistoissa

juhlavuosi

Etelä-Pohjanmaan Opisto juhlii 130-vuotista taivaltaan

Etelä-Pohjanmaan Opisto täyttää 130 vuotta marraskuussa. Opisto valmistautuu juhlalukuvuoteen usealla eri tapahtumalla, näytelmällä ja juhlalogolla. Myös opiston uusi strategia lähivuosille on kuvitettu juhlan hengessä. Eteläpohjalaisten kansanopisto Ilmajoella on yksi maan vanhimmista peruskoulun jälkeisistä suomenkielisistä oppilaitoksista. Opiston perustivat aikanaan nuorisoseurojen ja Helsingin yliopiston Pohjalaisen osakunnan aktiivit. Avajaisia vietettiin 7.11.1892. Samana kalenteripäivänä, 7.11., on myös 130-vuotisjuhla ensi

artikkeli-haku-kaynnissa

Haku käynnissä lukuvuoden 2022-2023 koulutuksiin!

Haku on käynnissä kaikkiin elokuussa alkaviin Etelä-Pohjanmaan Opiston koulutuksiin. Tutustu koulutustarjontaamme ja hae mukaan viimeistään 31.7.2022!

artikkeli-valmistuneille

Etelä-Pohjanmaan Opistolta valmistuneet

Kevään 2022 valmistuneiden nimet on julkaistu. Nimilistalla ovat kaikki Etelä-Pohjanmaan Opistolla ammatillisen tutkinnon suorittaneet, joiden nimien luovutukseen on lupa. Lämpimästi onnea kaikille valmistuneille sekä menestystä ja iloa tulevaisuuteen!