Opistovuodesta vauhtia jatko-opintoihin

ep-lintu

Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja. 

Osalle Etelä-Pohjanmaan Opistoon tuleminen lukion jälkeen oli täysin harkittu päätös, osa teki päätöksensä vasta juuri ennen lukuvuoden alkamista.

– Olimme kuulleet tutuilta, että moni on päässyt opiston avulla kiinni jatko-opintoihin, Veera Suokas ja Marika Udelius kertovat.

Opisto oli lähes kaikille ennestään tuttu opinto-ohjaajan, kouluvierailun tai jonkun läheisen kautta.

– En vielä abivuonna ajatellut tulevani tänne opiskelemaan, mutta keväällä keskustelu opinto-ohjaajani kanssa sai minut vakuuttumaan opistosta ja sen opiskelutarjonnasta, Marika Udelius täsmentää.

Tukea opiskeluun

Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan jonkin avoimen yliopiston kautta, tuntui kansanopisto paremmalta vaihtoehdolta sen tarjoamien opiskelumahdollisuuksien ja ohjauksen kannalta. Lähes kaikilla linjoilla opetukseen sisältyy myös pääsykoevalmennus seuraavan kevään valintakokeisiin. Etuna on myös se, että opistovuoden jälkeen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy.

– Punnitsin muutaman kuukauden kestävän valmennuskurssin ja lukuvuoden mittaisen kansanopintolinjan välillä ja koin, että itselleni on enemmän hyötyä opiskella koko vuosi pääsykokeessa kysyttäviä asioita, kuin itsenäisesti kotona tai lyhyen ajan jollain yksittäisellä kurssilla, kauppatiedettä opiskellut Veera Suokas selventää.

– Vaikka opiskelu kansanopistossa on maksullista, saa siihen opintotuen, ja ainakin itse koin saavani enemmän vastinetta rahoille kuin opiskelemalla omatoimisesti avoimen yliopiston kautta. Toisille se voi sopia paremmin, mutta itse kaipasin enemmän tukea opintoihini, jatkaa liikuntatiedettä opiskellut Marika Udelius.

Jokainen haastatelluista suoritti lukuvuoden aikana avoimen yliopiston opintoja 50-60 opintopistettä, joka on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoihinkin verrattuna iso määrä. Jokaisen toiveena on pystyä hyödyntämään suoritetut opinnot jossain vaiheessa osaksi varsinaista korkeakoulututkintoa.

– Kursseja oli paljon ja aluksi syksyllä opiskelu tuntui raskaalta, kun kaikki oli muutenkin uutta. Opettaja ja opiskelukaverit auttoivat onneksi tsemppaamaan eteenpäin, Lotta Järvi kertoo.

– Kävin samaan aikaan kävin töissä, joten vapaa-aikaa ei ollut ollenkaan liikaa, Marika Udelius jatkaa.

Väylä yliopistoon

Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Tero Lepola pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla suoritettujen opintojen perusteella suoraan Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi lukemaan tietotekniikkaa.

– Tulin Ilmajoelle saakka tietotekniikan opintolinjan perässä, koska tämä oli ainoa kansanopisto, jossa pystyi opiskelemaan kyseistä ainetta. Myös sen tarjoama väylähakumahdollisuus haluamiini opintoihin houkutteli.

Lepola suoritti lukuvuoden aikana tietotekniikan perusopinnot ja lisäksi muita opintoja avoimessa yliopistossa yhteensä yli 60 opintopistettä. Nämä voi hyödyntää nyt suoraan tutkinnossa, kun varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat syksyllä.

– Omalla kohdallani opistovuosi auttoi siis ihan konkreettisesti eteenpäin jatko-opinnoissa.

Varmuus omasta alasta

Vuoden opiskelu kansanopistossa voi jouduttaa opiskelua jopa kaksi vuotta yliopistossa, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät. Toisille suoritetut opinnot tuovat lisäksi varmuuden omasta valinnasta suuntautua tietylle alalle.

– Opistovuoden aikana tuntui, että aloin ymmärtää opetettavia asioita oikeasti, enkä vain opetellut niitä ulkoa. Avoimen yliopiston kursseista sai hyvää itseluottamusta jatko-opintoihin, kun huomasi ja tiesi että soveltuu kyseiselle alalle. Sai varmuuden, että tämä on just se mun juttu ja mikä oikeasti kiinnostaa, Veera Suokas kiittelee.

Jaa sivu

artikkeli-kampusalue

Tule keskustelemaan! – Työpaja Ilmajoen tulevaisuudesta kotina 22.9.2021

Etelä-Pohjanmaan Opistolla järjestetään työpaja Ilmajoen tulevaisuudesta keskiviikkona 22.9. klo 14-18. Mukaan tarvitaan ihmisiä täydentämään keskustelua omalla asiantuntijuudellaan. Paikalla myös aiheen asiantuntijoita Etelä-Pohjanmaan liitosta, Sitrasta, Oikeusministeriöstä ja Siirtolaisinstituutista.

aritikkeli-iltamat2021

Mistä ilo ja into syntyvät? – Avoimen iltamat webinaarina 17.8.2021

Tänä vuonna Avoimen iltamissa pohditaan sitä mistä ilo ja into syntyvät. Onnistuminen, oppiminen ja omanarvontunto ovat Jaakko Heinimäen eväät hyvinvointiin. Koronatilanteen vuoksi tapahtuma järjestetään poikkeuksellisesti webinaarina tiistaina 17.8.2021.

Ilmailualan valmentava ja drone-koulutus alkaa Etelä-Pohjanmaan Opistossa

Ilmailuala elää suurta murrosta ja dronet valtaavat ilmatilaa. Alan säädökset uudistuvat ja julkinen ohjaus kasvaa. Etelä-Pohjanmaan Opistossa alkaa elokuussa lukuvuoden mittainen ilmailualan opintolinja, joka vastaa mainittuihin haasteisiin.

artikkeli-valmistuneille

Etelä-Pohjanmaan Opistolta valmistuneet

Kevään 2021 valmistuneiden nimet on julkaistu. Nimilistalla ovat kaikki Etelä-Pohjanmaan Opistolla ammatillisen tutkinnon suorittaneet, joiden nimien luovutukseen on lupa. Lämpimästi onnea kaikille valmistuneille sekä menestystä ja iloa tulevaisuuteen!

Koululinkin uudistus

Pohjalaisopiskelijoille perustetaan oma media – Ensimmäinen opiskelijatoimitus aloittaa Etelä-Pohjanmaan Opistolla

Etelä-Pohjanmaan Opisto perustaa opiskelijoille median ja senioreille digiakatemian yhteistyössä Ilkka-Pohjalaisen kanssa. Ensimmäinen opiskelijatoimitus aloittaa tulevana syksynä uudella verkkojournalismin opintolinjalla.

alueelliset-banneri

Alueelliset nuorisotyöpäivät opistolla 10.-11.8.2021

Alueelliset nuorisotyöpäivät Etelä-Pohjanmaan Opistolla 10.-11.8.2021 on peruttu. Aluehallintoviraston linjauksen mukaan lähitilaisuuksia ei voi järjestää vielä elokuussa, joten tämän takia tilaisuus joudutaan perumaan. Tavataan alueellisten nuorisotyöpäivien merkeissä elokuussa 2022!

artikkeli-kulttuurikilpi

Opisto palkittiin Etelä-Pohjanmaan lehtiseuran kulttuurikilvellä

Etelä-Pohjanmaan lehtiseura on myöntänyt kulttuurikilven Etelä-Pohjanmaan Opistolle. Tunnustus jaetaan eteläpohjalaisen kulttuurimiljöön hyväksi tehdystä työstä.

Taiteillija Marika KK opiston ravintolan näyttelytilassa.

Marika KK:n näyttely opiston ravintolassa 1.4.-29.7.2021

Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on nähtävillä kevään ja kesän ajan ilmajokisen kuvataiteilija ja taidemaalari Marika KK:n töitä. Suurteokset ”Uusia alkuja” ja ”Kajastus” ovat taitava yhdistelmä erilaisia maalaustekniikoita, värejä ja kalligrafiaa, jota Marika KK myös tekee työkseen. Teokset ovat nähtävillä Ravintola Katajanmarjassa 29.7.2021 saakka. Marika KK – Taiteilijan tervehdys Olen Marika KK, kuvataiteilija ja taidemaalari, Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta,

Opetuspäiväkodin ulko-ovi, tervetuloa Päiväkoti Pääskysaareen.

Opetuspäiväkoti Pääskysaari aloittaa toimintansa 3.5.2021

Korpisaaren Säätiön ylläpitämä Opetuspäiväkoti Pääskysaari aloittaa toimintansa maanantaina 3.5.2021. Päiväkoti toimii Ilmajoen kampusalueella uudessa hirsirakennuksessa. Kunta on alustavasti varautunut noin 30 lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen Pääskysaaressa. Varhaiskasvatuksen palvelusetelit tulevat perheiden haettaviksi pääsiäisen jälkeisellä viikolla.  Tarkemmat hakuohjeet päivitetään viikolla 14 Ilmajoen kunnan nettisivuille www.ilmajoki.fi ja Päiväkoti Pääskysaaren nettisivuille www.epopisto.fi/opetuspaivakoti. Kunta tekee päätöksen palvelusetelistä ja päivähoitopaikasta hakemuksen perusteella. Ennen

Pohjalaisia tänään -musiikkinäytelmän näyttelijöitä ja muusikoita ryhmäkuvassa.

Pohjalaisia tänään – perinteitä lempeästi mylläten

Kuka ottaa niskalenkin? Etelä-Pohjanmaan Opiston teatterin sekä esittävän taiteen opintolinjojen Pohjalaisia tänään -esitys perkaa pohjalaisuutta ja myllää vanhoja perinteitä lempeydellä sekä pilke silmäkulmassa. Uusi esitys on päällekirjoitus Artturi Järviluoman nimissä olevalle Pohjalaisia-näytelmälle vuodelta 1914. Esitykset toukokuun viimeisellä viikolla Seinäjoen kaupunginteatterin Elissa-studiossa. Kaisa on perinyt isältään painisalin ja sen mukana velvoittavat perinteet sekä suuret odotukset. Perinteisen painitreenauksen ohella Kaisa