SeAMKin ja Etelä-Pohjanmaan Opiston yhteistyö tarjoaa hyväksi luettavia korkeakouluopintoja sote-linjan opiskelijoille

ep-lintu

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan Opisto ovat tehneet vuodesta 2017 lähtien yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan opinnoissa. Yhteistyö on alkanut opiston kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon ja SeAMKin sosionomitutkinnon sisältöjä vertaamalla. Yhteistyö on nyt laajentunut koskemaan myös opiston sosiaali- ja terveysalan (Sote) opintolinjaa. Yhteistyöopinnot ovat SeAMKin avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Kokonaisuus koostuu yhteisesti sovituista opintojaksoista, jotka on mahdollisuus hyväksi lukea, jos opiskelija saa opiskelupaikan SeAMKista.


– Yhteistyön laajentaminen muihinkin kuin sosionomitutkintoon on parasta aikaa keskustelussa, osaamisalajohtaja Päivi Rinne SeAMKista kertoo.

Julia Pohjola aloitti tammikuussa SeAMKissa sosionomiopinnot Etelä-Pohjanmaan Opiston opintojen jälkeen.


Opiskelijat ovat hyödyntäneet opiston tarjoamia AMK-opintoja

Useat Etelä-Pohjanmaan Opiston opiskelijat ovat hyödyntäneet sosiaali- ja terveysalan AMK-opintoja tähtäimessään jatkaa tutkinto-opiskelijaksi korkeakoulussa. Ilmajoelta kotoisin oleva Siiri-Viivi Koukkari opiskelee SeAMKissa terveydenhoitajaksi opistolla vietetyn vuoden jälkeen.

– Lukiossa urahaaveeni vaihtelivat laidasta laitaan, mutta abivuonna varmistuin sote-alasta. Ensimmäisessä yhteishaussa jäin varasijoille ja silloin hain vain sosiaalialalle. Yhteishaun jälkeen aloin harkita myös terveysalaa ja halusin saada selkoa siitä, että kumpi olisi minun juttuni. Tavoitteenani oli myös parantaa ja edesauttaa mahdollisuuksiani päästä korkeakouluun, joten päätin hakea Etelä-Pohjanmaan Opiston sote-opintolinjalle. Sote-opintolinjasta sain tietää lukiossamme vierailleen opiston työntekijän sekä sosiaalisen median kautta, Koukkari kertoo.

Opistolla Koukkari sai kosketuksen AMK-opintoihin, ja suoritetuista opinnoista on ollut paljon hyötyä tutkinto-opintoihin.

– Opistolla saimme opiskella SeAMKin avoimen AMK:n kautta kaikille yhteisiä perusopintoja, jotka sain hyväksi luetuiksi tutkinto-opiskelijaksi päästyäni. Sain myös hyväksiluettua muun muassa ensiapukurssin sekä Ikä ystäväksi -koulutuksen, jonka pystyin liittämään vapaasti valittaviin opintoihin. Hyväksilukujen ansiosta pystyin opiskelemaan muita kursseja sillä aikaa, kun muut luokkalaiset olivat esimerkiksi ensiavun tunneilla. Hyötyä on ollut myös siitä, että Moodlen, Pepin ja lähdeviittauksien käytöt tulivat tutuiksi eikä niiden käyttöä tarvinnut opetella varsinaisissa opinnoissani, Koukkari kertoo.

Siiri-Viivi Koukkarin Etelä-Pohjanmaan Opistossa suorittamia opintoja luettiin hyväksi aloitettuaan opinnot SeAMKissa.


Isojokelainen Aleksi Perkiö ja Kauhajoelta kotoisin oleva Julia Pohjola saivat Etelä-Pohjanmaan Opistojen opintojen jälkeen opiskelupaikan SeAMKin sosionomikoulutuksessa. Pohjola kiittelee, että opiston tarjoamat mahdollisuudet valmensivat hyvin korkeakouluopintoja kohti.

– Pystyin niin sanotusti aloittamaan sosionomiopinnot, vaikka en koulupaikkaa kevään yhteishaussa saanutkaan. Sain suorittaa sosiaalialan kursseja SeAMKista ja lisäksi opiskelin Vaasan ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan kursseja. Opiston omilla kursseilla opin paljon itsestäni ja yhteiskunnallisista asioista, jotka auttavat minua varmasti tulevissa opinnoissa ja mahdollisesti myös työssä”, Pohjola kertoo.

Aleksi Perkiölle opistoaika vahvisti myös opintojen suunnan. Sairaanhoitajaopintoihin hakenut mies käänsi katseensa sosionomikoulutuksen suuntaan.

– Sain opistossa paljon infoa siitä, millaisia sote-alan opinnot ovat ja huomasin, että sosionomiopinnot voisivat sopia minulle paremmin kuin sairaanhoitajan opinnot. Opistovuoden aikana tein paljon SeAMKin avoimen AMK:n kursseja, joita olen saanut nyt hyväksiluettua. Hyödyllisin kurssi oli pääsykoevalmennuskurssi, joka auttoi suuresti pääsykokeeseen valmistautumisessa. Ilman sitä en olisi ehkä päässyt ammattikorkeaan tänä vuonna, Perkiö sanoo.

 


Teksti: Tuomas Rauhala / SeAMK

Jaa sivu

ltl-tsemppirinkijpg

Kuka vie opiston sählymestaruuden?

Perinteeksi muodostunut Etelä-Pohjanmaan Opiston salibandyturnaus pelataan tiistaina 4.2.2025. Mukana on tänä vuonna 12 joukkuetta eri opintolinjoilta ja henkilökunnasta sekä Sedulta. OTTELUOHJELMA 4.2. Otteluohjelma ja tulosseuranta löytyvät täältä: https://playpass.com/go/RGzeZKB

kauhajoen_kampus

Kahden kampuksen Etelä-Pohjanmaan Opisto aloitti toimintansa

Etelä-Pohjanmaan Opiston Kauhajoen kampus aloitti toimintansa 1.1.2025, kun Kauhajoen opisto liittyi Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden alussa. Jatkossa Etelä-Pohjanmaan Opisto järjestää koulutusta kahdella kampuksella Ilmajoella ja Kauhajoella. Uusia opiskelijoita ja ryhmiä on aloittanut kummallakin kampuksella, ja opiskelijamäärä on yhteensä lähes 600. Syksystä 2025 alkaen Kauhajoella alkaa myös nuoriso- ja yhteisöohjaajien ammatillinen koulutus, kun kasvatus- ja ohjausalan perustutkintokoulutus

IMG_4341_web

Sisua ja syräntä pilotoi taideakatemiaa maakuntaan – Tulevan nuorisomusikaalin ohjaajana Jussi Lukács

Etelä-Pohjanmaan Opiston taidekasvatusprojekti pyrkii lisäämään taiteen ja kulttuurin opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia nuorille. Mukana on lukuisia alueen oppilaitoksia ja taide- ja kulttuurialan toimijoita. Päämääränä on jalostaa yhteistyö urheiluakatemian kaltaiseksi taideakatemiaksi. Kaksivuotinen projekti huipentuu keväällä 2026 Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä nähtävään nuorisomusikaaliin, jonka ohjaajana toimii Jussi Lukács. Useissa musikaaliproduktioissa mukana ollut näyttelijä ja muusikko Jussi Lukács kokee

Processed with VSCO with g3 preset

Kyösti Nyyssölä Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtajaksi

Filosofian lisensiaatti Kyösti Nyyssölä on valittu Suomen Kansanopistoyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027 yhdistyksen syyskokouksessa 9.10.2024. Nyyssölä on ollut Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtori vuodesta 2007 lähtien ja toiminut tätä ennen lukion rehtorina ja sivistystoimen johtajana. Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2020. Puheenjohtajakaudellaan Nyyssölä haluaa vahvistaa kansanopistojen kykyä vastata opiskelijoiden ja ympärillä olevan yhteiskunnan tarpeisiin ja

kansanopistot_sokka_hankkeen_tulokset_step_koulutus_likat3

Hyviä tuloksia ja selkeitä onnistumisia – Näin Sokka-hanke täytti tavoitteensa

Enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toimivia työkaluja oppilaitosten arkeen. Onnistunut yhteistyö 15 kansanopiston kesken. Tehty! Sokka-hankkeen loppusuoralla kelpaa hymyillä, koska tavoitteet ovat täyttyneet. Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus eli Sokka-hanke on edistänyt opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointijohtamista kansanopistoissa. Todella hienosti onnistuttiin esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteessa. – Erityisen hyvää oli opiskelijoiden omat kokemukset siitä,

artikkeli-kampusalue

OKM hyväksyi Kauhajoen Opiston liittymisen Etelä-Pohjanmaan Opistoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Kauhajoen Opiston liittymisen osaksi Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Lupapäätökset astuvat voimaan 1.1.2025 alkaen. Yhteiseksi nimeksi tulee Etelä-Pohjanmaan Opisto, jolla on jatkossa kaksi kampusta, toinen Ilmajoella, toinen Kauhajoella. Yhdistyneen opiston arvopohja nojaa kansanopistojen yhteisölliseen pedagogiikkaan ja sivistystehtävään. Kauhajoen Opiston evankelisuus jää tältä osin historiaan ja osaksi opiston perinteitä. Yhdistymisen myötä Kauhajoella alkaa nuoriso-

1H7A1463_web

Kansanopistot ovat kaikilla mittareilla ammatillisen koulutuksen huippuosaajia – ja siksi toimivaa koulutusta ei saa heikentää

Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä, yhdenvertaista ja yksilöllistä. Valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa kansanopistot erottuvat edukseen esimerkiksi palautteiden keskiarvossa. Lisäksi opiskelijat valmistuvat nopeammin ja työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin. – Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen

saijakentta_maalaus

Saija Kentan taidenäyttely Katajanmarjassa 15.7.–31.12.

Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on esillä vuoden loppuun saakka ilmajokisen Saija Kentan maalauksia. Maalaaminen on lasten ja nuorten parissa työskentelevälle Kentalle itsensä ilmaisua ja tajunnan virtaa. – Maalaan lähinnä omaksi ilokseni. Maalaamalla puran omia olojani, ilmaisen tunnetiloja, otan omaa aikaa. Työni on aika sosiaalista ja hektistä, joten maalaamalla rauhoitun elämän hälinältä. Inspiraatio töihin tulee yleensä tarpeesta

sirkka_kumpula_web

Valistus vaikuttaa vieläkin – Sirkka Kumpulan yleisöluento 23.11.

Kasvatustieteiden tohtori (KT) Sirkka Kumpula on toiminut Etelä-Pohjanmaan Opistolla matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajana vuosina 1986-1996. Luennossaan hän puolustaa yksilöllisten taipumusten vahvistamista kouluopetuksen kehittämisessä. Tehokas peruskoulutus on suomalainen ihme, joka on herättänyt paljon kansainvälistä uteliaisuutta. Sivistysbarometri 2024 ja oppimisen seurantatutkimukset viestivät muutosta heikompaan suuntaan. Pedagogisen uudistamistyön taustalla vaikuttaa muuttuva tiede, joka on mekanisoinut ihmisen irti luonnosta. Valistusaate

epo_jenni_salo

Sisua ja syräntä verkostoi yhteen nuoret ja taide- ja kulttuurialan tekijät

Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistyi elokuussa taidekasvatushanke, jonka nimeksi on pohjalaisittain ristitty Sisua ja syräntä. Toiminta keskittyy Ilmajoelle, Seinäjoelle ja Jalasjärvelle ja tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen ja ilmaisuun taiteen eri muodoissa. Samalla kootaan taide- ja kulttuurialan toimijat yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa yhdessä. Tavoitteena on jalostaa toiminta eteläpohjalaisten omaksi taideakatemiaksi. – Haluamme tarjota