SeAMKin ja Etelä-Pohjanmaan Opiston yhteistyö tarjoaa hyväksi luettavia korkeakouluopintoja sote-linjan opiskelijoille

ep-lintu

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan Opisto ovat tehneet vuodesta 2017 lähtien yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan opinnoissa. Yhteistyö on alkanut opiston kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon ja SeAMKin sosionomitutkinnon sisältöjä vertaamalla. Yhteistyö on nyt laajentunut koskemaan myös opiston sosiaali- ja terveysalan (Sote) opintolinjaa. Yhteistyöopinnot ovat SeAMKin avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Kokonaisuus koostuu yhteisesti sovituista opintojaksoista, jotka on mahdollisuus hyväksi lukea, jos opiskelija saa opiskelupaikan SeAMKista.


– Yhteistyön laajentaminen muihinkin kuin sosionomitutkintoon on parasta aikaa keskustelussa, osaamisalajohtaja Päivi Rinne SeAMKista kertoo.

Julia Pohjola aloitti tammikuussa SeAMKissa sosionomiopinnot Etelä-Pohjanmaan Opiston opintojen jälkeen.


Opiskelijat ovat hyödyntäneet opiston tarjoamia AMK-opintoja

Useat Etelä-Pohjanmaan Opiston opiskelijat ovat hyödyntäneet sosiaali- ja terveysalan AMK-opintoja tähtäimessään jatkaa tutkinto-opiskelijaksi korkeakoulussa. Ilmajoelta kotoisin oleva Siiri-Viivi Koukkari opiskelee SeAMKissa terveydenhoitajaksi opistolla vietetyn vuoden jälkeen.

– Lukiossa urahaaveeni vaihtelivat laidasta laitaan, mutta abivuonna varmistuin sote-alasta. Ensimmäisessä yhteishaussa jäin varasijoille ja silloin hain vain sosiaalialalle. Yhteishaun jälkeen aloin harkita myös terveysalaa ja halusin saada selkoa siitä, että kumpi olisi minun juttuni. Tavoitteenani oli myös parantaa ja edesauttaa mahdollisuuksiani päästä korkeakouluun, joten päätin hakea Etelä-Pohjanmaan Opiston sote-opintolinjalle. Sote-opintolinjasta sain tietää lukiossamme vierailleen opiston työntekijän sekä sosiaalisen median kautta, Koukkari kertoo.

Opistolla Koukkari sai kosketuksen AMK-opintoihin, ja suoritetuista opinnoista on ollut paljon hyötyä tutkinto-opintoihin.

– Opistolla saimme opiskella SeAMKin avoimen AMK:n kautta kaikille yhteisiä perusopintoja, jotka sain hyväksi luetuiksi tutkinto-opiskelijaksi päästyäni. Sain myös hyväksiluettua muun muassa ensiapukurssin sekä Ikä ystäväksi -koulutuksen, jonka pystyin liittämään vapaasti valittaviin opintoihin. Hyväksilukujen ansiosta pystyin opiskelemaan muita kursseja sillä aikaa, kun muut luokkalaiset olivat esimerkiksi ensiavun tunneilla. Hyötyä on ollut myös siitä, että Moodlen, Pepin ja lähdeviittauksien käytöt tulivat tutuiksi eikä niiden käyttöä tarvinnut opetella varsinaisissa opinnoissani, Koukkari kertoo.

Siiri-Viivi Koukkarin Etelä-Pohjanmaan Opistossa suorittamia opintoja luettiin hyväksi aloitettuaan opinnot SeAMKissa.


Isojokelainen Aleksi Perkiö ja Kauhajoelta kotoisin oleva Julia Pohjola saivat Etelä-Pohjanmaan Opistojen opintojen jälkeen opiskelupaikan SeAMKin sosionomikoulutuksessa. Pohjola kiittelee, että opiston tarjoamat mahdollisuudet valmensivat hyvin korkeakouluopintoja kohti.

– Pystyin niin sanotusti aloittamaan sosionomiopinnot, vaikka en koulupaikkaa kevään yhteishaussa saanutkaan. Sain suorittaa sosiaalialan kursseja SeAMKista ja lisäksi opiskelin Vaasan ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan kursseja. Opiston omilla kursseilla opin paljon itsestäni ja yhteiskunnallisista asioista, jotka auttavat minua varmasti tulevissa opinnoissa ja mahdollisesti myös työssä”, Pohjola kertoo.

Aleksi Perkiölle opistoaika vahvisti myös opintojen suunnan. Sairaanhoitajaopintoihin hakenut mies käänsi katseensa sosionomikoulutuksen suuntaan.

– Sain opistossa paljon infoa siitä, millaisia sote-alan opinnot ovat ja huomasin, että sosionomiopinnot voisivat sopia minulle paremmin kuin sairaanhoitajan opinnot. Opistovuoden aikana tein paljon SeAMKin avoimen AMK:n kursseja, joita olen saanut nyt hyväksiluettua. Hyödyllisin kurssi oli pääsykoevalmennuskurssi, joka auttoi suuresti pääsykokeeseen valmistautumisessa. Ilman sitä en olisi ehkä päässyt ammattikorkeaan tänä vuonna, Perkiö sanoo.

 


Teksti: Tuomas Rauhala / SeAMK

Jaa sivu

isanpaivakattaus_web

Isänpäivälounas Ravintola Katajanmarjassa

Pian on aika hemmotella isää, vaikkapa valmiiksi katetun pöydän ääressä! Etelä-Pohjanmaan Opiston isänpäivälounas tarjolla Ravintola Katajanmarjassa sunnuntaina 10.11.2024 klo 11-13. Isänpäivämenu SALAATTIPÖYDÄSTÄ Vihersalaattia, rucolaa ja halloumiaTomaatti-punasipulisalaattiaMaalaisperunasalaattiaSavulohisalaattiaTalon salaatinkastiketta PÄÄRUOKA Ylikypsää nyhtöpossua ja BBQ-kastikettaKermamuhennettua perunaaHunajapaahdetut uunijuurekset Talon leipäkori ja levitteetVesi, maito, mehu ja kotikalja JÄLKIRUOKA Kahvia ja fudgea Hinta 27€, lapset 5-12v. 13€ (alle 5v. maksutta) Varaukset

artikkeli-kampusalue

OKM hyväksyi Kauhajoen Opiston liittymisen Etelä-Pohjanmaan Opistoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Kauhajoen Opiston liittymisen osaksi Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Lupapäätökset astuvat voimaan 1.1.2025 alkaen. Yhteiseksi nimeksi tulee Etelä-Pohjanmaan Opisto, jolla on jatkossa kaksi kampusta, toinen Ilmajoella, toinen Kauhajoella. Yhdistyneen opiston arvopohja nojaa kansanopistojen yhteisölliseen pedagogiikkaan ja sivistystehtävään. Kauhajoen Opiston evankelisuus jää tältä osin historiaan ja osaksi opiston perinteitä. Yhdistymisen myötä Kauhajoella alkaa nuoriso-

1H7A1463_web

Kansanopistot ovat kaikilla mittareilla ammatillisen koulutuksen huippuosaajia – ja siksi toimivaa koulutusta ei saa heikentää

Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä, yhdenvertaista ja yksilöllistä. Valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa kansanopistot erottuvat edukseen esimerkiksi palautteiden keskiarvossa. Lisäksi opiskelijat valmistuvat nopeammin ja työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin. – Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen

Processed with VSCO with g3 preset

Kyösti Nyyssölä Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtajaksi

Filosofian lisensiaatti Kyösti Nyyssölä on valittu Suomen Kansanopistoyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027 yhdistyksen syyskokouksessa 9.10.2024. Nyyssölä on ollut Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtori vuodesta 2007 lähtien ja toiminut tätä ennen lukion rehtorina ja sivistystoimen johtajana. Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2020. Puheenjohtajakaudellaan Nyyssölä haluaa vahvistaa kansanopistojen kykyä vastata opiskelijoiden ja ympärillä olevan yhteiskunnan tarpeisiin ja

epo_jenni_salo

Sisua ja syräntä verkostoi yhteen nuoret ja taide- ja kulttuurialan tekijät

Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistyi elokuussa taidekasvatushanke, jonka nimeksi on pohjalaisittain ristitty Sisua ja syräntä. Toiminta keskittyy Ilmajoelle, Seinäjoelle ja Jalasjärvelle ja tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen ja ilmaisuun taiteen eri muodoissa. Samalla kootaan taide- ja kulttuurialan toimijat yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa yhdessä. Tavoitteena on jalostaa toiminta eteläpohjalaisten omaksi taideakatemiaksi. – Haluamme tarjota

saijakentta_maalaus

Saija Kentan taidenäyttely Katajanmarjassa 15.7.–31.12.2024

Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on esillä vuoden loppuun saakka ilmajokisen Saija Kentan maalauksia. Maalaaminen on lasten ja nuorten parissa työskentelevälle Kentalle itsensä ilmaisua ja tajunnan virtaa. – Maalaan lähinnä omaksi ilokseni. Maalaamalla puran omia olojani, ilmaisen tunnetiloja, otan omaa aikaa. Työni on aika sosiaalista ja hektistä, joten maalaamalla rauhoitun elämän hälinältä. Inspiraatio töihin tulee yleensä tarpeesta

sisu - päivä - 1

”Joku pieni muru jotain mussa on aina ollu” – Sisu-päivä 8.10.

Mitä on mystinen sisu? Se on sinnikkyyttä, sitkeää tahdonvoimaa, hellittämätöntä tarmoa, lannistumattomuutta, peräänantamattomuutta, uskallusta ja rohkeutta, joka siivittää lähes mahdottomilta tuntuviin tekoihin. Etelä-Pohjanmaan Opiston Sisu-päivä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden syventyä sisun merkitykseen arjessa ja löytää uusia voimavaroja omiin haasteisiin. Sisukkuudesta, resilienssistä ja lämpimästä sisusta (the gentle power of sisu) kuullaan niin Ilmajoen kunnanjohtaja Aape Laitalaisen, kirjailija Merja

kansanopistot_sokka_laatulupaus - 1

Kansanopistojen yhteinen laatulupaus – Näin kansanopistojen ammatillinen koulutus pysyy ja kehittyy huipputasolla

Ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot tekevät yhteistä kehitystyötä koulutuksen ja sen laadun sekä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Laatulupaus nostaa esiin yhteiset tavoitteet ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Meidän kansanopistossamme Kohdataan opiskelijat tasavertaisesti ja aidosti välittäen.Se tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoihin tutustumista, heidän vahvuuksiensa sanoittamista, uuden oppimisen aktiivista tukemista sekä läsnä olevaa vuorovaikutusta. Noudatamme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa ja varmistamme sen

epo_kaso_temppurata

Kansanopistojen ammatilliselle koulutukselle kiitosta

Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa vahvaa kiitosta tuoreissa kyselyissä, joissa opiskelijat arvostavat erityisesti opintoihin saatua tukea ja ohjausta. Amis- ja osallisuuskyselyjen tuloksissa korostuvat koulutuksen positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja osallistumismahdollisuuksiin. Voit tutustua kyselyjen tuloksiin Kansanopistoyhdistyksen kotisivuilla

lukuvuoden_aloitusjuhla3_web

Lukuvuosi käynnistyi – ”Hyvää matkaa ja retkimieltä kaikille”

Etelä-Pohjanmaan Opisto avasi uuden lukuvuoden 14. elokuuta Ilmajoella. Päätoimisia opiskelijoita on tänä syksynä 425 ja eri kansallisuuksia ennätykselliset 24. Alkanutta lukuvuotta on suunniteltu yhdessä Kauhajoen Opiston kanssa, joka yhdistyy Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden 2025 tammikuussa. Yhdessä opistot muodostavat jatkossa yhden Suomen suurimmista kansanopistoista. Lukuvuoden aloitusjuhlassa rehtori Kyösti Nyyssölä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi taloon ja muistutti samalla opiston arvoista,