Opistovuodesta vauhtia jatko-opintoihin

ep-lintu

Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja. 

Osalle Etelä-Pohjanmaan Opistoon tuleminen lukion jälkeen oli täysin harkittu päätös, osa teki päätöksensä vasta juuri ennen lukuvuoden alkamista.

– Olimme kuulleet tutuilta, että moni on päässyt opiston avulla kiinni jatko-opintoihin, Veera Suokas ja Marika Udelius kertovat.

Opisto oli lähes kaikille ennestään tuttu opinto-ohjaajan, kouluvierailun tai jonkun läheisen kautta.

– En vielä abivuonna ajatellut tulevani tänne opiskelemaan, mutta keväällä keskustelu opinto-ohjaajani kanssa sai minut vakuuttumaan opistosta ja sen opiskelutarjonnasta, Marika Udelius täsmentää.

Tukea opiskeluun

Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan jonkin avoimen yliopiston kautta, tuntui kansanopisto paremmalta vaihtoehdolta sen tarjoamien opiskelumahdollisuuksien ja ohjauksen kannalta. Lähes kaikilla linjoilla opetukseen sisältyy myös pääsykoevalmennus seuraavan kevään valintakokeisiin. Etuna on myös se, että opistovuoden jälkeen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy.

– Punnitsin muutaman kuukauden kestävän valmennuskurssin ja lukuvuoden mittaisen kansanopintolinjan välillä ja koin, että itselleni on enemmän hyötyä opiskella koko vuosi pääsykokeessa kysyttäviä asioita, kuin itsenäisesti kotona tai lyhyen ajan jollain yksittäisellä kurssilla, kauppatiedettä opiskellut Veera Suokas selventää.

– Vaikka opiskelu kansanopistossa on maksullista, saa siihen opintotuen, ja ainakin itse koin saavani enemmän vastinetta rahoille kuin opiskelemalla omatoimisesti avoimen yliopiston kautta. Toisille se voi sopia paremmin, mutta itse kaipasin enemmän tukea opintoihini, jatkaa liikuntatiedettä opiskellut Marika Udelius.

Jokainen haastatelluista suoritti lukuvuoden aikana avoimen yliopiston opintoja 50-60 opintopistettä, joka on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoihinkin verrattuna iso määrä. Jokaisen toiveena on pystyä hyödyntämään suoritetut opinnot jossain vaiheessa osaksi varsinaista korkeakoulututkintoa.

– Kursseja oli paljon ja aluksi syksyllä opiskelu tuntui raskaalta, kun kaikki oli muutenkin uutta. Opettaja ja opiskelukaverit auttoivat onneksi tsemppaamaan eteenpäin, Lotta Järvi kertoo.

– Kävin samaan aikaan kävin töissä, joten vapaa-aikaa ei ollut ollenkaan liikaa, Marika Udelius jatkaa.

Väylä yliopistoon

Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Tero Lepola pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla suoritettujen opintojen perusteella suoraan Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi lukemaan tietotekniikkaa.

– Tulin Ilmajoelle saakka tietotekniikan opintolinjan perässä, koska tämä oli ainoa kansanopisto, jossa pystyi opiskelemaan kyseistä ainetta. Myös sen tarjoama väylähakumahdollisuus haluamiini opintoihin houkutteli.

Lepola suoritti lukuvuoden aikana tietotekniikan perusopinnot ja lisäksi muita opintoja avoimessa yliopistossa yhteensä yli 60 opintopistettä. Nämä voi hyödyntää nyt suoraan tutkinnossa, kun varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat syksyllä.

– Omalla kohdallani opistovuosi auttoi siis ihan konkreettisesti eteenpäin jatko-opinnoissa.

Varmuus omasta alasta

Vuoden opiskelu kansanopistossa voi jouduttaa opiskelua jopa kaksi vuotta yliopistossa, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät. Toisille suoritetut opinnot tuovat lisäksi varmuuden omasta valinnasta suuntautua tietylle alalle.

– Opistovuoden aikana tuntui, että aloin ymmärtää opetettavia asioita oikeasti, enkä vain opetellut niitä ulkoa. Avoimen yliopiston kursseista sai hyvää itseluottamusta jatko-opintoihin, kun huomasi ja tiesi että soveltuu kyseiselle alalle. Sai varmuuden, että tämä on just se mun juttu ja mikä oikeasti kiinnostaa, Veera Suokas kiittelee.

Jaa sivu

Ruutukaappaus etäopetustilanteesta.

Etäopetus on tuonut kansanopistoihin uusia opiskelumuotoja

Kansanopistoissa, kuten muissakin oppilaitoksissa, on opiskeltu tänä keväänä etäyhteyksillä. Opiskelijat ovat edenneet opinnoissaan hyvin, vaikka lähiopetuksen keskeytyminen on haastanut sekä opiskelijoita että opettajia. Kansanopistoissa on kehitetty myös uusia opiskelumuotoja. Miten on sujunut esimerkiksi teatterin tai poliisialan opetus?

alt=””.

Valtio-oppia Etelä-Pohjanmaan Opistoon

Valtio-opin ja poliittisen historian opintolinja alkaa Etelä-Pohjanmaan Opistossa elokuussa. Opintolinja toteutetaan yhteistyössä Turun avoimen yliopiston kanssa.

Kesäyön unessa näyttelevät teatteriopiskelijat Katariina Ristimäki, Erika Hautala, Venla Sippola ja Mika Luoma-Nirva.

#yhdessäetänä: Kesäyön uni – Shakespearen komedia 6.-8.5.2020

Sekaisin on miehet naiset – hulluja nuo kuolevaiset! William Shakespearen rakastetuin komedia ”Kesäyön uni” oli tarkoitus nähdä Etelä-Pohjanmaan Opiston kulttuurilinjojen tulkintana huhtikuussa 2020. Vallitsevan tilanteen vuoksi esitystä ei voitu toteuttaa suunnitellusti. Isoa työtä ja rakasta produktiota ei kuitenkaan haluttu hylätä, vaan esitys nähdään virtuaalisesti video- ja audiomateriaalia hyödyntäen 6.-8.5.2020. Pysy kotona, pysy kuulolla!

Opiston vanha päärakennus.

Etelä-Pohjanmaan Opistolle 210 000 euroa työllisyyskoulutukseen

Opetushallitus on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan Opistolle 210 000 euroa työllistymis- ja työmahdollisuuksien vahvistamiseen. Rahoitus myönnettiin lyhytkestoiseen vapaan sivistystyön koulutukseen kansanopistossa vuosille 2020-2021, ja sen turvin opisto voi järjestää maksuttoman päätoimisen koulutuksen 60 opiskelijalle puolen vuoden ajaksi. Myönnetty valtionavustus on yksi suurimmista valtakunnallisesti.

Kaivinkone opetuspäiväkodin työmaalla.

Opiston opetuspäiväkodin rakentaminen alkoi

Etelä-Pohjanmaan Opiston alaisuuteen perustettavan maaseutuhenkisen opetuspäiväkodin rakentaminen alkoi Ilmajoella. Koulutuskeskus Sedun naapuritontille nousevan päiväkodin on tarkoitus valmistua vielä vuoden 2020 loppuun mennessä. 

alt=””.

Etäopetus jatkuu näillä näkymin 13.5. saakka

Suomen hallitus esitti 30.3.2020 koronavirusepidemian takia tehtyjen rajoitustoimien jatkamista kuukaudella. Aiemmin tehtyjä rajoituksia esitettiin jatkettaviksi 13.5.2020 saakka. Rajoitustoimien mukaisesti myös Etelä-Pohjanmaan Opiston etäopetus jatkuu 13.5.2020 asti. 

alt=””.

Kevään pääsykoevalmennukset toteutetaan etäopetuksena

Koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi kaikissa Etelä-Pohjanmaan Opiston koulutuksissa on siirrytty etäopetukseen. Näin varmistamme opettajiemme ja opiskelijoidemme turvallisuuden. Kaikki kevään pääsykoevalmennukset toteutetaan suunniteltujen aikataulujen mukaisesti etäopetuksena.

alt=””.

Opiston asiakaspalvelu palvelee toistaiseksi etänä

Etelä-Pohjanmaan Opiston toimiston asiakaspalvelu on siirtynyt vallitsevan poikkeustilanteen takia toistaiseksi pääosin verkkoon ja puhelimeen. Toimistomme palvelee arkisin klo 9.00-15.00 puh. 06 425 6000 ja sähköpostitse toimisto@epopisto.fi.

alt=””.

Digikioski vastaa koronavirusepidemian aiheuttamiin haasteisiin

Etelä-Pohjanmaan Opisto vastaa koronavirusepidemian ikäihmisille aiheuttamiin haasteisiin tarjoamalla apua ja vinkkejä arjen sujuvoittamiseen digitaalisten laitteiden ja palveluiden avulla. Apu ja vinkit tarjotaan Digikioski-puhelinapuna. Palvelu on osa Etelä-Pohjanmaan Opiston hallinnoimaa DIGITAITO-hanketta.

Opiston vanha päärakennus.

Etelä-Pohjanmaan Opisto siirtyy etä- ja monimuoto-opetukseen

Varotoimenpiteenä koronavirustilanteeseen liittyen Etelä-Pohjanmaan Opisto siirtyy etä- ja monimuoto-opetukseen ensi viikon alusta alkaen. Opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, mutta lähiopetusta ja yhteisiä ruokailuja ei järjestetä. Kenelläkään opiston henkilöstöön kuuluvalla tai opiskelijalla ei ole havaittu koronatartuntaa. Tilannetta seurataan viikko kerrallaan.