Opistovuodesta vauhtia jatko-opintoihin

ep-lintu

Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja. 

Osalle Etelä-Pohjanmaan Opistoon tuleminen lukion jälkeen oli täysin harkittu päätös, osa teki päätöksensä vasta juuri ennen lukuvuoden alkamista.

– Olimme kuulleet tutuilta, että moni on päässyt opiston avulla kiinni jatko-opintoihin, Veera Suokas ja Marika Udelius kertovat.

Opisto oli lähes kaikille ennestään tuttu opinto-ohjaajan, kouluvierailun tai jonkun läheisen kautta.

– En vielä abivuonna ajatellut tulevani tänne opiskelemaan, mutta keväällä keskustelu opinto-ohjaajani kanssa sai minut vakuuttumaan opistosta ja sen opiskelutarjonnasta, Marika Udelius täsmentää.

Tukea opiskeluun

Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan jonkin avoimen yliopiston kautta, tuntui kansanopisto paremmalta vaihtoehdolta sen tarjoamien opiskelumahdollisuuksien ja ohjauksen kannalta. Lähes kaikilla linjoilla opetukseen sisältyy myös pääsykoevalmennus seuraavan kevään valintakokeisiin. Etuna on myös se, että opistovuoden jälkeen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy.

– Punnitsin muutaman kuukauden kestävän valmennuskurssin ja lukuvuoden mittaisen kansanopintolinjan välillä ja koin, että itselleni on enemmän hyötyä opiskella koko vuosi pääsykokeessa kysyttäviä asioita, kuin itsenäisesti kotona tai lyhyen ajan jollain yksittäisellä kurssilla, kauppatiedettä opiskellut Veera Suokas selventää.

– Vaikka opiskelu kansanopistossa on maksullista, saa siihen opintotuen, ja ainakin itse koin saavani enemmän vastinetta rahoille kuin opiskelemalla omatoimisesti avoimen yliopiston kautta. Toisille se voi sopia paremmin, mutta itse kaipasin enemmän tukea opintoihini, jatkaa liikuntatiedettä opiskellut Marika Udelius.

Jokainen haastatelluista suoritti lukuvuoden aikana avoimen yliopiston opintoja 50-60 opintopistettä, joka on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoihinkin verrattuna iso määrä. Jokaisen toiveena on pystyä hyödyntämään suoritetut opinnot jossain vaiheessa osaksi varsinaista korkeakoulututkintoa.

– Kursseja oli paljon ja aluksi syksyllä opiskelu tuntui raskaalta, kun kaikki oli muutenkin uutta. Opettaja ja opiskelukaverit auttoivat onneksi tsemppaamaan eteenpäin, Lotta Järvi kertoo.

– Kävin samaan aikaan kävin töissä, joten vapaa-aikaa ei ollut ollenkaan liikaa, Marika Udelius jatkaa.

Väylä yliopistoon

Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Tero Lepola pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla suoritettujen opintojen perusteella suoraan Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi lukemaan tietotekniikkaa.

– Tulin Ilmajoelle saakka tietotekniikan opintolinjan perässä, koska tämä oli ainoa kansanopisto, jossa pystyi opiskelemaan kyseistä ainetta. Myös sen tarjoama väylähakumahdollisuus haluamiini opintoihin houkutteli.

Lepola suoritti lukuvuoden aikana tietotekniikan perusopinnot ja lisäksi muita opintoja avoimessa yliopistossa yhteensä yli 60 opintopistettä. Nämä voi hyödyntää nyt suoraan tutkinnossa, kun varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat syksyllä.

– Omalla kohdallani opistovuosi auttoi siis ihan konkreettisesti eteenpäin jatko-opinnoissa.

Varmuus omasta alasta

Vuoden opiskelu kansanopistossa voi jouduttaa opiskelua jopa kaksi vuotta yliopistossa, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät. Toisille suoritetut opinnot tuovat lisäksi varmuuden omasta valinnasta suuntautua tietylle alalle.

– Opistovuoden aikana tuntui, että aloin ymmärtää opetettavia asioita oikeasti, enkä vain opetellut niitä ulkoa. Avoimen yliopiston kursseista sai hyvää itseluottamusta jatko-opintoihin, kun huomasi ja tiesi että soveltuu kyseiselle alalle. Sai varmuuden, että tämä on just se mun juttu ja mikä oikeasti kiinnostaa, Veera Suokas kiittelee.

Jaa sivu

artikkelin kuvituskuva

Yhteishaku 22.2.-22.3.2022

Olemme mukana kevään yhteishaussa 22.2.-22.3.2022. Voit hakea yhteishaun kautta Opistovuosi- ja TUVA-koulutuksiin tai kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon, jonka suorittaneet valmistuvat lastenohjaajaksi tai nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Tutustu koulutuksiin nettisivuillamme ja hae mukaan! Haku tapahtuu Opintopolku-palvelussa. Nettihaku sulkeutuu viimeisenä hakupäivänä klo 15.00. Yhteishaussa mukana olevat koulutukset Opistovuosi-koulutus Opistovuosi, ilmaisulinja TUVA-koulutus Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto (lastenohjaaja, nuoriso- ja yhteisöohjaaja)

artikkeli-sedu-ja-epopisto

SeAMKin ja Etelä-Pohjanmaan Opiston yhteistyö tarjoaa hyväksi luettavia korkeakouluopintoja sote-linjan opiskelijoille

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan Opisto ovat tehneet vuodesta 2017 lähtien yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan opinnoissa. Yhteistyö on alkanut opiston kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon ja SeAMKin sosionomitutkinnon sisältöjä vertaamalla. Yhteistyö on nyt laajentunut koskemaan myös opiston sosiaali- ja terveysalan (Sote) opintolinjaa. Yhteistyöopinnot ovat SeAMKin avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Kokonaisuus koostuu yhteisesti sovituista opintojaksoista, jotka on mahdollisuus hyväksi

artikkeli-pomedia

Pomedian ensimmäinen opiskelijatoimitus aloitti Etelä-Pohjanmaan Opistolla

Pomedia on nyt perustettu! Etelä-Pohjanmaan Opisto ja I-Mediat ovat perustaneet pohjalaisopiskelijoille uuden verkkomedian, jonka ensimmäinen opiskelijatoimitus aloitti toimintansa opistolla.

artikkeli-kampusalue

Etelä-Pohjanmaan Opisto selvittää yksikön perustamista Seinäjoelle

Etelä-Pohjanmaan Opisto selvittää yksikön perustamista Seinäjoen korkeakoulukampukselle. Opisto on maakunnan suurin avoimen yliopisto-opetuksen järjestäjä ja pyrkii tulevaisuudessa vastaamaan nykyistä tehokkaammin alueen nuorten mahdollisuuksiin aloittaa korkeakouluopinnot omassa maakunnassa.

artikkeli-hengita

Nykytanssiteos tarttuu nuorten kokemiin pelkoihin

Hengitä! -esitys saa pohtimaan, voiko ahdistavia tunteita hallita. Etelä-Pohjanmaan Opiston tanssin opiskelijoiden nykytanssiteos ensiesityksessä Etelä-Pohjanmaan Opistolla 10.12.2021.

Pöytäkattaus opiston ravintolassa.

Isänpäivälounas 14.11.2021

Muista isää tai vaaria opiston oman keittiön herkuilla! Kokoa perhe ja sukulaiset saman pöydän ääreen ja tule nauttimaan Ravintola Katajanmarjan perinteisestä isänpäivän buffetista. Noutopöytä katettuna sunnuntaina 14.11. klo 11.30-14.00.

artikkeli-natalil-ja-venla

Natalil Lintala teatterilinjan vastuuopettajaksi

Teatteritaiteen maisteri Natalil Lintala aloittaa Etelä-Pohjanmaan Opiston teatterilinjan vastuuopettajana marraskuussa Venla Korjan siirtyessä Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijaksi.

artikkeli-pohjalaisia-tanaan-verkkoenska

Pohjalaisia tänään -esitys katsottavissa Youtubessa 8.10.2021

Viime keväänä Seinäjoen kaupunginteatterissa esitetty Pohjalaisia tänään jäi koronarajoitusten vuoksi ison yleisön saavuttamattomiin. Nyt tämä kiitosta saanut Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Seinäjoen kaupunginteatterin yhteistuotanto tulee kaikkien katsottavaksi Youtubessa 8.10.2021.

Opiskelijamedia

Ehdota nimeä uudelle opiskelijamedialle – osallistujien kesken arvotaan älykello!

Etelä-Pohjanmaan Opisto ja I-Mediat perustavat pohjalaisille opiskelijoille uuden verkkomedian, jolle etsitään nyt kilpailun avulla nimeä. Kilpailu on käynnissä 8.10.2021 saakka.

artikkeli-kyllikkituominen

Kyllikki Tuomisen näyttely opiston ravintolassa 14.8.2021-2.1.2022

Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on nähtävillä loppuvuoden ajan ilmajokisen harrastajataiteilijan Kyllikki Tuomisen töitä. Näyttelyssä on mukana Tuomisen omia töitä vuosien varrelta ja lisäksi hänen jäljennöksiään kuuluisien taiteilijoiden mestariteoksista. Maalaukset ovat nähtävillä Ravintola Katajanmarjassa 2.1.2022 saakka.