Opiston 130-vuotisjuhlapuheissa korostui sivistyksen merkitys

ep-lintu

Edeltä sovittuna aikana marraskuun 7. päivänä 1892 pidettiin opiston alkajaistilaisuus. Opettajat olivat jo paikalla, muut paitsi veistonopettaja, joka saattoi saapua vasta joulun jälkeen.

Näin kirjoitetaan Etelä-Pohjanmaan Opiston alkuhetkistä vuonna 1992 julkaistussa opiston 100-vuotishistoriikissä. Samaan tapaan edeltä sovittuna aikana marraskuun 7. päivänä kuluvaa vuotta 2022 pidettiin opiston 130-vuotisjuhlatilaisuus. Opettajat olivat paikalla, tosin edelleen ilman veistonopettajaa, mutta koko Korpisaarisali oli täynnään opiskelijoita, henkilökuntaa ja kutsuvieraita, jotka yhdessä juhlistivat 130-vuotista kansanopistoa. Lämminhenkisen juhlan ohjelma koostui puheista, yhteislaulusta sekä monipuolisista musiikki- ja muista esityksistä. Eritoten sivistyksen merkitys nyky-yhteiskunnassamme korostui puheenvuoroissa.

Tilaisuuden juhlapuhuja, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen nosti esille sen, että koulutus ja sivistys eivät ole sama asia.

– Ihmisyhteisömme kaipaa lisää sivistystä. Kansaopistojen vapaan sivistystyön tulosta ei pidä mitata suoralla yhteiskunnallisella hyödyllä, ammattipätevyyksillä tai muulla vastaavalla, vaikka niitäkin opintojen kautta saa. Arvo pitää osata antaa opiskelijan omalle halulle omaksua uutta, avartaa mielenmaisemaa ja nuorten kohdalla antaa mahdollisuus pohtia, mihin ryhtyisi isona, Vanhanen painotti puheessaan.

Kansanopistot ovat hänen mukaansa kuitenkin joutuneet hakemaan paikkaansa koulutusjärjestelmässä.

– Onneksi yleissivistävälle kansanopistolaitokselle on löytynyt muutosten keskellä tehtävänsä ja uskon, että näin tulee olemaan jatkossakin.

Entisen opiskelijan tervehdyksen juhlaan toi Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila, joka opiskeli opistossa 1983–1984. Puheessaan hän mainitsi olevansa kansanopistoaatteen vankkumaton kannattaja ja myös hän nosti esiin yleissivistyksen merkityksen.

– Yleissivistynyt kansa on vakaa, rauhallinen, onnellinen ja lopulta myös vauras, etenkin henkisesti. Olen kiitollinen Etelä-Pohjanmaan opistolle sen antamista henkisistä eväistä ja rohkaisusta. Moni asia urallani olisi jäänyt tekemättä ilman sitä. Toivotan opistolaisille, entisille, nykyisille ja tuleville, onnellisia aikoja tiedon, taidon ja sivistyksen parissa.

Juhlan päätössanat lausui eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja opiston hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Paula Risikko, joka mainitsi puheenvuorossaan sen, että vuosien saatossa opiston on pitänyt mukautua maailman tuuliin. Aina on hänen mukaansa kuitenkin tupsahtanut eteen tilanteita, jotka todistavat, että kansanopistoja tarvitaan, kuten esimerkiksi pidentynyt oppivelvollisuus ja työelämän murros.

– Jos pitäisin hissipuheen opistosta, se kuuluisi näin: Opisto on juurevaa huolenpitoa ihmisestä ja hänen osaamisestaan, Risikko tiivisti.

Samanlaisen ajatuksen voi aistia opiston ensimmäisen rehtorin, Niilo Liakan sitaatista:

”Hän tuli sinne, sillä hänessä liikkui kaipaus ymmärtää ihmiselämää ja omaansa sen kautta.”

Puheenvuoroja tahdittivat monipuoliset esitykset. Kuvassa MäSä-duo eli Kyösti Järvelä ja Lauri Kotamäki sekä Anne Vihelä ja Tomi Lähdesmäki tulkitsemassa Pave Maijasen kappaletta Elämän nälkä.

Kuuntele kaikki opiston 130-vuotisjuhlan puheet:

Rehtori Kyösti Nyyssölän puhe
Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen puhe
Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantilan puhe
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikon puhe

Jaa sivu

Kirsikkatarha - 2

Tanssiteos Kudos ja kohtauksia Tšehovin Kirsikkatarhasta esityksessä 26.-28.11.

Etelä-Pohjanmaan Opiston teatteri- ja tanssilinjan syksyn esityksessä nähdään nykytanssiteos ”Kudos” sekä sekä kohtauksia Anton Tšehovin Kirsikkatarhasta. Esitykset 26.-28.11. Ilmajoen kampuksen auditoriossa. KUDOS on nykytanssiteos, jossa yhteen kietoutuu yksinäisyys ja kohtaaminen. Yksinäisyys hävettää, uuvuttaa ja lamauttaa, mutta sen ei tarvitse olla pysyvää. Olemme aina osa erilaisia kudoksia, joissa elämämme kietoutuu yhteen. Joskus tarvitaan ojentamista ja toisinaan

artikkeli-kampusalue

OKM hyväksyi Kauhajoen Opiston liittymisen Etelä-Pohjanmaan Opistoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Kauhajoen Opiston liittymisen osaksi Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Lupapäätökset astuvat voimaan 1.1.2025 alkaen. Yhteiseksi nimeksi tulee Etelä-Pohjanmaan Opisto, jolla on jatkossa kaksi kampusta, toinen Ilmajoella, toinen Kauhajoella. Yhdistyneen opiston arvopohja nojaa kansanopistojen yhteisölliseen pedagogiikkaan ja sivistystehtävään. Kauhajoen Opiston evankelisuus jää tältä osin historiaan ja osaksi opiston perinteitä. Yhdistymisen myötä Kauhajoella alkaa nuoriso-

1H7A1463_web

Kansanopistot ovat kaikilla mittareilla ammatillisen koulutuksen huippuosaajia – ja siksi toimivaa koulutusta ei saa heikentää

Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä, yhdenvertaista ja yksilöllistä. Valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa kansanopistot erottuvat edukseen esimerkiksi palautteiden keskiarvossa. Lisäksi opiskelijat valmistuvat nopeammin ja työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin. – Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen

saijakentta_maalaus

Saija Kentan taidenäyttely Katajanmarjassa 15.7.–31.12.

Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on esillä vuoden loppuun saakka ilmajokisen Saija Kentan maalauksia. Maalaaminen on lasten ja nuorten parissa työskentelevälle Kentalle itsensä ilmaisua ja tajunnan virtaa. – Maalaan lähinnä omaksi ilokseni. Maalaamalla puran omia olojani, ilmaisen tunnetiloja, otan omaa aikaa. Työni on aika sosiaalista ja hektistä, joten maalaamalla rauhoitun elämän hälinältä. Inspiraatio töihin tulee yleensä tarpeesta

sirkka_kumpula_web

Valistus vaikuttaa vieläkin – Sirkka Kumpulan yleisöluento 23.11.

Kasvatustieteiden tohtori (KT) Sirkka Kumpula on toiminut Etelä-Pohjanmaan Opistolla matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajana vuosina 1986-1996. Luennossaan hän puolustaa yksilöllisten taipumusten vahvistamista kouluopetuksen kehittämisessä. Tehokas peruskoulutus on suomalainen ihme, joka on herättänyt paljon kansainvälistä uteliaisuutta. Sivistysbarometri 2024 ja oppimisen seurantatutkimukset viestivät muutosta heikompaan suuntaan. Pedagogisen uudistamistyön taustalla vaikuttaa muuttuva tiede, joka on mekanisoinut ihmisen irti luonnosta. Valistusaate

epo_jenni_salo

Sisua ja syräntä verkostoi yhteen nuoret ja taide- ja kulttuurialan tekijät

Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistyi elokuussa taidekasvatushanke, jonka nimeksi on pohjalaisittain ristitty Sisua ja syräntä. Toiminta keskittyy Ilmajoelle, Seinäjoelle ja Jalasjärvelle ja tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen ja ilmaisuun taiteen eri muodoissa. Samalla kootaan taide- ja kulttuurialan toimijat yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa yhdessä. Tavoitteena on jalostaa toiminta eteläpohjalaisten omaksi taideakatemiaksi. – Haluamme tarjota

sisu - päivä - 1

”Joku pieni muru jotain mussa on aina ollu” – Sisu-päivä 8.10.

Mitä on mystinen sisu? Se on sinnikkyyttä, sitkeää tahdonvoimaa, hellittämätöntä tarmoa, lannistumattomuutta, peräänantamattomuutta, uskallusta ja rohkeutta, joka siivittää lähes mahdottomilta tuntuviin tekoihin. Etelä-Pohjanmaan Opiston Sisu-päivä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden syventyä sisun merkitykseen arjessa ja löytää uusia voimavaroja omiin haasteisiin. Sisukkuudesta, resilienssistä ja lämpimästä sisusta (the gentle power of sisu) kuullaan niin Ilmajoen kunnanjohtaja Aape Laitalaisen, kirjailija Merja

kansanopistot_sokka_laatulupaus - 1

Kansanopistojen yhteinen laatulupaus – Näin kansanopistojen ammatillinen koulutus pysyy ja kehittyy huipputasolla

Ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot tekevät yhteistä kehitystyötä koulutuksen ja sen laadun sekä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Laatulupaus nostaa esiin yhteiset tavoitteet ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Meidän kansanopistossamme Kohdataan opiskelijat tasavertaisesti ja aidosti välittäen.Se tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoihin tutustumista, heidän vahvuuksiensa sanoittamista, uuden oppimisen aktiivista tukemista sekä läsnä olevaa vuorovaikutusta. Noudatamme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa ja varmistamme sen

epo_kaso_temppurata

Kansanopistojen ammatilliselle koulutukselle kiitosta

Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa vahvaa kiitosta tuoreissa kyselyissä, joissa opiskelijat arvostavat erityisesti opintoihin saatua tukea ja ohjausta. Amis- ja osallisuuskyselyjen tuloksissa korostuvat koulutuksen positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja osallistumismahdollisuuksiin. Voit tutustua kyselyjen tuloksiin Kansanopistoyhdistyksen kotisivuilla

lukuvuoden_aloitusjuhla3_web

Lukuvuosi käynnistyi – ”Hyvää matkaa ja retkimieltä kaikille”

Etelä-Pohjanmaan Opisto avasi uuden lukuvuoden 14. elokuuta Ilmajoella. Päätoimisia opiskelijoita on tänä syksynä 425 ja eri kansallisuuksia ennätykselliset 24. Alkanutta lukuvuotta on suunniteltu yhdessä Kauhajoen Opiston kanssa, joka yhdistyy Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden 2025 tammikuussa. Yhdessä opistot muodostavat jatkossa yhden Suomen suurimmista kansanopistoista. Lukuvuoden aloitusjuhlassa rehtori Kyösti Nyyssölä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi taloon ja muistutti samalla opiston arvoista,