Kansanopistot kulkevat kohti kestävää tulevaisuutta ekososiaalisen sivistyksen siivittäminä

ep-lintu

Kansanopistot muuttavat maailmaa sivistyksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta. Nyt ne haluavat toimia edelläkävijöinä kestävyysmuutoksessa ja asettaa ekososiaalisen sivistyksen keskiöön kaikessa toiminnassaan. Ekososiaalinen sivistys korostaa ekologisten arvojen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkitystä, ja tulevaisuudessa se näkyy entistä vahvemmin kansanopistojen opintosisällöissä ja päivittäisessä toiminnassa.


Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistossa -hankkeen avulla on saatu jo työkaluja kestävyysmurroksen edistämiseen. Hankkeen päätavoitteena on pienentää kansanopistojen hiilijalanjälkeä ja kasvattaa niiden kädenjälkeä. Tämä vie meitä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja edistää samalla opistojen toimintakulttuurin kokonaisvaltaista muutosta.

– Hankkeessa mukana olevat opistot ovat laskeneet oman hiilijalanjälkensä ja tunnistaneet keskeisimmät päästölähteet. Tämä on mahdollistanut päästövähennystavoitteiden asettamisen ja toteuttamiskelpoisten toimenpiteiden selvittämisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi, sanoo hankkeen projektipäällikkö Nina Maarit Partanen Suomen ympäristöopisto Syklistä.  

Kädenjälki tarkoittaa myönteisiä sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia, jotka saadaan aikaan oman suoran toiminnan ulkopuolella. Niitä ovat esimerkiksi kansanopisto-opiskelijoiden hiilipäästöjen väheneminen ja Agenda 2030 -tavoitteiden yhdistäminen opiston tarjoamiin kasvatus- ja ohjausalan tutkinnonosiin. Hankkeessa huomattiin, että kansanopistot tuottavat jo nyt paljon ekologista kädenjälkeä. Kestävä kehitys näkyy opetuksessa, pedagogiikassa ja kasvatussisällöissä. Lisäksi kestävän kehityksen edistäminen on kansanopistojen lakisääteinen tehtävä.

– Laki vapaasta sivistystyöstä antaa kansanopistoille selkeän tehtävän vahvistaa koulutuksillaan oppijoiden ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä elämäntapoja. Kansanopiston yhteisöllisessä oppimisympäristössä tähdätään uudistavaan oppimiseen, jonka avulla ihmiset voivat tarkastella elämän merkityksiä ja muuttaa toimintaansa, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.  

Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistossa -hanke oli käynnissä 13.11.2020–31.12.2023, ja sitä rahoitti Opetushallitus. Hanketta koordinoi Suomen ympäristöopisto SYKLI, ja sen yhteistyökumppanina toimi Suomen Kansanopistoyhdistys.

Hankkeessa syntyi käytännön ratkaisuja opetukseen sekä yhteinen kansanopistojen vihreän siirtymän suunnitelma sekä sitä tukevat johtamisen ja seurannan työkalut, jotka on koottu tuoreeseen Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistoissa –käsikirjaan. Se sisältää kattavan listauksen päästötietokantoja ja hiilijalanjälkilaskureita, vinkkejä laskentaa aloittaville opistolle, mallin päästövähennyspoluista sekä keinoja ja mittareita kädenjäljen kasvattamiseen.


Lisätiedot:

Nina Maarit Partanen, Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistoissa -hankkeen projektipäällikkö
Suomen ympäristöopisto SYKLI 
ninamaarit.partanen@sykli.fi
puh. 044 493 4850


Tytti Pantsar, Toiminnanjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
tytti.pantsar@kansanopistot.fi
puh. 044 531 8000

Jaa sivu

Kirsikkatarha - 2

Tanssiteos Kudos ja kohtauksia Tšehovin Kirsikkatarhasta esityksessä 26.-28.11.

Etelä-Pohjanmaan Opiston teatteri- ja tanssilinjan syksyn esityksessä nähdään nykytanssiteos ”Kudos” sekä sekä kohtauksia Anton Tšehovin Kirsikkatarhasta. Esitykset 26.-28.11. Ilmajoen kampuksen auditoriossa. KUDOS on nykytanssiteos, jossa yhteen kietoutuu yksinäisyys ja kohtaaminen. Yksinäisyys hävettää, uuvuttaa ja lamauttaa, mutta sen ei tarvitse olla pysyvää. Olemme aina osa erilaisia kudoksia, joissa elämämme kietoutuu yhteen. Joskus tarvitaan ojentamista ja toisinaan

artikkeli-kampusalue

OKM hyväksyi Kauhajoen Opiston liittymisen Etelä-Pohjanmaan Opistoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Kauhajoen Opiston liittymisen osaksi Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Lupapäätökset astuvat voimaan 1.1.2025 alkaen. Yhteiseksi nimeksi tulee Etelä-Pohjanmaan Opisto, jolla on jatkossa kaksi kampusta, toinen Ilmajoella, toinen Kauhajoella. Yhdistyneen opiston arvopohja nojaa kansanopistojen yhteisölliseen pedagogiikkaan ja sivistystehtävään. Kauhajoen Opiston evankelisuus jää tältä osin historiaan ja osaksi opiston perinteitä. Yhdistymisen myötä Kauhajoella alkaa nuoriso-

1H7A1463_web

Kansanopistot ovat kaikilla mittareilla ammatillisen koulutuksen huippuosaajia – ja siksi toimivaa koulutusta ei saa heikentää

Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä, yhdenvertaista ja yksilöllistä. Valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa kansanopistot erottuvat edukseen esimerkiksi palautteiden keskiarvossa. Lisäksi opiskelijat valmistuvat nopeammin ja työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin. – Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen

saijakentta_maalaus

Saija Kentan taidenäyttely Katajanmarjassa 15.7.–31.12.

Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on esillä vuoden loppuun saakka ilmajokisen Saija Kentan maalauksia. Maalaaminen on lasten ja nuorten parissa työskentelevälle Kentalle itsensä ilmaisua ja tajunnan virtaa. – Maalaan lähinnä omaksi ilokseni. Maalaamalla puran omia olojani, ilmaisen tunnetiloja, otan omaa aikaa. Työni on aika sosiaalista ja hektistä, joten maalaamalla rauhoitun elämän hälinältä. Inspiraatio töihin tulee yleensä tarpeesta

sirkka_kumpula_web

Valistus vaikuttaa vieläkin – Sirkka Kumpulan yleisöluento 23.11.

Kasvatustieteiden tohtori (KT) Sirkka Kumpula on toiminut Etelä-Pohjanmaan Opistolla matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajana vuosina 1986-1996. Luennossaan hän puolustaa yksilöllisten taipumusten vahvistamista kouluopetuksen kehittämisessä. Tehokas peruskoulutus on suomalainen ihme, joka on herättänyt paljon kansainvälistä uteliaisuutta. Sivistysbarometri 2024 ja oppimisen seurantatutkimukset viestivät muutosta heikompaan suuntaan. Pedagogisen uudistamistyön taustalla vaikuttaa muuttuva tiede, joka on mekanisoinut ihmisen irti luonnosta. Valistusaate

epo_jenni_salo

Sisua ja syräntä verkostoi yhteen nuoret ja taide- ja kulttuurialan tekijät

Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistyi elokuussa taidekasvatushanke, jonka nimeksi on pohjalaisittain ristitty Sisua ja syräntä. Toiminta keskittyy Ilmajoelle, Seinäjoelle ja Jalasjärvelle ja tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen ja ilmaisuun taiteen eri muodoissa. Samalla kootaan taide- ja kulttuurialan toimijat yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa yhdessä. Tavoitteena on jalostaa toiminta eteläpohjalaisten omaksi taideakatemiaksi. – Haluamme tarjota

sisu - päivä - 1

”Joku pieni muru jotain mussa on aina ollu” – Sisu-päivä 8.10.

Mitä on mystinen sisu? Se on sinnikkyyttä, sitkeää tahdonvoimaa, hellittämätöntä tarmoa, lannistumattomuutta, peräänantamattomuutta, uskallusta ja rohkeutta, joka siivittää lähes mahdottomilta tuntuviin tekoihin. Etelä-Pohjanmaan Opiston Sisu-päivä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden syventyä sisun merkitykseen arjessa ja löytää uusia voimavaroja omiin haasteisiin. Sisukkuudesta, resilienssistä ja lämpimästä sisusta (the gentle power of sisu) kuullaan niin Ilmajoen kunnanjohtaja Aape Laitalaisen, kirjailija Merja

kansanopistot_sokka_laatulupaus - 1

Kansanopistojen yhteinen laatulupaus – Näin kansanopistojen ammatillinen koulutus pysyy ja kehittyy huipputasolla

Ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot tekevät yhteistä kehitystyötä koulutuksen ja sen laadun sekä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Laatulupaus nostaa esiin yhteiset tavoitteet ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Meidän kansanopistossamme Kohdataan opiskelijat tasavertaisesti ja aidosti välittäen.Se tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoihin tutustumista, heidän vahvuuksiensa sanoittamista, uuden oppimisen aktiivista tukemista sekä läsnä olevaa vuorovaikutusta. Noudatamme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa ja varmistamme sen

epo_kaso_temppurata

Kansanopistojen ammatilliselle koulutukselle kiitosta

Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa vahvaa kiitosta tuoreissa kyselyissä, joissa opiskelijat arvostavat erityisesti opintoihin saatua tukea ja ohjausta. Amis- ja osallisuuskyselyjen tuloksissa korostuvat koulutuksen positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja osallistumismahdollisuuksiin. Voit tutustua kyselyjen tuloksiin Kansanopistoyhdistyksen kotisivuilla

lukuvuoden_aloitusjuhla3_web

Lukuvuosi käynnistyi – ”Hyvää matkaa ja retkimieltä kaikille”

Etelä-Pohjanmaan Opisto avasi uuden lukuvuoden 14. elokuuta Ilmajoella. Päätoimisia opiskelijoita on tänä syksynä 425 ja eri kansallisuuksia ennätykselliset 24. Alkanutta lukuvuotta on suunniteltu yhdessä Kauhajoen Opiston kanssa, joka yhdistyy Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden 2025 tammikuussa. Yhdessä opistot muodostavat jatkossa yhden Suomen suurimmista kansanopistoista. Lukuvuoden aloitusjuhlassa rehtori Kyösti Nyyssölä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi taloon ja muistutti samalla opiston arvoista,