Pohjalaisia tänään – perinteitä lempeästi mylläten

ep-lintu

Kuka ottaa niskalenkin? Etelä-Pohjanmaan Opiston teatterin sekä esittävän taiteen opintolinjojen Pohjalaisia tänään -esitys perkaa pohjalaisuutta ja myllää vanhoja perinteitä lempeydellä sekä pilke silmäkulmassa. Uusi esitys on päällekirjoitus Artturi Järviluoman nimissä olevalle Pohjalaisia-näytelmälle vuodelta 1914. Esitykset toukokuun viimeisellä viikolla Seinäjoen kaupunginteatterin Elissa-studiossa.

Pohjalaisia tänään -musiikkinäytelmän näyttelijöitä ja muusikoita ryhmäkuvassa.

Kaisa on perinyt isältään painisalin ja sen mukana velvoittavat perinteet sekä suuret odotukset. Perinteisen painitreenauksen ohella Kaisa tarjoaa yrityksessään sosiaalisen painin palveluja. Tärkeänä asiakkaana on kyseenalaista mainetta niittänyt neohäjyjen porukka. Kaisan sydänasiana on tarjota turvallinen kanava purkaa turhautumista ja lisätä henkistä voimaa heille, jotka ovat alttiita jäämään yhteiskunnan ulkopuolella.

Hienoista tavoitteistaan huolimatta Kaisa ei pärjää omillaan. Pitääkseen painisalinsa pystyssä Kaisa tekee sopimuksen Franchising Freedom -yrityksen kanssa. Sopimus kuitenkin uhkaa viedä hänen vapautensa.

Miten tasapainoilla vapauden ja selviytymisen, ylpeyden ja avuntarpeen, omanarvontunnon ja nöyryyden välillä? Kuka lopulta saa niskalenkin, kun molskilla mittaa ottavat mittaa arvot, odotukset ja vaatimukset?

Etelä-Pohjanmaan Opiston teatterin sekä esittävän taiteen opintolinjojen Pohjalaisia tänään -esitys perkaa pohjalaisuutta ja myllää vanhoja perinteitä lempeydellä sekä pilke silmäkulmassa. Uusi esitys on päällekirjoitus Artturi Järviluoman nimissä olevalle Pohjalaisia-näytelmälle vuodelta 1914.

Ytimessä on alkuperäisteoksessakin korostuva vapauden teema tuotuna 2020-luvulle. Vuoden 1914 näytelmässä vapaudesta taisteltiin vallesmannien ikeen alla, mutta tämän päivän vapauden kahle ei ole niin yksinkertainen. Nykypäivän pohjalainen painii enemminkin pään sisäisten kahleittensa kanssa.

Elämänmakuisessa ja musiikkipitoisessa näytelmässä Sami Silénin sovitukset tuovat vanhat eteläpohjalaiset kansanlaulut tähän päivään. Esityksessä kuullaan Pohjalaisia-näytelmästä tutut, Artturi Järviluoman keräämät kansanlaulut täysin päivitettyinä versioina.

Mitä tapahtuu, kun paini – perinteinen pohjalainen laji – ja nykytanssi yhdistetään? Johanna Stenroosin koreografiat leikittelevät lajien eroilla ja yhtäläisyyksillä.

Pohjalaisia tänään on Seinäjoen kaupunginteatterin ja Etelä-Pohjanmaan Opiston kolmivuotisen yhteistyön ensimmäinen tuotanto. Seuraava nähdään keväällä 2022.

POHJALAISIA TÄNÄÄN – NÄYTÖKSET

Ma 24.5. 14:00
Ma 24.5. 19:00
To 27.5. 14:00
To 27.5. 19:00
Pe 28.5. 14:00
Pe 28.5. 19:00

Liput 15 € – Lippuvaraukset Seinäjoen kaupunginteatterin sivuilla!

Huom. Teatteriliput yli kahden hengen seurueille myydään poikkeusaikana ainoastaan teatterin lippumyymälästä. Samassa taloudessa asuvat tai päivittäin toistensa kanssa tekemisissä olevat henkilöt voivat ostaa vierekkäiset paikat.

Jaa sivu

Kirsikkatarha - 2

Tanssiteos Kudos ja kohtauksia Tšehovin Kirsikkatarhasta esityksessä 26.-28.11.

Etelä-Pohjanmaan Opiston teatteri- ja tanssilinjan syksyn esityksessä nähdään nykytanssiteos ”Kudos” sekä sekä kohtauksia Anton Tšehovin Kirsikkatarhasta. Esitykset 26.-28.11. Ilmajoen kampuksen auditoriossa. KUDOS on nykytanssiteos, jossa yhteen kietoutuu yksinäisyys ja kohtaaminen. Yksinäisyys hävettää, uuvuttaa ja lamauttaa, mutta sen ei tarvitse olla pysyvää. Olemme aina osa erilaisia kudoksia, joissa elämämme kietoutuu yhteen. Joskus tarvitaan ojentamista ja toisinaan

artikkeli-kampusalue

OKM hyväksyi Kauhajoen Opiston liittymisen Etelä-Pohjanmaan Opistoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Kauhajoen Opiston liittymisen osaksi Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Lupapäätökset astuvat voimaan 1.1.2025 alkaen. Yhteiseksi nimeksi tulee Etelä-Pohjanmaan Opisto, jolla on jatkossa kaksi kampusta, toinen Ilmajoella, toinen Kauhajoella. Yhdistyneen opiston arvopohja nojaa kansanopistojen yhteisölliseen pedagogiikkaan ja sivistystehtävään. Kauhajoen Opiston evankelisuus jää tältä osin historiaan ja osaksi opiston perinteitä. Yhdistymisen myötä Kauhajoella alkaa nuoriso-

1H7A1463_web

Kansanopistot ovat kaikilla mittareilla ammatillisen koulutuksen huippuosaajia – ja siksi toimivaa koulutusta ei saa heikentää

Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä, yhdenvertaista ja yksilöllistä. Valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa kansanopistot erottuvat edukseen esimerkiksi palautteiden keskiarvossa. Lisäksi opiskelijat valmistuvat nopeammin ja työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin. – Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen

saijakentta_maalaus

Saija Kentan taidenäyttely Katajanmarjassa 15.7.–31.12.

Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on esillä vuoden loppuun saakka ilmajokisen Saija Kentan maalauksia. Maalaaminen on lasten ja nuorten parissa työskentelevälle Kentalle itsensä ilmaisua ja tajunnan virtaa. – Maalaan lähinnä omaksi ilokseni. Maalaamalla puran omia olojani, ilmaisen tunnetiloja, otan omaa aikaa. Työni on aika sosiaalista ja hektistä, joten maalaamalla rauhoitun elämän hälinältä. Inspiraatio töihin tulee yleensä tarpeesta

sirkka_kumpula_web

Valistus vaikuttaa vieläkin – Sirkka Kumpulan yleisöluento 23.11.

Kasvatustieteiden tohtori (KT) Sirkka Kumpula on toiminut Etelä-Pohjanmaan Opistolla matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajana vuosina 1986-1996. Luennossaan hän puolustaa yksilöllisten taipumusten vahvistamista kouluopetuksen kehittämisessä. Tehokas peruskoulutus on suomalainen ihme, joka on herättänyt paljon kansainvälistä uteliaisuutta. Sivistysbarometri 2024 ja oppimisen seurantatutkimukset viestivät muutosta heikompaan suuntaan. Pedagogisen uudistamistyön taustalla vaikuttaa muuttuva tiede, joka on mekanisoinut ihmisen irti luonnosta. Valistusaate

epo_jenni_salo

Sisua ja syräntä verkostoi yhteen nuoret ja taide- ja kulttuurialan tekijät

Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistyi elokuussa taidekasvatushanke, jonka nimeksi on pohjalaisittain ristitty Sisua ja syräntä. Toiminta keskittyy Ilmajoelle, Seinäjoelle ja Jalasjärvelle ja tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen ja ilmaisuun taiteen eri muodoissa. Samalla kootaan taide- ja kulttuurialan toimijat yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa yhdessä. Tavoitteena on jalostaa toiminta eteläpohjalaisten omaksi taideakatemiaksi. – Haluamme tarjota

sisu - päivä - 1

”Joku pieni muru jotain mussa on aina ollu” – Sisu-päivä 8.10.

Mitä on mystinen sisu? Se on sinnikkyyttä, sitkeää tahdonvoimaa, hellittämätöntä tarmoa, lannistumattomuutta, peräänantamattomuutta, uskallusta ja rohkeutta, joka siivittää lähes mahdottomilta tuntuviin tekoihin. Etelä-Pohjanmaan Opiston Sisu-päivä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden syventyä sisun merkitykseen arjessa ja löytää uusia voimavaroja omiin haasteisiin. Sisukkuudesta, resilienssistä ja lämpimästä sisusta (the gentle power of sisu) kuullaan niin Ilmajoen kunnanjohtaja Aape Laitalaisen, kirjailija Merja

kansanopistot_sokka_laatulupaus - 1

Kansanopistojen yhteinen laatulupaus – Näin kansanopistojen ammatillinen koulutus pysyy ja kehittyy huipputasolla

Ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot tekevät yhteistä kehitystyötä koulutuksen ja sen laadun sekä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Laatulupaus nostaa esiin yhteiset tavoitteet ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Meidän kansanopistossamme Kohdataan opiskelijat tasavertaisesti ja aidosti välittäen.Se tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoihin tutustumista, heidän vahvuuksiensa sanoittamista, uuden oppimisen aktiivista tukemista sekä läsnä olevaa vuorovaikutusta. Noudatamme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa ja varmistamme sen

epo_kaso_temppurata

Kansanopistojen ammatilliselle koulutukselle kiitosta

Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa vahvaa kiitosta tuoreissa kyselyissä, joissa opiskelijat arvostavat erityisesti opintoihin saatua tukea ja ohjausta. Amis- ja osallisuuskyselyjen tuloksissa korostuvat koulutuksen positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja osallistumismahdollisuuksiin. Voit tutustua kyselyjen tuloksiin Kansanopistoyhdistyksen kotisivuilla

lukuvuoden_aloitusjuhla3_web

Lukuvuosi käynnistyi – ”Hyvää matkaa ja retkimieltä kaikille”

Etelä-Pohjanmaan Opisto avasi uuden lukuvuoden 14. elokuuta Ilmajoella. Päätoimisia opiskelijoita on tänä syksynä 425 ja eri kansallisuuksia ennätykselliset 24. Alkanutta lukuvuotta on suunniteltu yhdessä Kauhajoen Opiston kanssa, joka yhdistyy Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden 2025 tammikuussa. Yhdessä opistot muodostavat jatkossa yhden Suomen suurimmista kansanopistoista. Lukuvuoden aloitusjuhlassa rehtori Kyösti Nyyssölä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi taloon ja muistutti samalla opiston arvoista,