Hyviä tuloksia ja selkeitä onnistumisia – Näin Sokka-hanke täytti tavoitteensa

ep-lintu


Enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toimivia työkaluja oppilaitosten arkeen. Onnistunut yhteistyö 15 kansanopiston kesken. Tehty!

Sokka-hankkeen loppusuoralla kelpaa hymyillä, koska tavoitteet ovat täyttyneet.

Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus eli Sokka-hanke on edistänyt opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointijohtamista kansanopistoissa.

Todella hienosti onnistuttiin esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteessa.

– Erityisen hyvää oli opiskelijoiden omat kokemukset siitä, että he ovat osallisia, heidän elämänsä on merkityksellistä ja heidät kohdataan kansanopistossa. Olemme todella ylpeitä siitä, että opiskelijoiden oma kokemus osallisuudesta vahvistui, Suomen Kansanopistoyhdistyksen ja Sokka-hankkeen koordinaattori Anni Henricson sanoo.

STEP-koulutuksessa tärkein tulos on yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääntyminen.



Tutkija Antti Maunu Turun yliopistosta analysoi Sokka-hankkeen tuloksia ja onnitteli aikaansaannoksista.

– Tuloksista ilmeni osallisuuden vahva kokemus. Se oli kasvanut kyselykertojen välillä. Erityisen hyvä tulos tuli väittämistä ”Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin”, ”Koen, että minuun luotetaan” ja ”Saan myönteistä palautetta tekemisistäni”.

Hänen mukaansa tulosten taustalla on työntekijöiden vahva kyky kohdata ja tukea opiskelijoita.

Arvokasta oli myös yhteistyö 15 kansanopiston ja Kansanopistoyhdistyksen kesken. Verkosto pystyi toteuttamaan tavoitteet ja huomasi samalla, miten tärkeää ja tuloksellista yhteiskehittäminen on.

– Se on fiksua resurssien käyttöä, kun teemme yhdessä. Samalla hyötykin on moninkertainen, kun kehityksen tulokset ovat monen oppilaitoksen käytössä, Anni Henricson korostaa.

STEP-koulutus saavutti hienoja tuloksia

STEP-koulutuksessa käytettiin Sokka-hankkeessa laadittuja toimintamalleja ja työkaluja niin, että yhteisöllisyys, osallisuus ja opiskelijoiden vaikuttaminen lisääntyivät selvästi.

– Uudet toimintatavat ovat solahtaneet luonnollisesti oppilaitoksemme arkeen. Tuntuu, että opiskelijat pääsevät nyt aidosti vaikuttamaan, ja se on luontevaa, eikä mikään haastava lisätyö, sanoo STEP-koulutuksen opiskelijatoiminnan koordinaattori Inka Finne.

Muutokset ovat keränneet kiitosta myös opiskelijoilta, jotka ovat antaneet aikaisempaa enemmän myönteistä palautetta. Hyvät arviot ovat hyödyllisiä esimerkiksi kansanopiston markkinoinnissa.

STEP-koulutuksessa opiskelijat pääsevät nyt aidosti vaikuttamaan.

Nyt opiskelijoiden ääni tulee kuuluviin

STEP-koulutus uudisti opiskelijakuntatoimintansa Sokka-hankkeen toimintamallin ja oppaan avulla. Lisäksi otettiin käyttöön Sokan kehittämä osallisuuskartta.

– Nämä olivat todella toimivia työvälineitä! Nyt opiskelijoiden ääni tulee aidosti kuuluviin, Inka Finne sanoo.

Samaa mieltä on STEP-koulutuksen opiskelija Eemi Utriainen. Hän oli mukana uudistamassa opiskelijakuntatoimintaa.

Sokka-työkalujen ansiosta opiskelijatoimikunta on nyt järjestelmällistä ja organisoitua, ja sen viestintä on toimivampaa kuin ennen.

– Ehdottomasti parasta on se, miten uudistus selkeästi lisäsi yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia koko kampuksella ja eri alojen opiskelijoiden välillä. Myös matka koulun päättäjien ja opiskelijoiden välillä on lyhentynyt, Utriainen kertoo.

”Uudistus selkeästi lisäsi yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia koko kampuksella”, Eemi Utriainen
kehuu.

Ota toimivat työkalut käyttöön!

Yksi Sokka-hankkeen näkyvimmistä aikaansaannoksista on Sosiaalisesti kestävän ammatillisen koulutuksen toimintakäsikirja. Sen toimintamallit opastavat yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä, tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnittelun edistämisessä ja hyvinvointijohtamisen kehittämisessä. Käsikirjan malleja ja materiaaleja voi hyödyntää vapaasti omassa oppilaitoksessa.

Toimintakäsikirjasta löytyy muun muassa yhteisöä etsimässä peli. Sitä voi pelata esimerkiksi älypuhelimella. Pelissä tutustutaan opiskeluun, oppilaitokseen, opiskeluhuoltoon ja oppilaskuntatoimintaan. Peli päättyy juhlasaliin ja valmistujaisiin.

– Yhteisöllisyyspelistä tuli tosi hyvä ja innostava! Joillekin pelillisyys on oikea keino motivoitua ja kiinnittyä oppilaitokseen, hankkeen koordinaattori Anni Henricson toteaa.

Oppilaitosyhteisöjen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään toimintamallien kautta. Niistä on jo saatu positiivista palautetta kansanopistoilta.

– Mallit tukevat yhteisöllistä toimimista niin, että samalla edistetään yhdenvertaisuutta, Henricson sanoo.

Myös hyvinvointijohtaminen kohentuu toimintamallien avulla. Niitä testanneet kansanopistot olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa apuun.

– Hyvinvointijohtamisen toimintamalleja kannattaa hyödyntää, koska ne luovat raamit ja systemaattisuutta hyvinvoinnin edistämiseen. Silloin kaikki tietävät, miten toimitaan ja mikä on keskinäinen työnjako.

Tutustu sosiaalisesti kestävän ammatillisen koulutuksen toimintakäsikirjaan




Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on edistää monipuolisesti opiskelijoiden ja opistoyhteisöjen hyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa. Hanke on käynnissä 19.12.2022–30.4.2025 ja sitä rahoittaa Opetushallitus.

Jaa sivu

Opiston vanha päärakennus kesäauringossa.

Haemme kiinteistönhoitajaa vakituiseen työsuhteeseen

Kiinteistövastaavan tehtäviin kuuluu Etelä-Pohjanmaan Opiston kiinteistöjen toimivuudesta ja kunnosta huolehtiminen. Seuraat talotekniikan toimintoja, huolehdit erilaisista asennus- ja korjaustehtävistä sekä tilajärjestelyistä. Järjestät tarvittavat erikoisosaamista vaativat työt ja ulkoalueiden hoidon yhteistyökumppaneiden kanssa. Tehtävään valittavalta hakijalta edellytämme soveltuvaa ammatillista koulutusta, työkokemusta vastaavassa toimessa, talotekniikan ja energianhallinnan osaamista sekä osaamista kiinteistön huollosta ja kunnossapidosta. Olet organisointi- ja vuorovaikutustaitoinen, yhteistyökykyinen

alt=””.

Kirjoittamattomat -näyttely sai jatkoa Etelä-Pohjanmaan Opistolla

Kenellä on lupa kotiseutuun? Näkyykö kotiseutu ulospäin vai elääkö se meissä tarinoina, arvoina ja kokemuksina? Vai onko lopulta kyse siitä, että tuntee olevansa jossain kotonansa? Voiko joku kieltää sinua elämästä kotiseutuasi? Kirjoittamattomat on näyttely, joka haastaa pohtimaan näitä kysymyksiä ja luomaan tarinaa, jossa tärkeää ei ole se mistä tulimme, vaan se, että olemme kaikki täällä.

Omenapuita opiston puutarhassa.

Lukuvuosi käynnistyi yli 300 opiskelijan voimin

Etelä-Pohjanmaan Opistolla vietettiin lukuvuoden avajaisia maanantaina 19.8.2019. Opistovuotensa aloitti yli 300 opiskelijaa, joista noin 250 on uusia opiskelijoita. Oman tervehdyksensä avajaisjuhlaan kävi tuomassa kansanedustaja Pasi Kivisaari.

Mainoskuva Kaisa Jaakkolasta.

Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola Avoimen iltamien vieraana 20.8.2019

Mitä palautuminen on ja miksi se on niin tärkeää? Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola puhuu sen puolesta, että palautumista täytyy oppia arvostamaan ja suojelemaan. Palautumista voidaan parantaa muun muassa rytmittämällä arkea. Kaisa Jaakkolan ajatuksia siitä miten voit palautua ja jaksaa paremmin, on tarjolla Avoimen iltamissa tiistaina 20.8.2019 klo 17.00-20.00 Seinäjoen Kampustalolla.

alt=””.

Lisähaku käynnissä elokuussa alkaviin opintoihin

Etelä-Pohjanmaan Opistolla on käynnissä elokuun loppuun saakka lisähaku lukuvuoden 2019-2020 opintoihin. Mukana haussa ovat lähes kaikki kansanopiston vuoden kestävistä opintolinjoista. Haku on avoinna myös kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon, kymppiluokalle sekä syksyllä alkaviin avoimen yliopiston opintoihin.

alt=””.

Alueelliset nuorisotyöpäivät opistolla 8.-9.8.2019

Tämän vuoden alueelliset nuorisotyöpäivät järjestetään Etelä-Pohjanmaan Opistolla 8.-9.8.2019 teemalla ”Kestävä nuorisotyö”. Perinteiseen tapaan perehdymme teemaan sekä tutkimuksen että käytännön työn näkökulmasta, nuorten ääntä unohtamatta. Mukana ohjelmassa mm. sosiologian professori, nuorisotutkija Vesa Puuronen sekä tulevaisuustutkija Ilkka Halava.

Veera Suokas, Marika Udelius, Tero Lepola ja Lotta Järvi istumassa opiston lammen rannalla.

Opistovuodesta vauhtia jatko-opintoihin

Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja. 

Kauneudenhoidon opintolinjan opettaja Paula Kekkonen tekemässä kasvohoitoa omassa hoitolassaan.

Kauneudenhoidon opintolinja käynnistyy elokuussa

Kauneudenhoitoa voi ensi syksystä lähtien opiskella Ilmajoella! Etelä-Pohjanmaan Opisto käynnistää uuden kauneusalan jatko-opintoihin ja yrittäjyyteen valmentavan opintolinjan, jossa on mahdollista tutustua kosmetologin opintoihin ja ammattiin sekä yleisesti ihonhoitoon ja sen merkitykseen.

alt=””.

Nettisivumme uudistuivat!

Etelä-Pohjanmaan Opiston uudet nettisivut on julkaistu. Uudistuksen taustalla on ollut ajatus päivittää sivusto modernimmaksi ja selkeämmäksi, helpottaa tiedon etsintää ja sujuvoittaa niiden selailua etenkin mobiililaitteilla. Samassa yhteydessä opiston koko visuaalinen ilme on päivitetty.

Maukka ja Väykkä opiston metsikössä.

Ystävyys on aarre – lastenteatteria koko perheelle

Etelä-Pohjanmaan Opiston kulttuurilinjat esittävät Timo Parvelan suosittuun kirjasarjaan perustuvan lastennäytelmän Maukka, Väykkä ja suuri seikkailu perjantaina 3.5.2019 opiston liikuntasalissa.