Lukuvuosi käynnistyi ennätysopiskelijamäärällä

ep-lintu

Etelä-Pohjanmaan Opisto avasi uuden lukuvuoden 14. elokuuta Ilmajoella. Päätoimisia opiskelijoita on tänä lukuvuonna 430, enemmän kuin koskaan aiemmin yli 130-vuotiaan opiston historiassa. Heistä reilut 270 on suomenkielisiä ja 160 vieraskielisiä, kansallisuuksia on 15.

Lukuvuoden avajaisjuhla täytti Korpisaarisalin. Uusia opiskelijoita on ennätysmäärä.


Opiskelijamäärät kasvoivat erityisesti kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnossa sekä suomen kielen ja kulttuurin opinnoissa.

Avajaisjuhlassa rehtori Kyösti Nyyssölä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi taloon ja muistutti samalla opiston arvoista, jotka ovat oppiminen, vuorovaikutus ja innostus.

– Teidän tärkein tehtävänne on osallistua opetukseen joka päivä, ottaa kaikki irti tästä lukuvuodesta ja sitoutua yhteiseen ohjelmaan. Hyvä ilmapiiri on tehokkaan oppimisen edellytys, siitä me vastaamme yhdessä. Vuorovaikutuksen perusta on tervehtiminen, katsekontakti, joka aamu, joka päivä ja kaikkien kanssa. Opiston tehtävänä taas on innostaa teidät elämään oman näköisenne elämä ja löytämään elämän suunta.

– Yhdessä oleminen on hyvän ja ikimuistoisen opistovuoden edellytys. Koska meitä on näin paljon, on välttämätöntä, että noudatamme yhteisiä sääntöjä. Niistä ensimmäinen on, että hymyillään kun tavataan, rehtori Kyösti Nyyssölä muistutti.
Savola varoitti vapaan sivistystyön leikkauksista

Avajaisten juhlapuhujaksi kutsuttu kansanedustaja Mikko Savola kiitti opiskelijoita valinnastaan opiskella yhdessä Suomen perinteikkäimmistä ja vanhimmista kansanopistoista ja korosti Etelä-Pohjanmaan Opiston laajaa koulutustarjontaa.

– Onnistunut opistovuosi antaa hyvät eväät matkalla elämässä eteenpäin. Tulette varmasti muistelemaan tätä vuotta ja täällä solmittuja ihmissuhteita vielä moneen kertaan hyvällä. Ystävyydet kantavat läpi elämän, Savola uskoo.

Kansanedustaja Mikko Savola oli avajaisten juhlapuhujana.


Puheessaan hän korosti kansanopistojen merkitystä koulutuskentällä ja esitti samalla huolensa hallituksen suunnittelemiin vapaan sivistystyön leikkauksiin.

Vaikka valtion budjetissa leikkaus on pieni, tulevat sen vaikutukset vapaan sivistystyön kentällä näkymään suurina. Erityinen huoli on vaikutuksista pieni- ja keskituloisiin perheisiin ja nuoriin.

– Kansanopistojen laajan koulutustarjonnan luomat mahdollisuudet ovat tärkeitä kaikkien pitämiseksi mukana yhteiskunnassa.

Savola toivoo, että Etelä-Pohjanmaa houkuttaa myös kauempaa tulleita jäämään maakuntaan.

– Etelä-Pohjanmaalla on työtä ja työpaikkoja. Yritysten työvoiman tarve on ja tulee olemaan suurta. Maakunnassamme on turvallista asua ja elää.

– Oman alan löytyminen, itsensä sivistäminen ja kansainvälisille opiskelijoille suomen kielen ja kulttuurin oppiminen hyödyttää paitsi opiskelijaa, koko tätä aluetta ja Suomea, Savola tiivistää.

Kansanmusiikkia harrastava Savola ilahdutti opistolaisia myös kahdella viuluesityksellä. Soitto meni yleisön ”jalan alle”, ja se taputti tahdissa koko esityksen ajan.
Enemmän kuin opisto

Kehittämispäällikkö Päivi Sirkka kertoi uusille opiskelijoille, miksi Etelä-Pohjanmaan Opiston sanotaan olevan ”enemmän kuin opisto”.

– Etelä-Pohjanmaan Opisto on sellainen paikka, jonne on mukava tulla joka päivä, jossa voi olla oma itsensä ja jossa voi kasvaa. Etelä-Pohjanmaan Opisto on sellainen paikka, joka tulee muuttamaan elämäsi.

Avajaisten oheisohjelmasta vastasivat taideopettajat yhdessä muun henkilöstön ja Päiväkoti Pääskysaaren lasten kanssa. Yleisö sai nauttia muun muassa tuoliakrobatiasta, musiikkiesityksistä ja yhteislaulusta.

Opettaja Jaakko Mäkinen säesti opistolaisten yhteislaulua.

Jaa sivu

kansanopistot_sokka_hankkeen_tulokset_step_koulutus_likat3

Hyviä tuloksia ja selkeitä onnistumisia – Näin Sokka-hanke täytti tavoitteensa

Enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toimivia työkaluja oppilaitosten arkeen. Onnistunut yhteistyö 15 kansanopiston kesken. Tehty! Sokka-hankkeen loppusuoralla kelpaa hymyillä, koska tavoitteet ovat täyttyneet. Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus eli Sokka-hanke on edistänyt opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointijohtamista kansanopistoissa. Todella hienosti onnistuttiin esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteessa. – Erityisen hyvää oli opiskelijoiden omat kokemukset siitä,

Kirsikkatarha - 2

Tanssiteos Kudos ja kohtauksia Tšehovin Kirsikkatarhasta esityksessä 26.-28.11.

Etelä-Pohjanmaan Opiston teatteri- ja tanssilinjan syksyn esityksessä nähdään nykytanssiteos ”Kudos” sekä sekä kohtauksia Anton Tšehovin Kirsikkatarhasta. Esitykset 26.-28.11. Ilmajoen kampuksen auditoriossa. KUDOS on nykytanssiteos, jossa yhteen kietoutuu yksinäisyys ja kohtaaminen. Yksinäisyys hävettää, uuvuttaa ja lamauttaa, mutta sen ei tarvitse olla pysyvää. Olemme aina osa erilaisia kudoksia, joissa elämämme kietoutuu yhteen. Joskus tarvitaan ojentamista ja toisinaan

sirkka_kumpula_web

Valistus vaikuttaa vieläkin – Sirkka Kumpulan yleisöluento 23.11.

Kasvatustieteiden tohtori (KT) Sirkka Kumpula on toiminut Etelä-Pohjanmaan Opistolla matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajana vuosina 1986-1996. Luennossaan hän puolustaa yksilöllisten taipumusten vahvistamista kouluopetuksen kehittämisessä. Tehokas peruskoulutus on suomalainen ihme, joka on herättänyt paljon kansainvälistä uteliaisuutta. Sivistysbarometri 2024 ja oppimisen seurantatutkimukset viestivät muutosta heikompaan suuntaan. Pedagogisen uudistamistyön taustalla vaikuttaa muuttuva tiede, joka on mekanisoinut ihmisen irti luonnosta. Valistusaate

artikkeli-kampusalue

OKM hyväksyi Kauhajoen Opiston liittymisen Etelä-Pohjanmaan Opistoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Kauhajoen Opiston liittymisen osaksi Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Lupapäätökset astuvat voimaan 1.1.2025 alkaen. Yhteiseksi nimeksi tulee Etelä-Pohjanmaan Opisto, jolla on jatkossa kaksi kampusta, toinen Ilmajoella, toinen Kauhajoella. Yhdistyneen opiston arvopohja nojaa kansanopistojen yhteisölliseen pedagogiikkaan ja sivistystehtävään. Kauhajoen Opiston evankelisuus jää tältä osin historiaan ja osaksi opiston perinteitä. Yhdistymisen myötä Kauhajoella alkaa nuoriso-

1H7A1463_web

Kansanopistot ovat kaikilla mittareilla ammatillisen koulutuksen huippuosaajia – ja siksi toimivaa koulutusta ei saa heikentää

Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä, yhdenvertaista ja yksilöllistä. Valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa kansanopistot erottuvat edukseen esimerkiksi palautteiden keskiarvossa. Lisäksi opiskelijat valmistuvat nopeammin ja työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin. – Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen

Processed with VSCO with g3 preset

Kyösti Nyyssölä Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtajaksi

Filosofian lisensiaatti Kyösti Nyyssölä on valittu Suomen Kansanopistoyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027 yhdistyksen syyskokouksessa 9.10.2024. Nyyssölä on ollut Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtori vuodesta 2007 lähtien ja toiminut tätä ennen lukion rehtorina ja sivistystoimen johtajana. Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2020. Puheenjohtajakaudellaan Nyyssölä haluaa vahvistaa kansanopistojen kykyä vastata opiskelijoiden ja ympärillä olevan yhteiskunnan tarpeisiin ja

saijakentta_maalaus

Saija Kentan taidenäyttely Katajanmarjassa 15.7.–31.12.

Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on esillä vuoden loppuun saakka ilmajokisen Saija Kentan maalauksia. Maalaaminen on lasten ja nuorten parissa työskentelevälle Kentalle itsensä ilmaisua ja tajunnan virtaa. – Maalaan lähinnä omaksi ilokseni. Maalaamalla puran omia olojani, ilmaisen tunnetiloja, otan omaa aikaa. Työni on aika sosiaalista ja hektistä, joten maalaamalla rauhoitun elämän hälinältä. Inspiraatio töihin tulee yleensä tarpeesta

epo_jenni_salo

Sisua ja syräntä verkostoi yhteen nuoret ja taide- ja kulttuurialan tekijät

Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistyi elokuussa taidekasvatushanke, jonka nimeksi on pohjalaisittain ristitty Sisua ja syräntä. Toiminta keskittyy Ilmajoelle, Seinäjoelle ja Jalasjärvelle ja tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen ja ilmaisuun taiteen eri muodoissa. Samalla kootaan taide- ja kulttuurialan toimijat yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa yhdessä. Tavoitteena on jalostaa toiminta eteläpohjalaisten omaksi taideakatemiaksi. – Haluamme tarjota

sisu - päivä - 1

”Joku pieni muru jotain mussa on aina ollu” – Sisu-päivä 8.10.

Mitä on mystinen sisu? Se on sinnikkyyttä, sitkeää tahdonvoimaa, hellittämätöntä tarmoa, lannistumattomuutta, peräänantamattomuutta, uskallusta ja rohkeutta, joka siivittää lähes mahdottomilta tuntuviin tekoihin. Etelä-Pohjanmaan Opiston Sisu-päivä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden syventyä sisun merkitykseen arjessa ja löytää uusia voimavaroja omiin haasteisiin. Sisukkuudesta, resilienssistä ja lämpimästä sisusta (the gentle power of sisu) kuullaan niin Ilmajoen kunnanjohtaja Aape Laitalaisen, kirjailija Merja

kansanopistot_sokka_laatulupaus - 1

Kansanopistojen yhteinen laatulupaus – Näin kansanopistojen ammatillinen koulutus pysyy ja kehittyy huipputasolla

Ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot tekevät yhteistä kehitystyötä koulutuksen ja sen laadun sekä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Laatulupaus nostaa esiin yhteiset tavoitteet ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Meidän kansanopistossamme Kohdataan opiskelijat tasavertaisesti ja aidosti välittäen.Se tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoihin tutustumista, heidän vahvuuksiensa sanoittamista, uuden oppimisen aktiivista tukemista sekä läsnä olevaa vuorovaikutusta. Noudatamme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa ja varmistamme sen