Veera Suokas opiskeli lukuvuoden Etelä-Pohjanmaan Opiston kauppatieteen linjalla, Lotta Järvi kasvatustiedettä, Marika Udelius liikuntatiedettä ja Tero Lepola tietotekniikkaa. Kun ovet jatko-opintoihin eivät auenneet vielä viime vuonna, oli kaikilla selvät suunnitelmat tulosten tultua. Puhdas välivuosi ei houkutellut ketään heistä, vaan jokainen halusi käyttää aikansa tekemällä jotain hyödyllistä – joko töitä tai opintoja.
Osalle juuri Etelä-Pohjanmaan Opistoon tuleminen lukion jälkeen oli täysin harkittu päätös, osa teki päätöksensä vasta juuri ennen lukuvuoden alkamista.
– Olimme kuulleet tutuilta, että moni on päässyt opiston avulla kiinni jatko-opintoihin, Veera Suokas ja Marika Udelius kertovat.
Opisto oli lähes kaikille ennestään tuttu opinto-ohjaajan, kouluvierailun tai jonkun läheisen kautta.
– En vielä abivuonna ajatellut tulevani tänne opiskelemaan, mutta keväällä keskustelu opinto-ohjaajani kanssa sai minut vakuuttumaan opistosta ja sen opiskelutarjonnasta, Marika Udelius täsmentää.
Tukea opiskeluun
Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan jonkin avoimen yliopiston kautta, tuntui kansanopisto paremmalta vaihtoehdolta sen tarjoamien opiskelumahdollisuuksien ja ohjauksen kannalta. Lähes kaikilla linjoilla opetukseen sisältyy myös pääsykoevalmennus seuraavan kevään valintakokeisiin. Etuna on myös se, että opistovuoden jälkeen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy.
– Punnitsin muutaman kuukauden kestävän valmennuskurssin ja lukuvuoden mittaisen kansanopintolinjan välillä ja koin, että itselleni on enemmän hyötyä opiskella koko vuosi pääsykokeessa kysyttäviä asioita, kuin itsenäisesti kotona tai lyhyen ajan jollain yksittäisellä kurssilla, kauppatiedettä opiskellut Veera Suokas selventää.
– Vaikka opiskelu kansanopistossa on maksullista, saa siihen opintotuen, ja ainakin itse koin saavani enemmän vastinetta rahoille kuin opiskelemalla omatoimisesti avoimen yliopiston kautta. Toisille se voi sopia paremmin, mutta itse kaipasin enemmän tukea opintoihini, jatkaa liikuntatiedettä opiskellut Marika Udelius.
Jokainen haastatelluista suoritti lukuvuoden aikana avoimen yliopiston opintoja 50-60 opintopistettä, joka on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoihinkin verrattuna iso määrä. Jokaisen toiveena on pystyä hyödyntämään suoritetut opinnot jossain vaiheessa osaksi varsinaista korkeakoulututkintoa.
– Kursseja oli paljon ja aluksi syksyllä opiskelu tuntui raskaalta, kun kaikki oli muutenkin uutta. Opettaja ja opiskelukaverit auttoivat onneksi tsemppaamaan eteenpäin, Lotta Järvi kertoo.
– Kävin samaan aikaan kävin töissä, joten vapaa-aikaa ei ollut ollenkaan liikaa, Marika Udelius jatkaa.
Väylä yliopistoon
Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Tero Lepola pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla suoritettujen opintojen perusteella suoraan Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi lukemaan tietotekniikkaa.
– Tulin Ilmajoelle saakka tietotekniikan opintolinjan perässä, koska tämä oli ainoa kansanopisto, jossa pystyi opiskelemaan kyseistä ainetta. Myös sen tarjoama väylähakumahdollisuus haluamiini opintoihin houkutteli.
Lepola suoritti lukuvuoden aikana tietotekniikan perusopinnot ja lisäksi muita opintoja avoimessa yliopistossa yhteensä yli 60 opintopistettä. Nämä voi hyödyntää nyt suoraan tutkinnossa, kun varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat syksyllä.
– Omalla kohdallani opistovuosi auttoi siis ihan konkreettisesti eteenpäin jatko-opinnoissa.
Varmuus omasta alasta
Vuoden opiskelu kansanopistossa voi jouduttaa opiskelua jopa kaksi vuotta yliopistossa, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät. Toisille suoritetut opinnot tuovat lisäksi varmuuden omasta valinnasta suuntautua tietylle alalle.
– Opistovuoden aikana tuntui, että aloin ymmärtää opetettavia asioita oikeasti, enkä vain opetellut niitä ulkoa. Avoimen yliopiston kursseista sai hyvää itseluottamusta jatko-opintoihin, kun huomasi ja tiesi että soveltuu kyseiselle alalle. Sai varmuuden, että tämä on just se mun juttu ja mikä oikeasti kiinnostaa, Veera Suokas kiittelee.