Kansanopistot kulkevat kohti kestävää tulevaisuutta ekososiaalisen sivistyksen siivittäminä

ep-lintu

Kansanopistot muuttavat maailmaa sivistyksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta. Nyt ne haluavat toimia edelläkävijöinä kestävyysmuutoksessa ja asettaa ekososiaalisen sivistyksen keskiöön kaikessa toiminnassaan. Ekososiaalinen sivistys korostaa ekologisten arvojen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkitystä, ja tulevaisuudessa se näkyy entistä vahvemmin kansanopistojen opintosisällöissä ja päivittäisessä toiminnassa.


Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistossa -hankkeen avulla on saatu jo työkaluja kestävyysmurroksen edistämiseen. Hankkeen päätavoitteena on pienentää kansanopistojen hiilijalanjälkeä ja kasvattaa niiden kädenjälkeä. Tämä vie meitä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja edistää samalla opistojen toimintakulttuurin kokonaisvaltaista muutosta.

– Hankkeessa mukana olevat opistot ovat laskeneet oman hiilijalanjälkensä ja tunnistaneet keskeisimmät päästölähteet. Tämä on mahdollistanut päästövähennystavoitteiden asettamisen ja toteuttamiskelpoisten toimenpiteiden selvittämisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi, sanoo hankkeen projektipäällikkö Nina Maarit Partanen Suomen ympäristöopisto Syklistä.  

Kädenjälki tarkoittaa myönteisiä sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia, jotka saadaan aikaan oman suoran toiminnan ulkopuolella. Niitä ovat esimerkiksi kansanopisto-opiskelijoiden hiilipäästöjen väheneminen ja Agenda 2030 -tavoitteiden yhdistäminen opiston tarjoamiin kasvatus- ja ohjausalan tutkinnonosiin. Hankkeessa huomattiin, että kansanopistot tuottavat jo nyt paljon ekologista kädenjälkeä. Kestävä kehitys näkyy opetuksessa, pedagogiikassa ja kasvatussisällöissä. Lisäksi kestävän kehityksen edistäminen on kansanopistojen lakisääteinen tehtävä.

– Laki vapaasta sivistystyöstä antaa kansanopistoille selkeän tehtävän vahvistaa koulutuksillaan oppijoiden ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä elämäntapoja. Kansanopiston yhteisöllisessä oppimisympäristössä tähdätään uudistavaan oppimiseen, jonka avulla ihmiset voivat tarkastella elämän merkityksiä ja muuttaa toimintaansa, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.  

Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistossa -hanke oli käynnissä 13.11.2020–31.12.2023, ja sitä rahoitti Opetushallitus. Hanketta koordinoi Suomen ympäristöopisto SYKLI, ja sen yhteistyökumppanina toimi Suomen Kansanopistoyhdistys.

Hankkeessa syntyi käytännön ratkaisuja opetukseen sekä yhteinen kansanopistojen vihreän siirtymän suunnitelma sekä sitä tukevat johtamisen ja seurannan työkalut, jotka on koottu tuoreeseen Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistoissa –käsikirjaan. Se sisältää kattavan listauksen päästötietokantoja ja hiilijalanjälkilaskureita, vinkkejä laskentaa aloittaville opistolle, mallin päästövähennyspoluista sekä keinoja ja mittareita kädenjäljen kasvattamiseen.


Lisätiedot:

Nina Maarit Partanen, Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistoissa -hankkeen projektipäällikkö
Suomen ympäristöopisto SYKLI 
ninamaarit.partanen@sykli.fi
puh. 044 493 4850


Tytti Pantsar, Toiminnanjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
tytti.pantsar@kansanopistot.fi
puh. 044 531 8000

Jaa sivu

Maukka ja Väykkä opiston metsikössä.

Ystävyys on aarre – lastenteatteria koko perheelle

Etelä-Pohjanmaan Opiston kulttuurilinjat esittävät Timo Parvelan suosittuun kirjasarjaan perustuvan lastennäytelmän Maukka, Väykkä ja suuri seikkailu perjantaina 3.5.2019 opiston liikuntasalissa.

Viljaa pellolla.

Maataloustieteiden opetus alkaa Ilmajoella

Helsingin yliopiston maataloustieteiden perusopintojen järjestäminen alkaa Ilmajoella elokuussa. Avoimen yliopiston kautta toteutuvasta koulutuksesta vastaavat yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Opisto ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu.

alt=””.

Etelä-Pohjanmaan Opistolla on kirjoitettu jo 20 vuotta

In spirit -haamukijoittaja juhlistaa Etelä-Pohjanmaan Opiston kirjoittajalinjan 20-vuotista historiaa. Esitykset opistolla 20.-22.2.2019.

Jukka Gustafsson, Paula Risikko ja Tuomo Puumala opiston auditoriossa.

Kansanopistot vahvempaan rooliin koulutuskentällä

Opistolaiset kysyivät, kansanedustajat vastasivat. Eduskunnan puhemies Paula Risikko, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson vierailivat opistolla valtakunnallisessa Koulutuksen kolmas tie -seminaarissa tapaamassa opiskelijoita ja kansanopistojen johtoa.

Opiston vanha päärakennus kesäauringossa.

Koulutuksen kolmas tie esillä Etelä-Pohjanmaan Opistolla

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (Kokoomus), sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (Keskusta) ja kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (SDP) tapaavat opiskelijoita ja kansanopistojen johtoa Etelä-Pohjanmaan Opistolla maanantaina 4.2.2019 klo 12-14.

Taiteilija Evgenia Lesonen näyttelytöidensä äärellä.

Tunne ohjaa Evgenia Lesosen kuvataidetta

Etelä-Pohjanmaan Opiston näyttelyssä yhdistyvät luovuus, kulttuuri ja vahva värimaailma. Näyttely on avoinna ravintola Katajanmarjassa 17.6.2019 saakka.