Avoin taiteilijahaku Etelä-Pohjanmaan Opiston näyttelytoimintaan

ep-lintu

Etelä-Pohjanmaan Opisto etsii kuvataiteilijoita esittelemään töitään kampusalueella sijaitsevaan näyttelytilaan. Jokaisen näyttelyn kesto on 3 kuukautta, ja ensimmäiset näyttelyajat varataan vuoden 2020 tammikuusta eteenpäin. Hakemukset tulee jättää viimeistään 30.11.2019, ensi vuoden näyttelyohjelma päätetään vuoden loppuun mennessä.

Opiston ravintolassa Ilmajoella on ympäri vuoden esillä vaihtuvia näyttelyitä, joihin on vapaa pääsy. Satojen omien opiskelijoiden lisäksi ravintolassa vierailee lukuisia muita kävijöitä kokous- ja juhlavieraista matkailijoihin, joten jokainen esillä oleva työ saa suuren yleisön.

Mukaan halutaan sekä aloittelevia että nimekkäämpiä taiteen tekijöitä. Vuosien varrella näyttelyissämme on ollut esillä muun muassa maalauksia, taidegrafiikkaa, lasitöitä ja valokuvia eteläpohjalaisista maisemista ja luonnosta.

Tällä hetkellä ravintolassa on esillä vuoden loppuun saakka Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran Kotiseutu kotoisaksi -hankkeen koordinoima Kirjoittamattomat -näyttely, jonka valokuvat on ottanut lapualainen ammattikuvaaja Piia Ylisalmi.

Itse näyttelytila on noin 2 x 4 m kokoinen valaistu seinä Etelä-Pohjanmaan Opiston opiskelijaravintolassa. Tila mahdollistaa myös pienikokoisten veistosten, lasitöiden tai keramiikan esittelyn. Näyttelytilasta peritään vuokraa 200 € koko näyttelyajalta.

Hakemuksia toivotaan 30.11.2019 mennessä osoitteeseen hanna.ahonpaa@epopisto.fi.
Vapaamuotoisista hakemuksista tulee ilmetä mitä näyttely sisältää, alustavasti suunniteltu teosmäärä, mahdolliset toiveet näyttelyn ajankohdasta, kuvamateriaalia töistä tai linkki taiteilijan portfolioon nettisivuilla tai somekanavissa.

Lisätietoja: Hanna Ahonpää, Etelä-Pohjanmaan Opisto, puh. 044 432 5618, hanna.ahonpaa@epopisto.fi

Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtori Kyösti Nyyssölä ja taiteilija Evgenia Lesonen vanhan päärakennuksen edessä.
Kuvataiteilija Evgenia Lesonen lahjoitti oman näyttelynsä päätteeksi yhden töistään Etelä-Pohjanmaan Opistolle. ”Flyygeli” on varta vasten opiston näyttelyyn valmistunut teos. Upean ja värikkään maalauksen vastaanotti rehtori Kyösti Nyyssölä.

Jaa sivu

artikkeli-kansanopistot-opiskelijatyytyvaisyys

Etelä-Pohjanmaan Opistoon ennätysmäärä hakijoita yhteishaussa

Etelä-Pohjanmaan Opistoon oli ennätysmäärä hakijoita toisen asteen yhteishaussa, joka päättyi tiistaina. Hakijoita oli kaikkiaan 212, joista ensisijaisia 71. Opistoon oli kolme hakukohdetta kahdelle kampukselle. Kasvatus- ja ohjausalalle haki kaikkiaan 118, tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen 54 ja opistovuosi-koulutukseen 40. Ilmajoen kampukselle haki kaikkiaan 140, heistä 49 asetti Opiston ykkösvaihtoehdoksi. Vastaavasti Kauhajoen kampukselle haki kaikkiaan 72 ja heistä

immu_ilmen_web

Järjestäytyneen rikollisuuden syövereistä lainkuuliaiseen ja raittiiseen elämään – Mika ”Immu” Ilménin yleisöluento 3.4.

Entinen rikollispomo Mika ”Immu” Ilmén vierailee Etelä-Pohjanmaan Opistolla torstaina 3.4.2025. Kaikille avoimella yleisöluennolla hän kertoo rankasta menneisyydestään ja valinnoista, jotka johtivat aikoinaan rikollisille poluille. Entinen rikollinen elää nykyään raitista, lainkuuliaista elämää ja käy mediatyönsä lisäksi mm. kouluissa puhumassa nuorille menneisyydestään sekä raffista polustaan, tavoitteenaan estää nuoria tekemästä samoja virheitä. Immu Ilmén kertoo rehellisesti minkälaista elämä

kansanopistot_sokka_hankkeen_tulokset

Valitse kansanopisto! Saat laadukkaan koulutuksen, huikean ryhmähengen ja opettajien tuen

Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa keskiarvoa paremmat arvosanat. Lisäksi kansanopistojen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin. Tästä on kysymys: – Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar toteaa. Myös opiskelijat

Untitled design - 2

Tanssi- ja teatterilinja pomputtaa Keltaisen pallon Seinäjoen kaupunginteatteriin 

Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Seinäjoen kaupunginteatterin yhteistyö saa jatkoa keväällä 2025, kun opiston tanssi- ja teatterilinja esittää Elissa-näyttämöllä Tuomas Timosen näytelmän Keltainen pallo. Teos käsittelee erilaisia rooleja, joihin ihminen elämänsä aikana sitoutuu tai samaistuu.   Päätähtinä nähdään Etelä-Pohjanmaan Opiston tanssi- ja teatterilinjan opiskelijoita. Ohjaaja Salla Virkkala korostaa, että yhteistyö Seinäjoen kaupunginteatterin kanssa on opiskelijoille hieno ja

epo_kauhajoen_kampus

Kauhajoen kampus muuttaa keskustaan

Etelä-Pohjanmaan Opiston Kauhajoen kampus muuttaa Järvikyläntieltä Kauhajoen keskustaan entiseen koti- ja laitostalousoppilaitoksen kiinteistöön eli ns. soppakouluun elokuun alussa. Kiinteistön omistajan kanssa on sovittu yhden lukuvuoden 2025–2026 kestävästä vuokrasopimuksesta. Opisto saa käyttöönsä kuusi luokkatilaa, pienryhmätilan, keittiön ja ravintolan, toimiston ja muut henkilöstön tilat sekä majoitustilat noin 40 opiskelijalle. Majoitustilat varataan ensi sijassa oppivelvollisille sekä opiston muille

IMG_4341_web

Sisua ja syräntä pilotoi taideakatemiaa maakuntaan – Tulevan nuorisomusikaalin ohjaajana Jussi Lukács

Etelä-Pohjanmaan Opiston taidekasvatusprojekti pyrkii lisäämään taiteen ja kulttuurin opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia nuorille. Mukana on lukuisia alueen oppilaitoksia ja taide- ja kulttuurialan toimijoita. Päämääränä on jalostaa yhteistyö urheiluakatemian kaltaiseksi taideakatemiaksi. Kaksivuotinen projekti huipentuu keväällä 2026 Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä nähtävään nuorisomusikaaliin, jonka ohjaajana toimii Jussi Lukács. Useissa musikaaliproduktioissa mukana ollut näyttelijä ja muusikko Jussi Lukács kokee

Etelä-Pohjanmaan Opisto, TUVA -koulutus

Haku lukuvuoden 2025-2026 opintoihin käynnistyy 18. helmikuuta

Olemme mukana kevään toisen asteen yhteishaussa 18.2.-18.3.2025. Yhteishaun kautta voit hakea TUVA- ja Opistovuosi-koulutuksiin sekä kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon, josta valmistuu lastenohjaajaksi tai nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Yhteishaussa mukana olevat koulutukset Ilmajoella ja Kauhajoella: Myös haku ensi lukuvuoden kansanopistolinjoille, monimuoto- ja maahanmuuttajakoulutuksiin käynnistyy 18.2.2025. Tutustu koulutuksiimme ja hae mukaan!

kauhajoen_kampus

Kahden kampuksen Etelä-Pohjanmaan Opisto aloitti toimintansa

Etelä-Pohjanmaan Opiston Kauhajoen kampus aloitti toimintansa 1.1.2025, kun Kauhajoen opisto liittyi Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden alussa. Jatkossa Etelä-Pohjanmaan Opisto järjestää koulutusta kahdella kampuksella Ilmajoella ja Kauhajoella. Uusia opiskelijoita ja ryhmiä on aloittanut kummallakin kampuksella, ja opiskelijamäärä on yhteensä lähes 600. Syksystä 2025 alkaen Kauhajoella alkaa myös nuoriso- ja yhteisöohjaajien ammatillinen koulutus, kun kasvatus- ja ohjausalan perustutkintokoulutus

Processed with VSCO with g3 preset

Kyösti Nyyssölä Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtajaksi

Filosofian lisensiaatti Kyösti Nyyssölä on valittu Suomen Kansanopistoyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027 yhdistyksen syyskokouksessa 9.10.2024. Nyyssölä on ollut Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtori vuodesta 2007 lähtien ja toiminut tätä ennen lukion rehtorina ja sivistystoimen johtajana. Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2020. Puheenjohtajakaudellaan Nyyssölä haluaa vahvistaa kansanopistojen kykyä vastata opiskelijoiden ja ympärillä olevan yhteiskunnan tarpeisiin ja

kansanopistot_sokka_hankkeen_tulokset_step_koulutus_likat3

Hyviä tuloksia ja selkeitä onnistumisia – Näin Sokka-hanke täytti tavoitteensa

Enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toimivia työkaluja oppilaitosten arkeen. Onnistunut yhteistyö 15 kansanopiston kesken. Tehty! Sokka-hankkeen loppusuoralla kelpaa hymyillä, koska tavoitteet ovat täyttyneet. Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus eli Sokka-hanke on edistänyt opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointijohtamista kansanopistoissa. Todella hienosti onnistuttiin esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteessa. – Erityisen hyvää oli opiskelijoiden omat kokemukset siitä,