Saija Kentan taidenäyttely Katajanmarjassa 15.7.–31.12.

ep-lintu


Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on esillä vuoden loppuun saakka ilmajokisen Saija Kentan maalauksia.

Maalaaminen on lasten ja nuorten parissa työskentelevälle Kentalle itsensä ilmaisua ja tajunnan virtaa.

– Maalaan lähinnä omaksi ilokseni. Maalaamalla puran omia olojani, ilmaisen tunnetiloja, otan omaa aikaa. Työni on aika sosiaalista ja hektistä, joten maalaamalla rauhoitun elämän hälinältä.

Inspiraatio töihin tulee yleensä tarpeesta saada oma tunnetila kankaalle.

– Osa tauluistani on syntynyt kovan tuskan puskemana, osa äärimmäisen onnen tilassa, enemmistö jossain välimaastossa. Aihe voi tulla mistä vaan. Näen esimerkiksi luonnossa jotain kaunista ja maalaan siitä syntyneen olotilan – en itse näkymää, Saija Kentta kuvailee työskentelyään.

– Osa töistä syntyy muutamassa tunnissa, osa tauluista on työn ja tuskan takana. Joitain töitä saattaa mennä muutaman vuoden päästä uudelleenmaalaukseen, kun silmä ei vaan totu niihin. Useimmiten työtä aloittaessani en tiedä, mitä alan tekemään tai jos päässä on joku ajatus, voi lopputulos olla jotain ihan muuta, hän jatkaa.

Kukkien aikaan. Piilopaikka. Kesäaamu. Töiden nimistä voi jo päätellä, että luontoaiheet ovat maalauksissa läsnä. Opiston näyttelyssä nähdään pastellisävyisiä, hempeämpiä tauluja Kentan repertuaarista. Kaikki työt on maalattu muutaman vuoden sisällä.

– ”Kukkien aikaan” on harjoittelua vähän esittävämmän taiteen suuntaan. ”Kesäpäivä” on saanut inspiraation kesäistä maisemaa esittävästä valokuvasta. ”Luonnon taikaa” ja ”Heräilevä aamu” syntyivät tarpeesta saada vaaleanpunertavaa sävyä kankaalle. ”Kaikki hyvin” ja ”Piilopaikka” ovat olleet alunperin hyvin vahvoilla, tummilla väreillä maalattuja. Ne eivät tuntuneet tummina ollenkaan omilta, joten ne saivat päälleen kevennyksen.

Saija Kentta kertoo maalaavansa pääasiassa öljyväreillä, mutta jonkin verran myös akryyliväreillä. Mieluiten abstrakteja, suurehkoja tauluja, joissa siveltimellä ja mielellä on tilaa liikkua.

– Pidän siitä, että taulua voi työstää pitkään ja värejä on kiva pyöritellä ja sekoitella kankaan pinnalla. Välillä sekoitukset menevät aivan mönkään ja kaavin värit pois kankaalta ja aloitan uudestaan. Maalaamiseen käytän suurehkoja siveltimiä, palettiveistä, kangasriepuja, maalauslastaa ja levityskampaa sekä sormia.

Välillä tekeillä on ainoastaan yksi työ, mutta usein kolmesta viiteen työtä odottaa tekijäänsä – tai Kentan mukaan ”tekijän inspiraation ja ajan kohtaamista”.

– Juuri nyt on kesken taulu, joka on ollut kesken jo muutaman vuoden. Lisäksi työn alla on pohja, johon olen hukannut paletille ylijääneitä maaleja.

Saija Kentta kertoo taiteen jollain tapaa kiehtoneen häntä aina, mutta aloittaneensa maalausharrastuksen vasta reilu kymmen vuotta sitten syksyllä 2013. Hän kävi kaksi vuotta Ilmajoki-opiston maalauskursseilla, ja osallistuu yhä satunnaisille kursseille. Hän toimii myös Ilmajoen taideyhdistyksen puheenjohtajana.


Saija Kentan taidenäyttely Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa 15.7.-31.12.2024


Näyttely avoinna ravintolan aukioloaikoina.

Tervetuloa!



Jaa sivu

Kirsikkatarha - 2

Tanssiteos Kudos ja kohtauksia Tšehovin Kirsikkatarhasta esityksessä 26.-28.11.

Etelä-Pohjanmaan Opiston teatteri- ja tanssilinjan syksyn esityksessä nähdään nykytanssiteos ”Kudos” sekä sekä kohtauksia Anton Tšehovin Kirsikkatarhasta. Esitykset 26.-28.11. Ilmajoen kampuksen auditoriossa. KUDOS on nykytanssiteos, jossa yhteen kietoutuu yksinäisyys ja kohtaaminen. Yksinäisyys hävettää, uuvuttaa ja lamauttaa, mutta sen ei tarvitse olla pysyvää. Olemme aina osa erilaisia kudoksia, joissa elämämme kietoutuu yhteen. Joskus tarvitaan ojentamista ja toisinaan

sirkka_kumpula_web

Valistus vaikuttaa vieläkin – Sirkka Kumpulan yleisöluento 23.11.

Kasvatustieteiden tohtori (KT) Sirkka Kumpula on toiminut Etelä-Pohjanmaan Opistolla matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajana vuosina 1986-1996. Luennossaan hän puolustaa yksilöllisten taipumusten vahvistamista kouluopetuksen kehittämisessä. Tehokas peruskoulutus on suomalainen ihme, joka on herättänyt paljon kansainvälistä uteliaisuutta. Sivistysbarometri 2024 ja oppimisen seurantatutkimukset viestivät muutosta heikompaan suuntaan. Pedagogisen uudistamistyön taustalla vaikuttaa muuttuva tiede, joka on mekanisoinut ihmisen irti luonnosta. Valistusaate

artikkeli-kampusalue

OKM hyväksyi Kauhajoen Opiston liittymisen Etelä-Pohjanmaan Opistoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Kauhajoen Opiston liittymisen osaksi Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Lupapäätökset astuvat voimaan 1.1.2025 alkaen. Yhteiseksi nimeksi tulee Etelä-Pohjanmaan Opisto, jolla on jatkossa kaksi kampusta, toinen Ilmajoella, toinen Kauhajoella. Yhdistyneen opiston arvopohja nojaa kansanopistojen yhteisölliseen pedagogiikkaan ja sivistystehtävään. Kauhajoen Opiston evankelisuus jää tältä osin historiaan ja osaksi opiston perinteitä. Yhdistymisen myötä Kauhajoella alkaa nuoriso-

1H7A1463_web

Kansanopistot ovat kaikilla mittareilla ammatillisen koulutuksen huippuosaajia – ja siksi toimivaa koulutusta ei saa heikentää

Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä, yhdenvertaista ja yksilöllistä. Valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa kansanopistot erottuvat edukseen esimerkiksi palautteiden keskiarvossa. Lisäksi opiskelijat valmistuvat nopeammin ja työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin. – Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen

Processed with VSCO with g3 preset

Kyösti Nyyssölä Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtajaksi

Filosofian lisensiaatti Kyösti Nyyssölä on valittu Suomen Kansanopistoyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027 yhdistyksen syyskokouksessa 9.10.2024. Nyyssölä on ollut Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtori vuodesta 2007 lähtien ja toiminut tätä ennen lukion rehtorina ja sivistystoimen johtajana. Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2020. Puheenjohtajakaudellaan Nyyssölä haluaa vahvistaa kansanopistojen kykyä vastata opiskelijoiden ja ympärillä olevan yhteiskunnan tarpeisiin ja

epo_jenni_salo

Sisua ja syräntä verkostoi yhteen nuoret ja taide- ja kulttuurialan tekijät

Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistyi elokuussa taidekasvatushanke, jonka nimeksi on pohjalaisittain ristitty Sisua ja syräntä. Toiminta keskittyy Ilmajoelle, Seinäjoelle ja Jalasjärvelle ja tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen ja ilmaisuun taiteen eri muodoissa. Samalla kootaan taide- ja kulttuurialan toimijat yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa yhdessä. Tavoitteena on jalostaa toiminta eteläpohjalaisten omaksi taideakatemiaksi. – Haluamme tarjota

sisu - päivä - 1

”Joku pieni muru jotain mussa on aina ollu” – Sisu-päivä 8.10.

Mitä on mystinen sisu? Se on sinnikkyyttä, sitkeää tahdonvoimaa, hellittämätöntä tarmoa, lannistumattomuutta, peräänantamattomuutta, uskallusta ja rohkeutta, joka siivittää lähes mahdottomilta tuntuviin tekoihin. Etelä-Pohjanmaan Opiston Sisu-päivä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden syventyä sisun merkitykseen arjessa ja löytää uusia voimavaroja omiin haasteisiin. Sisukkuudesta, resilienssistä ja lämpimästä sisusta (the gentle power of sisu) kuullaan niin Ilmajoen kunnanjohtaja Aape Laitalaisen, kirjailija Merja

kansanopistot_sokka_laatulupaus - 1

Kansanopistojen yhteinen laatulupaus – Näin kansanopistojen ammatillinen koulutus pysyy ja kehittyy huipputasolla

Ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot tekevät yhteistä kehitystyötä koulutuksen ja sen laadun sekä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Laatulupaus nostaa esiin yhteiset tavoitteet ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Meidän kansanopistossamme Kohdataan opiskelijat tasavertaisesti ja aidosti välittäen.Se tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoihin tutustumista, heidän vahvuuksiensa sanoittamista, uuden oppimisen aktiivista tukemista sekä läsnä olevaa vuorovaikutusta. Noudatamme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa ja varmistamme sen

epo_kaso_temppurata

Kansanopistojen ammatilliselle koulutukselle kiitosta

Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa vahvaa kiitosta tuoreissa kyselyissä, joissa opiskelijat arvostavat erityisesti opintoihin saatua tukea ja ohjausta. Amis- ja osallisuuskyselyjen tuloksissa korostuvat koulutuksen positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja osallistumismahdollisuuksiin. Voit tutustua kyselyjen tuloksiin Kansanopistoyhdistyksen kotisivuilla

lukuvuoden_aloitusjuhla3_web

Lukuvuosi käynnistyi – ”Hyvää matkaa ja retkimieltä kaikille”

Etelä-Pohjanmaan Opisto avasi uuden lukuvuoden 14. elokuuta Ilmajoella. Päätoimisia opiskelijoita on tänä syksynä 425 ja eri kansallisuuksia ennätykselliset 24. Alkanutta lukuvuotta on suunniteltu yhdessä Kauhajoen Opiston kanssa, joka yhdistyy Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden 2025 tammikuussa. Yhdessä opistot muodostavat jatkossa yhden Suomen suurimmista kansanopistoista. Lukuvuoden aloitusjuhlassa rehtori Kyösti Nyyssölä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi taloon ja muistutti samalla opiston arvoista,