Opiston toimisto on suljettu 23.-29.12. välisellä ajalla. Palvelemme jälleen 30.12. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Etelä-Pohjanmaan Opiston taidekasvatusprojekti pyrkii lisäämään taiteen ja kulttuurin opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia nuorille. Mukana on lukuisia alueen oppilaitoksia ja taide- ja kulttuurialan toimijoita. Päämääränä on jalostaa yhteistyö urheiluakatemian kaltaiseksi taideakatemiaksi. Kaksivuotinen projekti huipentuu keväällä 2026 Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä nähtävään nuorisomusikaaliin, jonka ohjaajana toimii Jussi Lukács.
Useissa musikaaliproduktioissa mukana ollut näyttelijä ja muusikko Jussi Lukács kokee nuorten huomioimisen ja hyvinvoinnin merkitykselliseksi juuri tässä hetkessä.
– Elämme aikaa, jolloin sodat, ilmastonmuutos ja yhteiskunnan jakautuminen horjuttavat turvallisuudentunnettamme ja kykyämme kohdata toisiamme. Melun ja kiireen keskellä yksittäiset äänet hukkuvat helposti – erityisesti niiden, jotka ovat kaikkein hauraimmassa asemassa. Valitettavasti myös nuorten ääni jää usein kuulematta, pohtii Lukács.
– Haluan rohkaista heitä löytämään omia luovia polkujaan ja innostaa taiteen pariin, hän jatkaa.
Seinäjoen kaupunginteatterin toimitusjohtaja Milla Hautala uskoo lapsuuden ja nuoruuden kokemusten vaikuttavan kaikkeen – oli kyse harrastuneisuudesta, ammatista tai itsensä kehittämisestä.
– Olen itse aikoinaan tältä samalta kaupunginteatterin näyttämöltä harrastuksen parista lähtenyt ja päätynyt nykyiseen ammattiini.
Tulevalta nuorisomusikaalilta Hautala odottaa ennen kaikkea nuorta energiaa.
– On hienoa päästä kokemaan se silmien tuike ja innostus, kun voimme mahdollistaa nuorten esille pääsyn, koota voimat ja esittää yhteistyön tulos isolla näyttämöllä.
Yhteistyöllä luovuus lentoon
Musikaali on osa elokuussa käynnistettyä Sisua ja syräntä -taidekasvatushanketta, jossa kehitetään taiteen harrastus- ja opintomahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaan nuorille.
– Pidän tosi tärkeänä, että täällä omassa maakunnassa – jossa minunkin juureni ovat, pääsee harrastamaan ja opiskelemaan taidealoja eikä aina tarvitsisi lähteä merta edemmäs kalaan ja muuttaa isoihin kaupunkeihin, sanoo hankepäällikkö Jenni Salo Etelä-Pohjanmaan Opistolta.
Taide- ja kulttuurialan toimijoita on syksyn aikana koottu yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa. Verkostoon on liittynyt lukuisia alueen oppilaitoksia ja taide- ja kulttuurialan ammattilaisia.
Nuorille järjestetään työpajoja, viikonloppuleirejä, harrasteryhmiä ja opintokokonaisuuksia, joissa he pääsevät tutustumaan musiikin, teatterin, tanssin, kuvataiteen ja luovan kirjoittamisen maailmaan. Ohjelmaa vetävät alan ammattilaiset ja kokeneet taidekasvattajat, jotka auttavat heitä löytämään omat vahvuudet ja inspiroivat kokeilemaan rohkeasti uusia asioita.
– Toimintaan voi tutustua Sisua ja syräntä -hankkeen verkkosivulla ja somekanavissa, ja niiden kautta pääsee myös ilmoittautumaan mukaan, Jenni Salo kertoo.
Lisää nuorten hyvinvointia ja alueellista pitovoimaa
Etelä-Pohjanmaan oppilaitosverkosto Opinlakeuden verkostokoordinaattori Erika Perander kokee projektin ainutlaatuisena mahdollisuutena ja tuotteena, jollainen on puuttunut alueelta.
– Koen, että voimme lisätä alueellista veto- ja pitovoimaa, kun täällä on mahdollisuuksia taiteen harrastamiseen, opiskeluun ja mahdollisesti jopa työhön.
Etelä-Pohjanmaan Opiston tanssi- ja teatterilinjan vastuuopettaja Johanna Stenroos sekä teatteriopettaja Salla Virkkala iloitsevat sen tuomista mahdollisuuksista jo olemassa olevan taideopetuksen kehittämiseen.
– Opistolla on pitkät perinteet päätoimisen taideopetuksen tarjoamisessa. Vuosien varrella on nähty monen opiskelijan ponnistavan meiltä taidealan jatko-opintoihin ja ammattilaisiksi, Stenroos kertoo.
– Maakunnan nuorille tämä on hieno mahdollisuus näyttää kyntensä. Valitettavasti taideopetus on usein isompien kaupunkien ylellisyys, vaikka pienenkin paikkakunnan kasvatit voivat ponnistaa korkealle, jos kasvualusta on oikeanlainen, komppaa Virkkala, joka on itsekin opiston kasvatteja.
Lisäksi Stenroos ja Virkkala korostavat, että taide kasvattaa ja vahvistaa jokaista tekijäänsä, ja monet opiskelijat ovat vuosien aikana löytäneet elämälleen suunnan sekä vahvistaneet itsetuntemustaan ja hyvinvointiaan taideopintojen avulla.
– Kun tehdään yhdessä taidetta, se lisää itseymmärrystä ja ennen kaikkea empatiaa muita ihmisiä kohtaan, uskoo taidekasvatushankkeessa proosan kirjoittamista opettava kirjailija Merja Mäki.
– Eihän sitä tiedä, vaikka tällainen mahdollisuus muuttaisi koko elämän suunnan. Joku lamppu syttyy, että tällaisiakin vaihtoehtoja on harrastaa tai jopa suuntautua työelämään, opettaja Jonna Pirttijoki Ilmajoen Musiikkiopistosta pohtii.
– Minun unelmani olisi saada aikaan se, että joku tuleva teos olisi jonkun ohjaamani nuoren sävelkynästä, hän lisää.
Lisätietoja:
Jenni Salo, hankepäällikkö, Sisua ja syräntä -taidekasvatushanke
puh. 050 478 1159, jenni.salo@epopisto.fi
Hankkeen verkkosivu: https://epopisto.fi/tietoa-opistosta/yhteistyo-ja-hankkeet/sisua-ja-syranta/
Facebook: Sisua ja syräntä / Instagram: @sisuajasyranta
Haemme opiston opetuspäiväkoti Pääskysaareen varhaiskasvatuksen opettajaa tai sosionomia vanhempainvapaan ajaksi 4-5 -vuotiaiden ryhmään.
Vastaat ryhmän vetämisestä ja lasten varhaiskasvatuksesta yhdessä ryhmän muiden ohjaajien kanssa. Toimit yhteistyössä päiväkodin muun henkilöstön kanssa. Pidät aktiivisesti yhteyttä lasten huoltajiin ja osaat käyttää varhaiskasvatuksen hallinto-ohjelmaa sitä varten.
Olet sitoutunut ja innostunut omasta työstäsi ja näet sen arvokkaana. Tarvittaessa sijaistat muita päiväkodin ohjaushenkilöstön jäseniä. Osallistut päiväkodin toiminnan kehittämiseen. Ohjaat lastenohjaajaopiskelijoita ammatillisessa kasvussa.
Työsuhde on määräaikainen vanhempainvapaan sijaisuus, aloitus sopimuksen mukaan helmikuussa 2025.
Noudatamme yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.
Tehtävässä vaaditaan rikostaustaote, joka perustuu Lakiin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)
Vapaamuotoinen hakemus ja CV päiväkodin johtaja Niina Ojalalle 2.1.2025 mennessä.
Lisätiedot ma-pe klo 8-16
Niina Ojala, päiväkodin johtaja, puh. 050 5624952 tai niina.ojala@epopisto.fi
Päiväkoti Pääskysaari on Korpisaaren Säätiön ylläpitämä yksityinen päiväkoti Ilmajoella, ja se toimii myös
opetuspäiväkotina Etelä-Pohjanmaan Opiston lastenohjaajaopiskelijoille. Kasvatuksessa painotamme
maaseutuhenkisyyttä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Katso myös
Enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toimivia työkaluja oppilaitosten arkeen. Onnistunut yhteistyö 15 kansanopiston kesken. Tehty!
Sokka-hankkeen loppusuoralla kelpaa hymyillä, koska tavoitteet ovat täyttyneet.
Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus eli Sokka-hanke on edistänyt opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointijohtamista kansanopistoissa.
Todella hienosti onnistuttiin esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteessa.
– Erityisen hyvää oli opiskelijoiden omat kokemukset siitä, että he ovat osallisia, heidän elämänsä on merkityksellistä ja heidät kohdataan kansanopistossa. Olemme todella ylpeitä siitä, että opiskelijoiden oma kokemus osallisuudesta vahvistui, Suomen Kansanopistoyhdistyksen ja Sokka-hankkeen koordinaattori Anni Henricson sanoo.
Tutkija Antti Maunu Turun yliopistosta analysoi Sokka-hankkeen tuloksia ja onnitteli aikaansaannoksista.
– Tuloksista ilmeni osallisuuden vahva kokemus. Se oli kasvanut kyselykertojen välillä. Erityisen hyvä tulos tuli väittämistä ”Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin”, ”Koen, että minuun luotetaan” ja ”Saan myönteistä palautetta tekemisistäni”.
Hänen mukaansa tulosten taustalla on työntekijöiden vahva kyky kohdata ja tukea opiskelijoita.
Arvokasta oli myös yhteistyö 15 kansanopiston ja Kansanopistoyhdistyksen kesken. Verkosto pystyi toteuttamaan tavoitteet ja huomasi samalla, miten tärkeää ja tuloksellista yhteiskehittäminen on.
– Se on fiksua resurssien käyttöä, kun teemme yhdessä. Samalla hyötykin on moninkertainen, kun kehityksen tulokset ovat monen oppilaitoksen käytössä, Anni Henricson korostaa.
STEP-koulutus saavutti hienoja tuloksia
STEP-koulutuksessa käytettiin Sokka-hankkeessa laadittuja toimintamalleja ja työkaluja niin, että yhteisöllisyys, osallisuus ja opiskelijoiden vaikuttaminen lisääntyivät selvästi.
– Uudet toimintatavat ovat solahtaneet luonnollisesti oppilaitoksemme arkeen. Tuntuu, että opiskelijat pääsevät nyt aidosti vaikuttamaan, ja se on luontevaa, eikä mikään haastava lisätyö, sanoo STEP-koulutuksen opiskelijatoiminnan koordinaattori Inka Finne.
Muutokset ovat keränneet kiitosta myös opiskelijoilta, jotka ovat antaneet aikaisempaa enemmän myönteistä palautetta. Hyvät arviot ovat hyödyllisiä esimerkiksi kansanopiston markkinoinnissa.
Nyt opiskelijoiden ääni tulee kuuluviin
STEP-koulutus uudisti opiskelijakuntatoimintansa Sokka-hankkeen toimintamallin ja oppaan avulla. Lisäksi otettiin käyttöön Sokan kehittämä osallisuuskartta.
– Nämä olivat todella toimivia työvälineitä! Nyt opiskelijoiden ääni tulee aidosti kuuluviin, Inka Finne sanoo.
Samaa mieltä on STEP-koulutuksen opiskelija Eemi Utriainen. Hän oli mukana uudistamassa opiskelijakuntatoimintaa.
Sokka-työkalujen ansiosta opiskelijatoimikunta on nyt järjestelmällistä ja organisoitua, ja sen viestintä on toimivampaa kuin ennen.
– Ehdottomasti parasta on se, miten uudistus selkeästi lisäsi yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia koko kampuksella ja eri alojen opiskelijoiden välillä. Myös matka koulun päättäjien ja opiskelijoiden välillä on lyhentynyt, Utriainen kertoo.
kehuu.
Ota toimivat työkalut käyttöön!
Yksi Sokka-hankkeen näkyvimmistä aikaansaannoksista on Sosiaalisesti kestävän ammatillisen koulutuksen toimintakäsikirja. Sen toimintamallit opastavat yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä, tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnittelun edistämisessä ja hyvinvointijohtamisen kehittämisessä. Käsikirjan malleja ja materiaaleja voi hyödyntää vapaasti omassa oppilaitoksessa.
Toimintakäsikirjasta löytyy muun muassa yhteisöä etsimässä peli. Sitä voi pelata esimerkiksi älypuhelimella. Pelissä tutustutaan opiskeluun, oppilaitokseen, opiskeluhuoltoon ja oppilaskuntatoimintaan. Peli päättyy juhlasaliin ja valmistujaisiin.
– Yhteisöllisyyspelistä tuli tosi hyvä ja innostava! Joillekin pelillisyys on oikea keino motivoitua ja kiinnittyä oppilaitokseen, hankkeen koordinaattori Anni Henricson toteaa.
Oppilaitosyhteisöjen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään toimintamallien kautta. Niistä on jo saatu positiivista palautetta kansanopistoilta.
– Mallit tukevat yhteisöllistä toimimista niin, että samalla edistetään yhdenvertaisuutta, Henricson sanoo.
Myös hyvinvointijohtaminen kohentuu toimintamallien avulla. Niitä testanneet kansanopistot olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa apuun.
– Hyvinvointijohtamisen toimintamalleja kannattaa hyödyntää, koska ne luovat raamit ja systemaattisuutta hyvinvoinnin edistämiseen. Silloin kaikki tietävät, miten toimitaan ja mikä on keskinäinen työnjako.
Tutustu sosiaalisesti kestävän ammatillisen koulutuksen toimintakäsikirjaan
Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on edistää monipuolisesti opiskelijoiden ja opistoyhteisöjen hyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa. Hanke on käynnissä 19.12.2022–30.4.2025 ja sitä rahoittaa Opetushallitus.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Kauhajoen Opiston liittymisen osaksi Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Lupapäätökset astuvat voimaan 1.1.2025 alkaen. Yhteiseksi nimeksi tulee Etelä-Pohjanmaan Opisto, jolla on jatkossa kaksi kampusta, toinen Ilmajoella, toinen Kauhajoella.
Yhdistyneen opiston arvopohja nojaa kansanopistojen yhteisölliseen pedagogiikkaan ja sivistystehtävään. Kauhajoen Opiston evankelisuus jää tältä osin historiaan ja osaksi opiston perinteitä.
Yhdistymisen myötä Kauhajoella alkaa nuoriso- ja yhteisöohjaajien ammatillinen koulutus, kun kasvatus- ja ohjausalan perustutkintokoulutus käynnistyy myös Kauhajoen kampuksella syksystä 2025 alkaen. Koulutus on mukana jo tulevan kevään yhteishaussa. Myöhemmin ammatillinen koulutus laajenee myös lastenohjaajien tutkintokoulutukseen.
Vapaan sivistystyön opintolinjoissa tapahtuu myös pieniä muutoksia. Musiikin opintolinja siirtyy Kauhajoelta Ilmajoelle syksystä 2025 alkaen, ja uutena opintolinjana Kauhajoella aloittaa arkkitehtuurin linja.
Yhdistyvällä oppilaitoksella on jatkossa yhteensä 90 aikuisten perusopetuksen opiskelijapaikkaa. Tuva-koulutuksen lupa on tulossa myöhemmin. Opiskelijamäärä on yhdistymisen jälkeen yhteensä lähes 600.
Etelä-Pohjanmaan Opisto jatkaa kansanopistotyötä Kauhajoen opiston nykyisissä tiloissa ja selvittää mahdollisuutta siirtää toiminta Kauhajoen keskustaan lähitulevaisuudessa.
– Etelä-Pohjanmaan opistossa uskotaan kansanopiston vetovoiman kasvuun Kauhajoella. Yhdistynyt opisto voi vastata nykyistä paremmin erityisesti Suupohjan alueen koulutustarpeisiin. Yhteistyö on jo nyt tiivistynyt alueen oppilaitosten ja Kauhajoen kaupungin kanssa, rehtori Kyösti Nyyssölä sanoo.
Lisätiedot:
Kyösti Nyyssölä, 044 5594400, kyosti.nyyssola@epopisto.fi
Jussi Luoma, 050 320 4455, jussi.luoma@keo.fi
Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä, yhdenvertaista ja yksilöllistä.
Valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa kansanopistot erottuvat edukseen esimerkiksi palautteiden keskiarvossa. Lisäksi opiskelijat valmistuvat nopeammin ja työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin.
– Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar toteaa.
Selkeä valtti kansanopistoilla on kasvatus- ja ohjausalan koulutus. Sen vahvuuksia ovat läsnäoleva kohtaaminen, yhteisöllisyys ja aito vuorovaikutus.
– Kansanopistot ovat kasvatus- ja ohjausalan huippuosaajia, Pantsar sanoo.
Osaajista on jo pulaa, mutta koulutuksia uhkaavat leikkaukset
Uhkakuvana on rahoituksen heikkeneminen ja ammatillisen koulutuksen tehtävän vaarantuminen kansanopistoissa. Tilanne on ristiriitainen, koska kasvatus- ja ohjausalalla on pulaa osaajista.
– Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijapolkuja ei tulisi vaikeuttaa. Näillä aloilla tarvitaan pätevyys ja tutkinto, ja osaajista on nyt jo pulaa, Pantsar huomauttaa.
Kansanopistot haluavat jatkaa ja kehittää laadukkaaksi todettua ja yhteisölliseksi kehitettyä koulutustoimintaansa.
– Meillä kansanopistoissa pilotointi ja kokeileminen ovat talon tapa. Pienissä yksiköissä hierarkia on matala, ja siksi voimme helposti tehdä yhdessä, kehittää ja parantaa. Haluamme koko ajan kehittyä ja uudistua, Suomen Nuoriso-opiston opinto-ohjaaja Noora Seppänen kertoo.
Opiskelijat arvostavat yhteisöllisyyttä ja aitoa kohtaamista
Opiskelijat kehuvat ryhmähenkeä, aitoa kohtaamista, opettajien tukea ja innostunutta ilmapiiriä.
– Meillä on hyvä ryhmähenki ja jaamme paljon kokemuksia keskenämme, kertoo Kankaanpään Opistosta nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi valmistunut Petteri Vuorenmaa.
– Olen oppinut paljon ihmisten kohtaamisesta, STEP-koulutuksesta nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi valmistunut Matilda Pahakorpi kertoo.
– Yhteisö on täällä lämmin ja vastaanottavainen, Myanmarista kotoisin oleva Swe Zin Lin Htet sanoo. Hän opiskelee STEP-koulutuksessa lähihoitajaksi.
Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on edistää monipuolipuolisesti opiskelijoiden ja opistoyhteisöjen hyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa. Hanke on käynnissä 19.12.2022–30.4.2025 ja sitä rahoittaa Opetushallitus.
Filosofian lisensiaatti Kyösti Nyyssölä on valittu Suomen Kansanopistoyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027 yhdistyksen syyskokouksessa 9.10.2024. Nyyssölä on ollut Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtori vuodesta 2007 lähtien ja toiminut tätä ennen lukion rehtorina ja sivistystoimen johtajana. Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2020.
Puheenjohtajakaudellaan Nyyssölä haluaa vahvistaa kansanopistojen kykyä vastata opiskelijoiden ja ympärillä olevan yhteiskunnan tarpeisiin ja selkeyttää kansanopistojen asemaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
– Kansanopistojen koulutukset ovat yhteiskunnan valtimolla. Valmiina reagoimaan joustavasti alati muuttuviin koulutustarpeisiin. Haluan varmistaa, että kansanopistojen toiminnalliset edellytykset säilyvät hyvinä ja paranevat entisestään, Nyyssölä sanoo.
Kansanopistoyhdistyksen keskeisin tehtävä on hänen mielestään tukea kansanopistoja niiden tärkeässä työssä ja nostaa opistojen ääni kirkkaasti esiin erityisesti koulutusta koskevassa päätöksenteossa. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon opistojen edessä olevat uudistustarpeet.
Väestökehityksen seurauksena nuorten ikäluokkien pieneneminen tuo mukanaan haasteita, jotka vaativat reagointia. Samalla kestävyysmuutos ja ekososiaalinen sivistys korostuvat entisestään ja edellyttävät opistoilta vahvempaa sitoutumista ekologisiin arvoihin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
– Yhdistyksellä on tässä avainrooli. Se kokoaa kansanopistot yhteen ennakoimaan tulevaisuutta ja reagoimaan nopeasti muutoksiin, Nyyssölä lisää.
Nyyssölällä on vahvaa kokemusta kehittämisestä. Rehtorikaudellaan hän on laajentanut Etelä-Pohjanmaan Opiston toimintaa merkittävästi. Tuoreimpana merkkipaaluna on Kauhajoen Opiston liittyminen Etelä-Pohjanmaan Opistoon 1.1.2025.
Omalla paikkakunnallaan pohjalaismies tunnetaan paikallispolitiikasta. Ennen rehtorivuosiaan hän toimi kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Nyyssölällä on hyvät verkostot kansanopistoihin, muuhun koulutuskenttään ja hallintoon. Tästä on paljon etua Kansanopistoyhdistyksen toiminnalle.
– Verkostojen avulla pystymme vahvistamaan yhteistyötä, vaikuttamaan koulutuspoliittisiin kysymyksiin ja edistämään kansanopistojen asemaa. Toivotamme Kyöstin lämpimästi tervetulleeksi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi, Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar sanoo.
Nyyssölä aloittaa ensimmäisen puheenjohtajakautensa vuoden 2025 alusta, jolloin yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja, STEP-koulutuksen rehtori Helena Ahonen jättää tehtävän.
Lisätiedot ja haastattelut
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Kyösti Nyyssölä
Hallituksen jäsen ja puheenjohtaja kaudella 2025–2027
puh. 044 559 4400 (tavoitettavissa 10.10. klo 7–9 ja klo 14.00->)
kyosti.nyyssola@epopisto.fi
Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
puh. 044 531 8000 (tavoitettavissa 10.10. klo 7–9 ja klo 14.00->)
tytti.pantsar@kansanopistot.fi
Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa on esillä vuoden loppuun saakka ilmajokisen Saija Kentan maalauksia.
Maalaaminen on lasten ja nuorten parissa työskentelevälle Kentalle itsensä ilmaisua ja tajunnan virtaa.
– Maalaan lähinnä omaksi ilokseni. Maalaamalla puran omia olojani, ilmaisen tunnetiloja, otan omaa aikaa. Työni on aika sosiaalista ja hektistä, joten maalaamalla rauhoitun elämän hälinältä.
Inspiraatio töihin tulee yleensä tarpeesta saada oma tunnetila kankaalle.
– Osa tauluistani on syntynyt kovan tuskan puskemana, osa äärimmäisen onnen tilassa, enemmistö jossain välimaastossa. Aihe voi tulla mistä vaan. Näen esimerkiksi luonnossa jotain kaunista ja maalaan siitä syntyneen olotilan – en itse näkymää, Saija Kentta kuvailee työskentelyään.
– Osa töistä syntyy muutamassa tunnissa, osa tauluista on työn ja tuskan takana. Joitain töitä saattaa mennä muutaman vuoden päästä uudelleenmaalaukseen, kun silmä ei vaan totu niihin. Useimmiten työtä aloittaessani en tiedä, mitä alan tekemään tai jos päässä on joku ajatus, voi lopputulos olla jotain ihan muuta, hän jatkaa.
Kukkien aikaan. Piilopaikka. Kesäaamu. Töiden nimistä voi jo päätellä, että luontoaiheet ovat maalauksissa läsnä. Opiston näyttelyssä nähdään pastellisävyisiä, hempeämpiä tauluja Kentan repertuaarista. Kaikki työt on maalattu muutaman vuoden sisällä.
– ”Kukkien aikaan” on harjoittelua vähän esittävämmän taiteen suuntaan. ”Kesäpäivä” on saanut inspiraation kesäistä maisemaa esittävästä valokuvasta. ”Luonnon taikaa” ja ”Heräilevä aamu” syntyivät tarpeesta saada vaaleanpunertavaa sävyä kankaalle. ”Kaikki hyvin” ja ”Piilopaikka” ovat olleet alunperin hyvin vahvoilla, tummilla väreillä maalattuja. Ne eivät tuntuneet tummina ollenkaan omilta, joten ne saivat päälleen kevennyksen.
Saija Kentta kertoo maalaavansa pääasiassa öljyväreillä, mutta jonkin verran myös akryyliväreillä. Mieluiten abstrakteja, suurehkoja tauluja, joissa siveltimellä ja mielellä on tilaa liikkua.
– Pidän siitä, että taulua voi työstää pitkään ja värejä on kiva pyöritellä ja sekoitella kankaan pinnalla. Välillä sekoitukset menevät aivan mönkään ja kaavin värit pois kankaalta ja aloitan uudestaan. Maalaamiseen käytän suurehkoja siveltimiä, palettiveistä, kangasriepuja, maalauslastaa ja levityskampaa sekä sormia.
Välillä tekeillä on ainoastaan yksi työ, mutta usein kolmesta viiteen työtä odottaa tekijäänsä – tai Kentan mukaan ”tekijän inspiraation ja ajan kohtaamista”.
– Juuri nyt on kesken taulu, joka on ollut kesken jo muutaman vuoden. Lisäksi työn alla on pohja, johon olen hukannut paletille ylijääneitä maaleja.
Saija Kentta kertoo taiteen jollain tapaa kiehtoneen häntä aina, mutta aloittaneensa maalausharrastuksen vasta reilu kymmen vuotta sitten syksyllä 2013. Hän kävi kaksi vuotta Ilmajoki-opiston maalauskursseilla, ja osallistuu yhä satunnaisille kursseille. Hän toimii myös Ilmajoen taideyhdistyksen puheenjohtajana.
Saija Kentan taidenäyttely Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa 15.7.-31.12.2024
Näyttely avoinna ravintolan aukioloaikoina.
Tervetuloa!
Kasvatustieteiden tohtori (KT) Sirkka Kumpula on toiminut Etelä-Pohjanmaan Opistolla matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajana vuosina 1986-1996. Luennossaan hän puolustaa yksilöllisten taipumusten vahvistamista kouluopetuksen kehittämisessä.
Tehokas peruskoulutus on suomalainen ihme, joka on herättänyt paljon kansainvälistä uteliaisuutta. Sivistysbarometri 2024 ja oppimisen seurantatutkimukset viestivät muutosta heikompaan suuntaan. Pedagogisen uudistamistyön taustalla vaikuttaa muuttuva tiede, joka on mekanisoinut ihmisen irti luonnosta. Valistusaate onnistui 300 vuotta sitten vapauttamaan ihmisen, mutta miten tiede on nyt ohittanut ihmisen?
– Oppiminen on suuntautumista elämään. Tahto pyrkiä tietämään ja ajattelemaan itse oli valistuksen eetos. Tätä tahtoa tarvitaan taas, Sirkka Kumpula sanoo.
Valistusaate uudisti kulttuuria ja yhteiskuntaelämää tieteen, taiteen ja pedagogiikan, etenkin luonnontieteiden ja matematiikan keksintöjen ja sovellutusten kautta 1700-luvun lopulta lähien. Maagisen tietämisen tuhkasta kehittynyt luonnontieteellinen menetelmä vähitellen vakuutti aikalaiset ja vakuuttaa edelleen, mutta kokemustiedon kupla on edelleen ratkaisematta.
Saksalainen Immanuel Kant omisti ajattelemiselle koko elämänsä ja muistutti: ”Uskalla hankkia tietoa”. Kant välittää luottamusta ihmiseen ja häneen ajattelemisen kykyynsä.
Valistusaatteen vaikutuksesta kansanopetus kehittyi. Kansakoulut, jatko- ja kiertokoulut, kansanopistot, maamies-, nuoriso- ja raittiusseurat ja muu vapaa sivistystyö jatkoivat aikaisemman kirkon antamaa opetusta. Tiedolla oli käytännöllinen tavoite, mikä tavoite muuttui 1900-luvulla.
Valistuksen kokonaisvaltainen ihmiskäsitys kolkuttelee koulukeskustelua. Mitä voimme oppia valistuksen tieto- ja ihmiskäsityksestä 2000-luvulla?
Valistus vaikuttaa vieläkin – yleisöluento la 23.11.2024 klo 14–15
Paikka: Etelä-Pohjanmaan Opisto, Liakka-talo, auditorio (Opistontie 111, 60800 ILMAJOKI)
Luento on kaikille avoin ja maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista, paikat varataan saapumisjärjestyksessä.
———
Sirkka Kumpula on KT ja matemaattisten aineiden opettaja. Kumpula on opettajauransa ohella väitellyt vuonna 2019 Tampereen yliopistosta tohtoriksi aiheesta, joka esitteli uuden näkökulman koulumatematiikkaan.
Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistyi elokuussa taidekasvatushanke, jonka nimeksi on pohjalaisittain ristitty Sisua ja syräntä. Toiminta keskittyy Ilmajoelle, Seinäjoelle ja Jalasjärvelle ja tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen ja ilmaisuun taiteen eri muodoissa. Samalla kootaan taide- ja kulttuurialan toimijat yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa yhdessä. Tavoitteena on jalostaa toiminta eteläpohjalaisten omaksi taideakatemiaksi.
– Haluamme tarjota kaikille nuorille mahdollisuuden monipuolisiin taideharrastuksiin omalla kotiseudulla, löytää oma tapa ilmaista itseään ja kokea taiteen voima, hankepäällikkö Jenni Salo Etelä-Pohjanmaan Opistolta kertoo.
Nuorten ääni paremmin kuuluviin
Jenni Salo kokee näiden asioiden edistämisen tärkeäksi niin nuorten hyvinvoinnin kuin Ilmajoen lähialueiden elinvoimaisuuden kannalta.
– Taidekasvatus on keskeinen osa nuorten kehitystä ja hyvinvointia. Taide on myös tärkeä itsetuntemuksen ja identiteettityön väline, jonka kautta voi saada uudella tavalla yhteyden itseen, muihin ja samalla oman äänensä kuuluviin.
Lakeudella ei varsinkaan pienillä paikkakunnilla ole liikaa mahdollisuuksia taideharrastuksiin.
– Unelmani olisi, että lakeuden nuorille syntyisi vahva kokemus siitä, että täällä on mahdollista toteuttaa itseään monipuolisesti taiteen parissa eikä aina tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Toivoisin heidän kokevan, että täällä ajatellaan heitä, ja heille on urheilun lisäksi myös kulttuurin kentällä etenemismahdollisuuksia – kenties jopa ammattilaiseksi asti.
Uutta virtaa taide- ja kulttuurialalle
Taide- ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyöverkostoa aletaan koota syksyn aikana, ja samalla käynnistyvät infokiertueet nuorille alueen oppilaitoksissa.
Jenni Salo haastaa kaikki kulttuurin, taiteiden ja nuorten parissa toimivat mukaan yhteistyöhön.
– Meillä on tällä alueella paljon osaamista musiikin, teatterin, tanssin, kuvataiteen kuin kirjallisuudenkin saralla, joten nyt on aika lyödä viisaat päät yhteen ja lähteä visioimaan Taideakatemia-konseptia yhdessä!
Suunnitteilla on työpajoja, viikonloppuleirejä ja harrasteryhmiä, joissa nuoret pääsevät tutustumaan muun muassa musiikin, teatterin, tanssin ja kuvataiteen maailmaan. Ohjelmaa vetävät alan ammattilaiset ja kokeneet taidekasvattajat, jotka auttavat heitä löytämään omat vahvuutensa ja inspiroivat kokeilemaan rohkeasti uusia asioita.
– Nuorten kanssa tuotetaan projektin edetessä myös materiaalia nuorisomusikaaliin, joka esitetään keväällä 2026. Musikaaliin haetaan mukaan 15–25-vuotiaita nuoria. Lukuvuoden 2024–2025 aikana materiaalia työstetään erilaisissa kirjoitus- ja biisipajoissa, ja lukuvuosi 2025–2026 on varsinainen harjoitus- ja esityskausi, Salo kertoo.
Luvassa on myös näyttelyitä ja esityksiä, joissa nuoret voivat esitellä tuotoksiaan yleisölle. Kulttuurielämykset ja –pajat viedään sinne, missä ihmiset ovat, ja tarjotaan näin taidekokemuksia elävöittämään maaseudun arkea.
Taidekasvatushankkeen toimintaa voi seurata eri kanavissa, ja yhteistyöstä kiinnostuneet voivat rohkeasti ottaa hankepäällikköön yhteyttä.
– Avaamme omat somekanavat, joiden kautta kerromme tapahtumista. Nuoret pääsevät tuottamaan sisältöä myös niihin. Lähden kiertämään syksyn aikana eri yhteistyötahoja, ja minua saa myös pyytää vierailulle tai vinkata, että haluaa mukaan postituslistoille.
Lisätietoja
Jenni Salo, hankepäällikkö, Sisua ja syräntä -taidekasvatushanke
puh. 050 478 1159, jenni.salo@epopisto.fi
Sisua ja syräntä -taidekasvatushanke sytyttää, syväluotaa ja summaa yhteen nuorta tekemisen kipinää kulttuurin ja taiteen saralla luoden Ilmajoki, Seinäjoki ja Jalasjärvi – alueen 15–25 v. nuorille ja nuorille aikuisille monipuolisia taidekasvatuksen ja kulttuurikentän osallisuuden mahdollisuuksia. Hanke on Etelä-Pohjanmaan Opiston koordinoima alueellinen yhteistyöhanke, jota rahoittaa Leader Liiveri.