”Ei ole parempaa ratkaisua välivuodelle kuin kansanopisto”. Näin tiivistävät ajatuksensa opistovuodesta Peetu Pyhälahti ja Kaius Baarman, jotka molemmat opiskelivat opiston psykologian opintolinjalla lukuvuonna 2024–2025. Kummallekin heistä kansanopistovuosi oli toinen.
Vimpeliläislähtöinen Peetu (kuvassa oikealla) opiskeli Etelä-Pohjanmaan Opistolla myös lukuvuoden 2023–2024, ja Kouvolasta lähtöisin oleva Kaius on aikaisemmin opiskellut Linnasmäen opistolla Turussa.
Molemmat suorittivat ensimmäisen kansanopistovuotensa aikana psykologian perusopinnot sekä yliopistotutkintoon tarvittavat kieli- ja viestintäopinnot. Pääsykokeiden kautta ovet yliopistoon eivät kuitenkaan vielä avautuneet, joten päätös toisesta vuodesta kansanopistossa syntyi helposti.
Lukuvuoden päätteeksi he istahtivat hetkeksi yhdessä alas summaamaan omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan kansaopistovuodesta Etelä-Pohjanmaan Opistolla.
Peetu:
”Viime kesänä pohdin, miten jatkan omaa opintopolkuani, kun pääsykoe ei mennyt vaadittavalla tavalla. Ajattelin, että opistolle olisi hyvä palata. Sijainti on lähellä, ja opiston opintotarjonta suhteessa hintaan on tosi hyvä sekä kaikki se, mitä hintaan kuuluu: ruokailu, asuminen, opinnot. Opistolla ei tarvitse laskea, mihin kursseihin on varaa, kun kaikki kuuluu opintomaksuun. Se luo flow-tilaa opintoihin, kun voi uppoutua rauhassa. Ensimmäinen vuosi oli minulle positiivinen kokemus, ja opistolla oli valmiina yhteisö, johon tiesin kuuluvani ja jonka tiesin ottavan minut hyvin vastaan.
Toisen opistovuoden aikana tein psykologian aineopintoja, mutta otin lisäksi tosissani vaihtoehdon hakea yliopistoon todistusvalinnan kautta. Tiesin, että saan opettajilta tukea, ja korotinkin lukuvuoden aikana ylioppilaskirjoitusaineista englannin, psykologian ja äidinkielen. Yo-korotusten myötä sain opiskelupaikan unelmieni alalta.
Olen saanut opistolta hyvät eväät päästä eteenpäin jatko-opintoihin ja edetä alalle, joka on todella haluttu ja jonne on vaikea päästä mutta joka tuntuu oikealta itselleni. Tämä vuosi on vahvistanut ja rakentanut omaa identiteettiäni. Tiedän paremmin, kuka olen ja mitä haluan.
Ajattelen, että kansanopisto on tärkeä mutta monille tuntematon silta toisen asteen opinnoista korkeammalle asteelle. Opistossa voi luonnollisesti rakentaa omaa siirtymää nuoruudesta kohti nuorta aikuisuutta samanhenkisten ihmisten kanssa. Opisto on kuin yhteisöllinen kupla, joka on keskellä ei mitään mutta jossa yhdistyvät maailman eri kolkat ja kulttuurit, ja samalla yksilöllinen huomioiminen korostuu.
Ei elämä opistolla tietenkään aina ole ruusuista. Koko paketti voi olla vaativa, ja voi myös olla hapuilua siitä, miten asioita täytyy hoitaa ja miten pitää huolta omasta jaksamisesta. Mutta olen vuosien aikana saanut todella hyvää yksilöllistä kohtaamista ja palautetta. Ne ovat olleet erittäin mielekkäitä vuorovaikutustilanteita, ja haluankin nostaa esille lähimpien opettajieni Jaanan, Marjan, Terhin ja Juuson panoksen. Olen saanut heiltä paljon sekä opintoja että ihmisyyttä ajatellen. Arvostus heidän ammattitaitoaan ja osaamistaan kohtaan on koskettanut valtavasti.”
Kaius:
”Olin Linnasmäen opistolla kaksi vuotta sitten, ja siitä jäi tosi hyvä mieli. Pääsykokeissa viime vuonna läpipääsy oli hilkulla, ja jäi sellainen olo, että tarvitsisin vielä jonkun, jonka kanssa kerrata loogista päättelyä ja matematiikkaa. Ystäväni siskon kautta kuulin akateemisesta mekasta tai retriitistä Ilmajoella. Hän sanoi, että jos haluaa päästä ihan mihin tahansa akateemisiin opintoihin, vastaus löytyy Ilmajoelta. Tein ison päätöksen lähteä Etelä-Pohjanmaan Opistolle enkä ole katunut.
Minulle tuli yllätyksenä, että kaikki avoimen yliopiston kurssit kuuluvat kuukausittaiseen opintomaksuun. Olen tehnyt psykologian aineopintojen lisäksi esimerkiksi sosiologian opintoja. Sain opintojen suunnittelussa paljon itsenäisyyttä ja valinnanvaraa siitä, mistä itse hyötyisin eniten. Opiskelu on mielestäni edullista, ja opintomaksuihini myönnettiin myös opintoseteli, mikä mahdollisti opiskeluni. Olen saanut Etelä-Pohjanmaan Opistossa naurettavan hyvää opetusta. On poikkeuksellista, että on näin iso määrä asiantuntijoita oppilaitoksessa, jonka nimeä en edes tiennyt vielä pari vuotta sitten.
Ilman kansanopistokokemuksia en olisi ehkä koskaan oppinut tykkäämään opiskelusta. Resurssit ja ympäristö ovat olleet täydelliset. Yleisesti tärkeintä itselleni on ollut varmuus siitä, että tämä on sitä, mitä haluan opiskella. Kansanopiston hyöty on mielestäni myös se, että saa etukäteen tietää, tykkääkö opinnoista vai ei ja tulee konkreettinen kuva opiskeltavasta aineesta ja alasta käytännössä. Meillä on ollut paljon asiantuntijatapaamisia ja tutustumiskäyntejä sekä opintomatkoja. Huhtikuun matka Romaniaan oli ikimuistoisin kaikista, mutta kaikki ekstra-aktiviteetit ovat olleet merkityksellisiä.
Kansanopisto on mielestäni tavallisesta koulutusjärjestelmästä piilossa oleva, puiden välissä siintävä laakso. On harmi, että yleisessä keskustelussa jää usein mainitsematta, että on päässyt kansanopiston kautta avoimen väylän haussa sisään tai saanut opistosta eväitä pääsykokeisiin ja päässyt sisään sitä kautta. Ei ole parempaa ratkaisua välivuodelle kuin kansanopisto. Täällä on saanut aidosti olla oma itsensä. Tunnelmaltaan ja ilmapiiriltään opistovuosi on kuin vuoden kestävä rippikoulu, ja nyt on vähän haikea olo, kun yhteinen aika on päättymässä.”
Lue lisää psykologian opintolinjan sisällöstä ja toteutuksesta tästä.
