Edeltä sovittuna aikana marraskuun 7. päivänä 1892 pidettiin opiston alkajaistilaisuus. Opettajat olivat jo paikalla, muut paitsi veistonopettaja, joka saattoi saapua vasta joulun jälkeen.

Näin kirjoitetaan Etelä-Pohjanmaan Opiston alkuhetkistä vuonna 1992 julkaistussa opiston 100-vuotishistoriikissä. Samaan tapaan edeltä sovittuna aikana marraskuun 7. päivänä kuluvaa vuotta 2022 pidettiin opiston 130-vuotisjuhlatilaisuus. Opettajat olivat paikalla, tosin edelleen ilman veistonopettajaa, mutta koko Korpisaarisali oli täynnään opiskelijoita, henkilökuntaa ja kutsuvieraita, jotka yhdessä juhlistivat 130-vuotista kansanopistoa. Lämminhenkisen juhlan ohjelma koostui puheista, yhteislaulusta sekä monipuolisista musiikki- ja muista esityksistä. Eritoten sivistyksen merkitys nyky-yhteiskunnassamme korostui puheenvuoroissa.

Tilaisuuden juhlapuhuja, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen nosti esille sen, että koulutus ja sivistys eivät ole sama asia.

– Ihmisyhteisömme kaipaa lisää sivistystä. Kansaopistojen vapaan sivistystyön tulosta ei pidä mitata suoralla yhteiskunnallisella hyödyllä, ammattipätevyyksillä tai muulla vastaavalla, vaikka niitäkin opintojen kautta saa. Arvo pitää osata antaa opiskelijan omalle halulle omaksua uutta, avartaa mielenmaisemaa ja nuorten kohdalla antaa mahdollisuus pohtia, mihin ryhtyisi isona, Vanhanen painotti puheessaan.

Kansanopistot ovat hänen mukaansa kuitenkin joutuneet hakemaan paikkaansa koulutusjärjestelmässä.

– Onneksi yleissivistävälle kansanopistolaitokselle on löytynyt muutosten keskellä tehtävänsä ja uskon, että näin tulee olemaan jatkossakin.

Entisen opiskelijan tervehdyksen juhlaan toi Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila, joka opiskeli opistossa 1983–1984. Puheessaan hän mainitsi olevansa kansanopistoaatteen vankkumaton kannattaja ja myös hän nosti esiin yleissivistyksen merkityksen.

– Yleissivistynyt kansa on vakaa, rauhallinen, onnellinen ja lopulta myös vauras, etenkin henkisesti. Olen kiitollinen Etelä-Pohjanmaan opistolle sen antamista henkisistä eväistä ja rohkaisusta. Moni asia urallani olisi jäänyt tekemättä ilman sitä. Toivotan opistolaisille, entisille, nykyisille ja tuleville, onnellisia aikoja tiedon, taidon ja sivistyksen parissa.

Juhlan päätössanat lausui eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja opiston hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Paula Risikko, joka mainitsi puheenvuorossaan sen, että vuosien saatossa opiston on pitänyt mukautua maailman tuuliin. Aina on hänen mukaansa kuitenkin tupsahtanut eteen tilanteita, jotka todistavat, että kansanopistoja tarvitaan, kuten esimerkiksi pidentynyt oppivelvollisuus ja työelämän murros.

– Jos pitäisin hissipuheen opistosta, se kuuluisi näin: Opisto on juurevaa huolenpitoa ihmisestä ja hänen osaamisestaan, Risikko tiivisti.

Samanlaisen ajatuksen voi aistia opiston ensimmäisen rehtorin, Niilo Liakan sitaatista:

”Hän tuli sinne, sillä hänessä liikkui kaipaus ymmärtää ihmiselämää ja omaansa sen kautta.”

Puheenvuoroja tahdittivat monipuoliset esitykset. Kuvassa MäSä-duo eli Kyösti Järvelä ja Lauri Kotamäki sekä Anne Vihelä ja Tomi Lähdesmäki tulkitsemassa Pave Maijasen kappaletta Elämän nälkä.

Kuuntele kaikki opiston 130-vuotisjuhlan puheet:

Rehtori Kyösti Nyyssölän puhe
Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen puhe
Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantilan puhe
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikon puhe

Muista isää tai vaaria opiston oman keittiön herkuilla! Kokoa perhe ja sukulaiset saman pöydän ääreen ja tule nauttimaan Ravintola Katajanmarjan perinteisestä isänpäivän buffetista. Noutopöytä katettuna sunnuntaina 13.11. klo 11.30-14.00.

Noutopöydästä:

Possunfile, tilliperunat, pippurikastike, kasvisgratiini, savulohi, salaatti- ja leipäpöytä, juomat.
Jälkiruokana kahvi ja täytekakku.

Hinta 25,00 €, lapset 5-12 v. 12,50 € (alle 5 v. maksutta).

Varaukset opistolle viimeistään ke 9.11. klo 15 mennessä, puh. 06 425 6000 tai toimisto@epopisto.fi

Sotetallihanke etsii hanketyöntekijää. Hanke on yritysryhmän kehittämishanke, jota Etelä-Pohjanmaan Opisto/Korpisaaren säätiö hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan tallin eli sotetallin konseptia ja sen mukaista kriteeristöä monialaisessa yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa.

Arvostamme hakijan

  • soveltuvaa korkeakoulututkintoa (amk)
  • hanketyön osaamista
  • hevosavusteisten hyvinvointipalveluiden tuntemusta
  • ymmärrystä yrittäjyydestä ja yrittäjämäistä asennetta
  • taitoa rakentaa verkostoja ja ylläpitää suhdetoimintaa
  • vahvoja näyttöjä viestintä- ja markkinointiosaamisesta

Hakuaika päättyy 28.9.2022. Työ alkaa 1.10.2022 tai sopimuksen mukaan. Hakemukset pyydämme videomuodossa. Hakemukset toimitetaan sähköpostitse: terhi.silvendoin@epopisto.fi

Lisätietoja hankkeesta: Teea Ekola 0505875857

Osana maahanmuuttajille tarjottavaa koulutusta järjestetään opistolla suomen kielen ja kulttuurin opetusta ukrainalaisille opiskelijoille. Opiskelu on päätoimista ja se sisältää suomen kielen alkeiden opiskelua, suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tutustumista. Lisäksi opintoihin kuluu henkilökohtaista ohjausta sekä tutustumista suomalaiseen työelämään. Asuminen, ruokailu ja opiskelu ovat maksuttomia.

Hakemuksia otetaan vastaan ympäri vuoden. Lyhyen, vapaamuotoisen hakemuksen ja yhteystiedot voi lähettää osoitteeseen toimisto@epopisto.fi Hakemuksen mukaan liitetään kuva tai kopio ID-kortista. Koulutus on avoin kaikille yli 15-vuotiaille. Yläikärajaa ei ole.

Lisätietoja Alina Eteläaho, p. 044 432 5607 tai alina.etelaaho@epopisto.fi

Yhteisöllisyys ja toiminnallisuus ovat osa opiston pedagogiikkaa myös suomen kielen ja kulttuurin opetuksessa.

Чи зацікавлені Ви у вивченні фінської мови? 

Подавайте заявку,щоб стати студентом коледжу Etelä-Pohjanmaan Opisto в місті Ілмайокі! 

У нас в коледжі Etelä-Pohjanmaan Opisto: 

  • ви студент денної форми навчання ; 
  • ви вивчите основи фінської мови або, за бажанням, більше; 
  • ви познайомитеся з фінським суспільством і культурою; 
  • ви познайомитеся з фінським трудовим життям; 
  • ви познайомитеся з фінським трудовим життям; 
  • проживання, харчування та навчання для Вас безкоштовні.

Реєстрація 

  • Заявки приймаються цілий рік.  
  • Надішліть коротку заявку довільної форми та свою контактну інформацію на toimisto@epopisto.fi  
  • Надішліть разом із заявкою на навчання фото ID-картки чи паспорта. 
  • Навчання доступне всім бажаючим старше 15 років, верхньої вікової межі немає. 

Додаткова інформація Alina Eteläaho, 044 432 5607 tai alina.etelaaho@epopisto.fi  

Lataa esite:

Etelä-Pohjanmaan Opiston 131. lukuvuoden avajaisia vietettiin maanantaina 15.8. Koronapandemian takia koko opiston väen yhteisiä avajaisia on vietetty edellisen kerran vuonna 2019, ja rehtori Kyösti Nyyssölä korostikin tervetulopuheessaan erityisesti yhdessäolon merkitystä alkaneen opistovuoden aikana.

– Tämä on läsnäolon vuosi. Ja kansanopistovuosi on aina elämysten ja kokemusten vuosi.

Juuri alkaneen lukuvuoden aikana opiskelijat pääsevät myös mukaan juhlahumuun, kun opisto viettää 130-vuotisjuhlaansa. Luvassa on rehtorin mukaan monenlaisia, erilaisia tapahtumia sekä yhteinen, iso juhla 7. marraskuuta opiston perustamispäivämääränä.

Ilmajoen kunnanjohtajan tehtävässä kesäkuun alussa aloittanut Ari-Pekka Laitalainen muisteli omassa puheenvuorossaan opiskeluaikojaan ja mainitsi, ettei koskaan ole liian myöhäistä opiskella.

– Jos panostaa opiskeluun, niin kyllä pääsee, mihin haluaa. Etelä- Pohjanmaan Opisto on hyvä ponnahduslauta esimerkiksi korkeakouluopintoihin. Olette hyvissä käsissä.

Avajaisjuhlan päätteeksi opiston opetuspäällikkö Anne-Kaisa Alatalo muistutti opiskelijoita toisten ihmisten kohtaamisen merkityksestä.

– Yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan se syntyy meistä jokaisesta. Hakeutukaa toistenne seuraan ja heittäytykää tähän vuoteen!

Avajaispäivän auringonpaisteisena iltana kokoonnuttiin opiston pihamaalle yhteiseen illanviettoon.

Vaikka opiston 131. lukuvuosi on nyt virallisesti aloitettu, ehtii vielä hakea opiskelijaksi ja heittäytyä mukaan juhlavuottaan viettävän opiston juhlahumuun. Lisähaku on vielä käynnissä kaikille opintolinjoille sekä syksyllä alkaviin avoimen yliopiston opintoihin!

Suomen Kansanopistoyhdistys on toteuttanut vuotuisen palaute- ja vaikuttavuuskyselyn kansanopisto-opiskelijoille. Kyselyn perusteella kansanopistojen opiskelijat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä opintoihinsa. Tulokset kertovat kansanopistojen laadukkaasta opetustyöstä, riittävästä opiskelijan ohjauksesta sekä hyvästä ryhmähengestä.  


Kyselyyn vastasi yhteensä 491 opiskelijaa 9 kansanopistosta. Kyselyyn vastanneista 66 % oli naisia ja 31 % miehiä. Kysely koski lukuvuotta 2021–2022. 

Kyselyn tulosten perusteella kansanopistoissa opiskelevat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä opintoihinsa. Yleistä tyytyväisyyttä opintoihin mitattiin yleisarvosanalla asteikolla 4–10. Koulutuksen yleisarvosanan keskiarvo (ka.) oli 8.69. Keskiarvo on laskenut hivenen viime vuoden keskiarvosta (8.82).

Kyselyn muissa osissa käytetiin vastausasteikkona neliportaista vastausasteikkoa (1-4), jossa 1=täysin eri mieltä ja 4= täysin samaa mieltä. Vastausten perusteella opiskelijat kokivat kansanopisto-opinnot keskimäärin laadukkaiksi (ka. 3.48). Erityistä kiitosta saivat opettajien ja ohjaajien asiantuntemus, riittävä ohjaus sekä opettajien ja opiskelijoiden välinen, kannustavaksi koettu vuorovaikutus. Opintojen arviointi koettiin hyvin oikeudenmukaiseksi ja perustelluksi, sen keskiarvo oli 3.57, ja ilmapiiri hyväksi.

Opiskelijat kokivat, että kansanopisto-opinnoilla on suuri vaikutus heidän elämäänsä. Vastaajat kokivat opinnot hyödyllisiksi ja saaneensa kokonaiskuvan opiskelemastaan aineesta. Opintojen koettiin opettavan itsenäistä työskentelyä ja toisaalta toimimaan ryhmässä. Valtaosa vastaajista suosittelisi koulutusta muille (vastausten ka. 3.64).

Koronarajoitusten takia kansanopistojen opetuksesta osa on toteutettu etäopetuksena ja poikkeuksellisina opetusjärjestelyinä. Etäopetusta järjestettiin kansanopistoissa jo toisena peräkkäisenä vuotena, eikä sen koettu vaikuttavan opetuksen laatuun. Etäopetus sai kokonaiskeskiarvosanan 3.52, ja ryhmähenki sekä yhteisön tuki koettiin etäopiskelunkin aikana hyväksi (ka. 3.59). Myös yhteydenpitoa opettajiin pidettiin riittävänä (ka. 3.55).

Avoimissa vastauksissa kiitellään opettajia

Vastaajien avoimet vastaukset olivat pääasiallisesti positiivisia. Vastauksissa nostettiin esille erityisesti hyvät opettajat, hyvä ilmapiiri sekä kansanopistovuoden itsetuntemusta ja -tuntoa kohottava vaikutus. Kansanopistokoulutus koettiin hyödylliseksi koko elämän kannalta. Toisaalta yksittäisissä avovastauksissa nousi esille myös opiskelun perehdyttämiseen liittyviä haasteita opintojen alussa.  

Kaiken kaikkiaan eri elämänvaiheissa olevat opiskelijat arvioivat kansanopisto-opintojen vaikuttaneen omaan elämään myönteisesti. ”Opistovuoteni aikana tulevaisuuden suunnitelmani kirkastuivat ja löysin oman alani, jonne hain yhteishaussa”, kuvailee kyselyyn vastannut kansanopistolinjan opiskelija. ”Vuoteni oli erittäin kannustava ja elinikäistä oppimista motivoiva”, toteaa toinen kansanopisto-opiskelija.

– Oppimisella todella on kyky muuttaa oppijan koko elämä, mikä näkyy kansanopisto-opiskelijoiden palautteissa. Opiskelijapalaute on meille ja opistoille erittäin tärkeää. Sen avulla me kykenemme kartoittamaan vallitsevia opintotarpeita ja kehittämään toimintaa, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.   



Katso tulosten yhteenveto

Tiedote julkaistu Suomen Kansanopistoyhdistyksen sivuilla 22.6.2022

Continue reading ”Kansanopisto-opinnot arvioitiin jälleen kerran laadukkaiksi ja vaikuttaviksi”

Etelä-Pohjanmaan Opisto täyttää 130 vuotta marraskuussa. Opisto valmistautuu juhlalukuvuoteen usealla eri tapahtumalla, näytelmällä ja juhlalogolla. Myös opiston uusi strategia lähivuosille on kuvitettu juhlan hengessä.


Eteläpohjalaisten kansanopisto Ilmajoella on yksi maan vanhimmista peruskoulun jälkeisistä suomenkielisistä oppilaitoksista. Opiston perustivat aikanaan nuorisoseurojen ja Helsingin yliopiston Pohjalaisen osakunnan aktiivit. Avajaisia vietettiin 7.11.1892. Samana kalenteripäivänä, 7.11., on myös 130-vuotisjuhla ensi syksynä. Se pidetään Liakka-talossa, joka on saanut nimensä opiston syntyyn keskeisesti vaikuttaneesta Niilo Liakasta. Hän toimi myöhemmin myös opetusministerinä itsenäisyyden alkuvuosina. Liakan ministerikaudella säädettiin oppivelvollisuuslaki.

Alueelliset nuorisotyöpäivät aloittavat juhlatapahtumien sarjan elokuussa, itsenäisyysjuhlaa vietetään gaalahengessä tanssien ja juhlakauden päättää opiston teatterilinjan näytelmä Seinäjoen kaupunginteatterissa toukokuussa. Mainittujen tapahtumien välille mahtuu useita pienempiä tilaisuuksia ja teemapäiviä.

Etelä-Pohjanmaan Opistossa on vuosittain noin 400 päätoimista opiskelijaa, joista noin puolet asuu kampusalueella. Korpisaaren säätiön ylläpitämässä oppilaitoksessa järjestetään varhaiskasvatusta, tutkintokoulutuksen valmentavaa koulutusta, aikuisten perusopetusta, kasvatus- ja ohjausalan ammatillista koulutusta, kotoutumiskoulutusta ja vapaata sivistystyötä sekä avointa korkeakouluopetusta. Opiskelijat edustavat vuosittain 15–20 kansallisuutta. Viime vuosina tasaisesti kasvaneessa Etelä-Pohjanmaan Opistossa työskentelee vajaat 70 päätoimista työntekijää ja se on yksi Ilmajoen suurimmista työnantajista.


Tutustu Etelä-Pohjanmaan Opiston strategiaan vuosille 2022-2023!



Continue reading ”Etelä-Pohjanmaan Opisto juhlii 130-vuotista taivaltaan”

Kevään 2022 valmistuneiden nimet on julkaistu. Nimilistalla ovat kaikki Etelä-Pohjanmaan Opistolla ammatillisen tutkinnon suorittaneet, joiden nimien luovutukseen on lupa. Lämpimästi onnea kaikille valmistuneille sekä menestystä ja iloa tulevaisuuteen!

Continue reading ”Etelä-Pohjanmaan Opistolta valmistuneet”