Haemme kuvataiteen opettajaa Etelä-Pohjanmaan Opiston Kauhajoen kampukselle (Topeeka 47, Kauhajoki). Opettaja vastaa kuvataiteen opetuksesta kuvataiteen opintolinjoilla sekä arkkitehtuurin opintolinjan opetuksesta.
Tehtävään pätevä ja sopiva voi olla kuvataiteen opettaja tai arkkitehti. Opiskelijoita opettavat myös kuvataiteen tuntiopettajat. Opiskelu on päätoimista, ja osa opiskelijoista asuu opiston majoituksessa. Kuvataiteen opettaja vastaa myös opiskelijoiden opinto-ohjauksesta sekä arjen taitojen ja elämänhallinnan ohjauksesta.
Tehtävässä vaaditaan rikostaustaote, joka perustuu Lakiin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)
Työ on kokoaikatyötä ja alkaa 1.8.2025. Työsuhde on määräaikainen 31.7.2026 asti.
Hakemukset (vapaamuotoinen hakemus ja cv) viimeistään ma 28.4. sähköpostitse rehtori Kyösti Nyyssölälle: kyosti.nyyssola@epopisto.fi
Testaamon pop-up-tapahtuma Etelä-Pohjanmaan Opiston Ilmajoen kampuksella 16.4.2025 klo 12-14. Teemana tekoälyn tehokas hyödyntäminen markkinoinnissa ja sisällöntuotannossa esimerkiksi tekstin, kuvan, videon ja äänen tuottamisessa, sekä yleisesti sparraajana ja työkaverina.
TESTAAMO tarjoaa maksuttomia pop-up-tapahtumia maakunnassa yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat edistää digitalisaatiota ja nousevia teknologioita omassa toiminnassaan. Tule rohkeasti kokeilemaan uutta teknologiaa sekä vaihtamaan ajatuksia muiden kehittämisestä kiinnostuneiden kanssa!
Kenelle: Tapahtumat on suunnattu erityisesti eri alojen pk-yrityksille, yhdistyksille ja osuuskunnille. Mukaan ovat tervetulleita myös kuntien ja kehittämisyhtiöiden edustajat.
Mitä saat: Tapahtumat tarjoavat tietoa ja käytännön esimerkkejä nousevien teknologioiden hyödyntämisestä, sekä mahdollisuuden testata uutta teknologiaa asiantuntijoiden ohjauksessa.
Tapahtumat ovat osallistujille maksuttomia ja sisältävät kahvitarjoilun.
Toteutus: Tapahtumat toteutetaan maakunnallisina kiertueina eri paikkakunnilla. Ensimmäinen kiertue toteutetaan touko-syyskuussa 2025 ja sen teemana on tekoälyn tehokas hyödyntäminen.
Pop-up-tapahtuma 16.4.2025 Ilmajoella: Teemana tekoälyn tehokas hyödyntäminen
Tapahtumassa demonstroidaan ja opitaan, miten tekoälyä voi hyödyntää tehokkaasti markkinoinnissa ja sisällöntuotannossa, esimerkiksi tekstin, kuvan, videon ja äänen tuottamisessa, sekä yleisesti sparraajana ja työkaverina.
Aika ja paikka: Keskiviikko 16.4.2025 klo 12-14, Etelä-Pohjanmaan Opisto, os. Opistontie 111, Ilmajoki.
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan 13.4. mennessä täältä.
Saat tarkemman infon sähköpostitse vielä lähempänä toteutusta.
Tapahtuman toteuttaa Euroopan unionin osarahoittama NexTech Ecosystem: Monialainen innovaatiotila ja yhteiskehittämiskeskus -hanke.
Etelä-Pohjanmaan Opistoon oli ennätysmäärä hakijoita toisen asteen yhteishaussa, joka päättyi tiistaina. Hakijoita oli kaikkiaan 212, joista ensisijaisia 71.
Opistoon oli kolme hakukohdetta kahdelle kampukselle. Kasvatus- ja ohjausalalle haki kaikkiaan 118, tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen 54 ja opistovuosi-koulutukseen 40.
Ilmajoen kampukselle haki kaikkiaan 140, heistä 49 asetti Opiston ykkösvaihtoehdoksi. Vastaavasti Kauhajoen kampukselle haki kaikkiaan 72 ja heistä taas 22 asetti Opiston ensimmäiseksi hakukohteeksi. Viime vuonna kahdelle kampukselle hakijoita oli yhteensä noin 180, mikä oli jo enemmän kuin aiempina vuosina.
Etelä-Pohjanmaan Opistoon on jatkuva haku. Suuri osa opiskelijoista hakeutuu Opistoon suoraan nettisivujen hakukanavien kautta. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan opistossa on noin 500 opiskelijaa, joista reilut 400 Ilmajoella ja vajaat sata Kauhajoella. Opiskelijoista majoittuu noin puolet.
Kauhajoen kampus muuttaa elokuussa kaupungin keskustaan ns. soppakoulun tiloihin.
Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa keskiarvoa paremmat arvosanat. Lisäksi kansanopistojen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet työllistyvät paremmin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneet keskimäärin.
Tästä on kysymys:
Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä ja yksilöllistä.
Amis-palautteessa kansanopistot erottuvat edukseen esimerkiksi palautteiden keskiarvossa sekä valmistuvien opiskelijoiden määrässä ja työllistymisessä.
Opiskelijat kehuvat ryhmähenkeä, aitoa kohtaamista, opettajien tukea ja innostunutta ilmapiiriä.
Kansanopistot uudistivat toimintatapojaan ja nyt opiskelijoiden ääni nousee aidosti kuuluviin.
– Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar toteaa.
Myös opiskelijat ovat ylpeitä ammattiosaamisestaan. Taitojen kehittyminen kasvattaa ammatillista itsetuntoa.
– Olen oppinut paljon ihmisten kohtaamisesta. Tärkeintä on olla mukana siinä hetkessä, kuunnella ja keskustella, STEP-koulutuksesta nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi valmistunut Matilda Pahakorpi kertoo.
Yhteisöllisyyttä ja hyvää ryhmähenkeä
Yhteisöllisyys ja aito kohtaaminen ovat kiinteä osa lämminhenkisiä kansanopistoja. Maltillisen kokoisissa oppilaitoksissa on helppo oppia tuntemaan toisensa.
– Täällä saa ja pitää olla oma itsensä. Ihmisten kohtaaminen ja oman persoonan hyödyntäminen ovat tärkeitä taitoja, sanoo kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa Kankaanpään Opistossa opiskeleva Saaga Nikkarinen.
Monet opiskelijat asuvat opistojen asuntoloissa ja kasvavat, itsenäistyvät ja verkostoituvat silloin kokonaisvaltaisesti. Lisäksi opettajat, opiskelijat ja muu henkilökunta juttelevat paljon keskenään.
– Meillä on hyvä ryhmähenki ja jaamme paljon kokemuksia ja vinkkejä keskenämme. Opettajat ovat rentoja ja helposti lähestyttäviä, kertoo Kankaanpään Opistosta nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi valmistunut Petteri Vuorenmaa.
Opiskelijoiden ääni tulee aidosti kuuluviin
Kansanopistoissa on uudistettu toimintatapoja. Sokka-hankkeessa edistettiin opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointijohtamista kansanopistoissa.
– Uudet toimintatavat ovat solahtaneet luonnollisesti oppilaitoksemme arkeen. Tuntuu, että opiskelijat pääsevät nyt aidosti vaikuttamaan, STEP-koulutuksen opiskelijatoimintaa koordinoinut Inka Finne sanoo.
STEP-koulutuksen opiskelijan Eemi Utriaisen mielestä parasta on se, miten uudistus lisäsi yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia koko kampuksella ja eri alojen opiskelijoiden välillä.
– Matka koulun päättäjien ja opiskelijoiden välillä on lyhentynyt, Utriainen kertoo.
Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on edistää monipuolipuolisesti opiskelijoiden ja opistoyhteisöjen hyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa. Hanke on käynnissä 19.12.2022–30.4.2025 ja sitä rahoittaa Opetushallitus.
Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Seinäjoen kaupunginteatterin yhteistyö saa jatkoa keväällä 2025, kun opiston tanssi- ja teatterilinja esittää Elissa-näyttämöllä Tuomas Timosen näytelmän Keltainen pallo. Teos käsittelee erilaisia rooleja, joihin ihminen elämänsä aikana sitoutuu tai samaistuu.
Päätähtinä nähdään Etelä-Pohjanmaan Opiston tanssi- ja teatterilinjan opiskelijoita. Ohjaaja Salla Virkkala korostaa, että yhteistyö Seinäjoen kaupunginteatterin kanssa on opiskelijoille hieno ja tärkeä mahdollisuus.
– Kaupunginteatterin näyttämöllä esiintyminen on monelle koko elämän kestävä muisto ja onnistumisen kokemus. Teos itsessään käsittelee nähdyksi ja kuulluksi tulemisen teemoja, joten siinäkin mielessä on hienoa, että se nähdään juuri Seinäjoen kaupunginteatterissa, Virkkala toteaa.
Keltaisen pallon ensi-ilta nähdään 22.5.2025 klo 18.
Etelä-Pohjanmaan Opistolla on mahdollisuus opiskella päätoimisesti tanssia, teatteria, meikkausta ja maskeerausta, sekä musiikkia. Peruskoulun päättäneiden oppivelvollisten on mahdollisuus opiskella taideaineita vuoden verran Opistovuosi, ilmaisulinjalla. Koulutus on maksuton ja sisältää laajat teatterin, tanssin, meikkauksen ja maskeerauksen tai musiikin opinnot, jotka toteutetaan yhteistyössä muiden taidelinjojen kanssa. Näiden kulttuurilinjojen opiskelijat ovat mukana toteuttamassa Keltaista palloa.
Seinäjoen kaupunginteatterin ja Etelä-Pohjanmaan Opiston yhteistyö jatkuu myös lukuvuonna 2025–2026, kun opisto esittää uuden kantaesitettävän nuorten musikaalin Alvar-näyttämöllä.
Etelä-Pohjanmaan Opiston Kauhajoen kampus muuttaa Järvikyläntieltä Kauhajoen keskustaan entiseen koti- ja laitostalousoppilaitoksen kiinteistöön eli ns. soppakouluun elokuun alussa. Kiinteistön omistajan kanssa on sovittu yhden lukuvuoden 2025–2026 kestävästä vuokrasopimuksesta.
Opisto saa käyttöönsä kuusi luokkatilaa, pienryhmätilan, keittiön ja ravintolan, toimiston ja muut henkilöstön tilat sekä majoitustilat noin 40 opiskelijalle. Majoitustilat varataan ensi sijassa oppivelvollisille sekä opiston muille nuorille opiskelijoille. Opiskelijoilla on mahdollisuus myös vuokrata itselleen asunto Kauhajoen muista opiskelija-asunnoista.
Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan Opistossa opiskelee Kauhajoella noin sata päätoimista opiskelijaa. Opiskelijamäärän arvioidaan nousevan jonkin verran kasvatus- ja ohjausalan ammatillisen koulutuksen alkamisen myötä.
Opiston nykyiseltä kampukselta on matkaa Kauhajoen keskustaan noin seitsemän kilometriä. Kulkuyhteydet paranevat merkittävästi kampuksen muuttamisen myötä. Toinen peruste muuttamiselle on uusien toimitilojen selvästi parempi kunto ja soveltuvuus opetuskäyttöön.
Etelä-Pohjanmaan Opiston pääkampus sijaitsee Ilmajoella. Opistossa on kaikkiaan noin 500 päätoimista opiskelijaa, joista yli puolet asuu opiston majoitustiloissa.
Lisätietoja: Rehtori Kyösti Nyyssölä, puh. 044 559 4400 tai kyosti.nyyssola@epopisto.fi
Etelä-Pohjanmaan Opiston taidekasvatusprojekti pyrkii lisäämään taiteen ja kulttuurin opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia nuorille. Mukana on lukuisia alueen oppilaitoksia ja taide- ja kulttuurialan toimijoita. Päämääränä on jalostaa yhteistyö urheiluakatemian kaltaiseksi taideakatemiaksi. Kaksivuotinen projekti huipentuu keväällä 2026 Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä nähtävään nuorisomusikaaliin, jonka ohjaajana toimii Jussi Lukács.
Sisua ja syräntä -taidekasvatushankkeen verkostolaisia Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä, jolla nähdään myös tuleva nuorten musikaali. Mukana kuvassa Ari Sadinmaa (ylärivi vas.), Päivi Sirkka, Milla Hautala, Jenni Salo, Erika Perander, Merja Mäki, Anne Vihelä (alarivi vas.), Jonna Pirttijoki, Salla Virkkala ja Johanna Stenroos. Kuva Hanna Hautaviita.
Useissa musikaaliproduktioissa mukana ollut näyttelijä ja muusikko Jussi Lukács kokee nuorten huomioimisen ja hyvinvoinnin merkitykselliseksi juuri tässä hetkessä.
– Elämme aikaa, jolloin sodat, ilmastonmuutos ja yhteiskunnan jakautuminen horjuttavat turvallisuudentunnettamme ja kykyämme kohdata toisiamme. Melun ja kiireen keskellä yksittäiset äänet hukkuvat helposti – erityisesti niiden, jotka ovat kaikkein hauraimmassa asemassa. Valitettavasti myös nuorten ääni jää usein kuulematta, pohtii Lukács.
– Haluan rohkaista heitä löytämään omia luovia polkujaan ja innostaa taiteen pariin, hän jatkaa.
Seinäjoen kaupunginteatterin toimitusjohtaja Milla Hautala uskoo lapsuuden ja nuoruuden kokemusten vaikuttavan kaikkeen – oli kyse harrastuneisuudesta, ammatista tai itsensä kehittämisestä.
– Olen itse aikoinaan tältä samalta kaupunginteatterin näyttämöltä harrastuksen parista lähtenyt ja päätynyt nykyiseen ammattiini.
Tulevalta nuorisomusikaalilta Hautala odottaa ennen kaikkea nuorta energiaa.
– On hienoa päästä kokemaan se silmien tuike ja innostus, kun voimme mahdollistaa nuorten esille pääsyn, koota voimat ja esittää yhteistyön tulos isolla näyttämöllä.
Yhteistyöllä luovuus lentoon
Musikaali on osa elokuussa käynnistettyä Sisua ja syräntä -taidekasvatushanketta, jossa kehitetään taiteen harrastus- ja opintomahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaan nuorille.
– Pidän tosi tärkeänä, että täällä omassa maakunnassa – jossa minunkin juureni ovat, pääsee harrastamaan ja opiskelemaan taidealoja eikä aina tarvitsisi lähteä merta edemmäs kalaan ja muuttaa isoihin kaupunkeihin, sanoo hankepäällikkö Jenni Salo Etelä-Pohjanmaan Opistolta.
Taide- ja kulttuurialan toimijoita on syksyn aikana koottu yhteen ideoimaan nuorille järjestettävää toimintaa. Verkostoon on liittynyt lukuisia alueen oppilaitoksia ja taide- ja kulttuurialan ammattilaisia.
Nuorille järjestetään työpajoja, viikonloppuleirejä, harrasteryhmiä ja opintokokonaisuuksia, joissa he pääsevät tutustumaan musiikin, teatterin, tanssin, kuvataiteen ja luovan kirjoittamisen maailmaan. Ohjelmaa vetävät alan ammattilaiset ja kokeneet taidekasvattajat, jotka auttavat heitä löytämään omat vahvuudet ja inspiroivat kokeilemaan rohkeasti uusia asioita.
– Toimintaan voi tutustua Sisua ja syräntä -hankkeen verkkosivulla ja somekanavissa, ja niiden kautta pääsee myös ilmoittautumaan mukaan, Jenni Salo kertoo.
Lisää nuorten hyvinvointia ja alueellista pitovoimaa
Etelä-Pohjanmaan oppilaitosverkosto Opinlakeuden verkostokoordinaattori Erika Perander kokee projektin ainutlaatuisena mahdollisuutena ja tuotteena, jollainen on puuttunut alueelta.
– Koen, että voimme lisätä alueellista veto- ja pitovoimaa, kun täällä on mahdollisuuksia taiteen harrastamiseen, opiskeluun ja mahdollisesti jopa työhön.
Etelä-Pohjanmaan Opiston tanssi- ja teatterilinjan vastuuopettaja Johanna Stenroos sekä teatteriopettaja Salla Virkkala iloitsevat sen tuomista mahdollisuuksista jo olemassa olevan taideopetuksen kehittämiseen.
– Opistolla on pitkät perinteet päätoimisen taideopetuksen tarjoamisessa. Vuosien varrella on nähty monen opiskelijan ponnistavan meiltä taidealan jatko-opintoihin ja ammattilaisiksi, Stenroos kertoo.
– Maakunnan nuorille tämä on hieno mahdollisuus näyttää kyntensä. Valitettavasti taideopetus on usein isompien kaupunkien ylellisyys, vaikka pienenkin paikkakunnan kasvatit voivat ponnistaa korkealle, jos kasvualusta on oikeanlainen, komppaa Virkkala, joka on itsekin opiston kasvatteja.
Lisäksi Stenroos ja Virkkala korostavat, että taide kasvattaa ja vahvistaa jokaista tekijäänsä, ja monet opiskelijat ovat vuosien aikana löytäneet elämälleen suunnan sekä vahvistaneet itsetuntemustaan ja hyvinvointiaan taideopintojen avulla.
– Kun tehdään yhdessä taidetta, se lisää itseymmärrystä ja ennen kaikkea empatiaa muita ihmisiä kohtaan, uskoo taidekasvatushankkeessa proosan kirjoittamista opettava kirjailija Merja Mäki.
– Eihän sitä tiedä, vaikka tällainen mahdollisuus muuttaisi koko elämän suunnan. Joku lamppu syttyy, että tällaisiakin vaihtoehtoja on harrastaa tai jopa suuntautua työelämään, opettaja Jonna Pirttijoki Ilmajoen Musiikkiopistosta pohtii.
– Minun unelmani olisi saada aikaan se, että joku tuleva teos olisi jonkun ohjaamani nuoren sävelkynästä, hän lisää.
Facebook: Sisua ja syräntä / Instagram: @sisuajasyranta
Olemme mukana kevään toisen asteen yhteishaussa 18.2.-18.3.2025. Yhteishaun kautta voit hakea TUVA- ja Opistovuosi-koulutuksiin sekä kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon, josta valmistuu lastenohjaajaksi tai nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi.
Yhteishaussa mukana olevat koulutukset Ilmajoella ja Kauhajoella:
Etelä-Pohjanmaan Opiston Kauhajoen kampus aloitti toimintansa 1.1.2025, kun Kauhajoen opisto liittyi Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden alussa. Jatkossa Etelä-Pohjanmaan Opisto järjestää koulutusta kahdella kampuksella Ilmajoella ja Kauhajoella.
Uusia opiskelijoita ja ryhmiä on aloittanut kummallakin kampuksella, ja opiskelijamäärä on yhteensä lähes 600.
Syksystä 2025 alkaen Kauhajoella alkaa myös nuoriso- ja yhteisöohjaajien ammatillinen koulutus, kun kasvatus- ja ohjausalan perustutkintokoulutus käynnistyy Kauhajoen kampuksella. Koulutus on mukana jo tulevan kevään yhteishaussa. Myöhemmin ammatillinen koulutus laajenee lastenohjaajien tutkintokoulutukseen.
Vapaan sivistystyön opintolinjoissa tapahtuu myös pieniä muutoksia. Musiikin opintolinja siirtyy Kauhajoelta Ilmajoelle syksystä 2025 alkaen, ja uutena opintolinjana Kauhajoella aloittaa arkkitehtuurin linja.
Kauhajoen kampuksella juhlistetaan tänä vuonna 100 vuotta täyttävää kansanopistoa.
Filosofian lisensiaatti Kyösti Nyyssölä on valittu Suomen Kansanopistoyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027 yhdistyksen syyskokouksessa 9.10.2024. Nyyssölä on ollut Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtori vuodesta 2007 lähtien ja toiminut tätä ennen lukion rehtorina ja sivistystoimen johtajana. Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2020.
Puheenjohtajakaudellaan Nyyssölä haluaa vahvistaa kansanopistojen kykyä vastata opiskelijoiden ja ympärillä olevan yhteiskunnan tarpeisiin ja selkeyttää kansanopistojen asemaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
– Kansanopistojen koulutukset ovat yhteiskunnan valtimolla. Valmiina reagoimaan joustavasti alati muuttuviin koulutustarpeisiin. Haluan varmistaa, että kansanopistojen toiminnalliset edellytykset säilyvät hyvinä ja paranevat entisestään, Nyyssölä sanoo.
Kansanopistoyhdistyksen keskeisin tehtävä on hänen mielestään tukea kansanopistoja niiden tärkeässä työssä ja nostaa opistojen ääni kirkkaasti esiin erityisesti koulutusta koskevassa päätöksenteossa. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon opistojen edessä olevat uudistustarpeet.
Väestökehityksen seurauksena nuorten ikäluokkien pieneneminen tuo mukanaan haasteita, jotka vaativat reagointia. Samalla kestävyysmuutos ja ekososiaalinen sivistys korostuvat entisestään ja edellyttävät opistoilta vahvempaa sitoutumista ekologisiin arvoihin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
– Yhdistyksellä on tässä avainrooli. Se kokoaa kansanopistot yhteen ennakoimaan tulevaisuutta ja reagoimaan nopeasti muutoksiin, Nyyssölä lisää.
Nyyssölällä on vahvaa kokemusta kehittämisestä. Rehtorikaudellaan hän on laajentanut Etelä-Pohjanmaan Opiston toimintaa merkittävästi. Tuoreimpana merkkipaaluna on Kauhajoen Opiston liittyminen Etelä-Pohjanmaan Opistoon 1.1.2025.
Omalla paikkakunnallaan pohjalaismies tunnetaan paikallispolitiikasta. Ennen rehtorivuosiaan hän toimi kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Nyyssölällä on hyvät verkostot kansanopistoihin, muuhun koulutuskenttään ja hallintoon. Tästä on paljon etua Kansanopistoyhdistyksen toiminnalle.
– Verkostojen avulla pystymme vahvistamaan yhteistyötä, vaikuttamaan koulutuspoliittisiin kysymyksiin ja edistämään kansanopistojen asemaa. Toivotamme Kyöstin lämpimästi tervetulleeksi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi, Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar sanoo.
Nyyssölä aloittaa ensimmäisen puheenjohtajakautensa vuoden 2025 alusta, jolloin yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja, STEP-koulutuksen rehtori Helena Ahonen jättää tehtävän.
Lisätiedot ja haastattelut
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Kyösti Nyyssölä Hallituksen jäsen ja puheenjohtaja kaudella 2025–2027 puh. 044 559 4400 (tavoitettavissa 10.10. klo 7–9 ja klo 14.00->) kyosti.nyyssola@epopisto.fi
Tytti Pantsar Toiminnanjohtaja puh. 044 531 8000 (tavoitettavissa 10.10. klo 7–9 ja klo 14.00->) tytti.pantsar@kansanopistot.fi
Hallitse yksityisyyttäsi
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi me ja kumppanimme käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille ja kumppanimme mahdollisuuden käsitellä henkilötietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla, ja näyttää (ei-)personoituja mainoksia. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Napsauta alta hyväksyäksesi yllä olevat tai tehdäksesi tarkkoja valintoja. Valintasi koskevat vain tätä sivustoa. Voit muuttaa asetuksiasi milloin tahansa, mukaan lukien suostumuksesi peruuttaminen, käyttämällä evästekäytännön vaihtopainikkeita tai napsauttamalla näytön alareunassa olevaa suostumushallintapainiketta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.