Suomen Kansanopistoyhdistys on toteuttanut vuotuisen palaute- ja vaikuttavuuskyselyn kansanopisto-opiskelijoille. Kyselyn perusteella kansanopistojen opiskelijat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä opintoihinsa. Tulokset kertovat kansanopistojen laadukkaasta opetustyöstä, riittävästä opiskelijan ohjauksesta sekä hyvästä ryhmähengestä.  

Kyselyyn vastasi yhteensä 491 opiskelijaa 9 kansanopistosta. Kyselyyn vastanneista 66 % oli naisia ja 31 % miehiä. Kysely koski lukuvuotta 2021–2022. 

Kyselyn tulosten perusteella kansanopistoissa opiskelevat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä opintoihinsa. Yleistä tyytyväisyyttä opintoihin mitattiin yleisarvosanalla asteikolla 4–10. Koulutuksen yleisarvosanan keskiarvo (ka.) oli 8.69. Keskiarvo on laskenut hivenen viime vuoden keskiarvosta (8.82).

Kyselyn muissa osissa käytetiin vastausasteikkona neliportaista vastausasteikkoa (1-4), jossa 1=täysin eri mieltä ja 4= täysin samaa mieltä. Vastausten perusteella opiskelijat kokivat kansanopisto-opinnot keskimäärin laadukkaiksi (ka. 3.48). Erityistä kiitosta saivat opettajien ja ohjaajien asiantuntemus, riittävä ohjaus sekä opettajien ja opiskelijoiden välinen, kannustavaksi koettu vuorovaikutus. Opintojen arviointi koettiin hyvin oikeudenmukaiseksi ja perustelluksi, sen keskiarvo oli 3.57, ja ilmapiiri hyväksi.

Opiskelijat kokivat, että kansanopisto-opinnoilla on suuri vaikutus heidän elämäänsä. Vastaajat kokivat opinnot hyödyllisiksi ja saaneensa kokonaiskuvan opiskelemastaan aineesta. Opintojen koettiin opettavan itsenäistä työskentelyä ja toisaalta toimimaan ryhmässä. Valtaosa vastaajista suosittelisi koulutusta muille (vastausten ka. 3.64).

Koronarajoitusten takia kansanopistojen opetuksesta osa on toteutettu etäopetuksena ja poikkeuksellisina opetusjärjestelyinä. Etäopetusta järjestettiin kansanopistoissa jo toisena peräkkäisenä vuotena, eikä sen koettu vaikuttavan opetuksen laatuun. Etäopetus sai kokonaiskeskiarvosanan 3.52, ja ryhmähenki sekä yhteisön tuki koettiin etäopiskelunkin aikana hyväksi (ka. 3.59). Myös yhteydenpitoa opettajiin pidettiin riittävänä (ka. 3.55).

Avoimissa vastauksissa kiitellään opettajia

Vastaajien avoimet vastaukset olivat pääasiallisesti positiivisia. Vastauksissa nostettiin esille erityisesti hyvät opettajat, hyvä ilmapiiri sekä kansanopistovuoden itsetuntemusta ja -tuntoa kohottava vaikutus. Kansanopistokoulutus koettiin hyödylliseksi koko elämän kannalta. Toisaalta yksittäisissä avovastauksissa nousi esille myös opiskelun perehdyttämiseen liittyviä haasteita opintojen alussa.  

Kaiken kaikkiaan eri elämänvaiheissa olevat opiskelijat arvioivat kansanopisto-opintojen vaikuttaneen omaan elämään myönteisesti. ”Opistovuoteni aikana tulevaisuuden suunnitelmani kirkastuivat ja löysin oman alani, jonne hain yhteishaussa”, kuvailee kyselyyn vastannut kansanopistolinjan opiskelija. ”Vuoteni oli erittäin kannustava ja elinikäistä oppimista motivoiva”, toteaa toinen kansanopisto-opiskelija.

– Oppimisella todella on kyky muuttaa oppijan koko elämä, mikä näkyy kansanopisto-opiskelijoiden palautteissa. Opiskelijapalaute on meille ja opistoille erittäin tärkeää. Sen avulla me kykenemme kartoittamaan vallitsevia opintotarpeita ja kehittämään toimintaa, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.   

Katso tulosten yhteenveto

Tiedote julkaistu Suomen Kansanopistoyhdistyksen sivuilla 22.6.2022

Etelä-Pohjanmaan Opisto täyttää 130 vuotta marraskuussa. Opisto valmistautuu juhlalukuvuoteen usealla eri tapahtumalla, näytelmällä ja juhlalogolla. Myös opiston uusi strategia lähivuosille on kuvitettu juhlan hengessä.

Eteläpohjalaisten kansanopisto Ilmajoella on yksi maan vanhimmista peruskoulun jälkeisistä suomenkielisistä oppilaitoksista. Opiston perustivat aikanaan nuorisoseurojen ja Helsingin yliopiston Pohjalaisen osakunnan aktiivit. Avajaisia vietettiin 7.11.1892. Samana kalenteripäivänä, 7.11., on myös 130-vuotisjuhla ensi syksynä. Se pidetään Liakka-talossa, joka on saanut nimensä opiston syntyyn keskeisesti vaikuttaneesta Niilo Liakasta. Hän toimi myöhemmin myös opetusministerinä itsenäisyyden alkuvuosina. Liakan ministerikaudella säädettiin oppivelvollisuuslaki.

Alueelliset nuorisotyöpäivät aloittavat juhlatapahtumien sarjan elokuussa, itsenäisyysjuhlaa vietetään gaalahengessä tanssien ja juhlakauden päättää opiston teatterilinjan näytelmä Seinäjoen kaupunginteatterissa toukokuussa. Mainittujen tapahtumien välille mahtuu useita pienempiä tilaisuuksia ja teemapäiviä.

Etelä-Pohjanmaan Opistossa on vuosittain noin 400 päätoimista opiskelijaa, joista noin puolet asuu kampusalueella. Korpisaaren säätiön ylläpitämässä oppilaitoksessa järjestetään varhaiskasvatusta, tutkintokoulutuksen valmentavaa koulutusta, aikuisten perusopetusta, kasvatus- ja ohjausalan ammatillista koulutusta, kotoutumiskoulutusta ja vapaata sivistystyötä sekä avointa korkeakouluopetusta. Opiskelijat edustavat vuosittain 15–20 kansallisuutta. Viime vuosina tasaisesti kasvaneessa Etelä-Pohjanmaan Opistossa työskentelee vajaat 70 päätoimista työntekijää ja se on yksi Ilmajoen suurimmista työnantajista.

Tutustu Etelä-Pohjanmaan Opiston strategiaan vuosille 2022-2023!

Haku on käynnissä kaikkiin elokuussa alkaviin Etelä-Pohjanmaan Opiston koulutuksiin. Tutustu koulutustarjontaamme ja hae mukaan viimeistään 31.7.2022!

Kevään 2022 valmistuneiden nimet on julkaistu. Nimilistalla ovat kaikki Etelä-Pohjanmaan Opistolla ammatillisen tutkinnon suorittaneet, joiden nimien luovutukseen on lupa. Lämpimästi onnea kaikille valmistuneille sekä menestystä ja iloa tulevaisuuteen!

Toukokuun 25. päivä. Kevätjuhla. Valo tulvii sisään. Opiston ovi on avoinna. Elämään. Maailmalle. Viimeinen päivä ikinä, kun kokoonnutaan täsmälleen tällä porukalla tähän paikkaan.

Alueelliset nuorisotypäivät järjestetään Ilmajoella 11.-12.8.2022. Tapahtuman teemana on ”Voi hyvin!”. Samalla juhlistetaan tänä vuonna 130 vuotta täyttävää opistoa ja 15 vuotta täyttäviä nuorisotyöpäiviä. Puhujina mm. tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen, näyttelijä Pamela Tola ja nuorisotutkija Karla Malm.